Keskustelut Metsänomistus Ilmastosotku

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 18)
  • Ilmastosotku

    John Grisham on lakimies.

    Paremmin hänet tunnetaan menestyneenä kirjailijana. Lakimiestaustasta johtuen hän tuntee USA:n lain perustuslain lisäyksineen vähintään kohtuullisesti. Kirjat ovat fiktiivisiä, mutta kirjailijan koulutus tuo todentuntuisuutta tekstiin.

    Grishamilla toistuu joitakin kertoja tapaus, missä on havaittu lääkkeiden pahoja sivuvaikutuksia, ympäristön pilaamista tai ihmisten suoranaista huijaamista jonkun ”suuren” tahon tekemänä. Grishamilla joku suuri yritys yleensä tai jopa yliopisto. Tällöin yleensä pieni lakitoimisto tarttuu asiaan nostaen ryhmäkanteen.

    Tenneseeläinen lakitoimisto on nostanut ryhmäkanteen verenpainelääkkeen aiheuttamista vakavista sydänoireista ja kirjannut tämän osavaltion oikeuteen. Kanne toimitetaan asianmukaisesti lääkettä valmistavalle yritykselle.

    Verenpainelääkettä valmistava ylikansallinen suuryritys kokoa suuren lakimiesarmeijan ja kirjoittaa vastineen kanteeseen, missä tietysti kiistää kaiken. Johtava lakimies toteaa vielä sisäisesti, että on siinä Tenneseen pojilla ajanvietettä kunhan lukevat kaikki 20000 kirjoittamaamme sivua!

    Ilmastoasioissa näyttää olevan vähän sama asia. Tarinaa tulee tuutin täydeltä! Tieteellisiä tutkimuksia on ymmärretty mahdollisesti väärin tai ainakin pyritty etsimään omaa asiaa edistäviä kohtia niistä. Julkisuudessa pyörii jopa toisilleen ristiriitaisia väitteitä. Ota tässä nyt metsänomistaja selvää mikä on totta ja mikä ei.

    Laitetaan nyt pari kohtaa tähänkin, joista kohtaa 1. toivottavasti joku selventää minulle eli olenko ymmärtänyt asian oikein.

    1. Ojittamattomat suot eivät ole mukana hiilinielulaskelmassa. Suomessa näiden CO2-päästöt ovat luokassa 10 miljoonaa tonnia vuodessa ja muualla suhteessa vielä enemmän. Jos nyt joku poloinen on mennyt ojittamaan suonsa kasvamaan metsää, niin ensinäkin tämä suo pompsahtaa hiilinielulaskelmaan mukaan ja toiseksi saatetaan nähdä kokonaisuutena hiililähteenä, vaikka ojituksen seurauksena todelliset hiilipäästöt ovat pienentyneet metsän kasvun seurauksena.

    2. Ilmaston kannalta iso asia ja oikeastaan ainut merkitsevä on päästä eroon fossiilisista polttoaineista. Suomen osalta tämä onnistuu keveästi metsien biomassalla, tuuli- ja vesivoimalla sekä ydinvoimalla. On aivan järjetöntä taivastelua, että kasvaako meidän metsät esim 106 miljoonaa kuutiometriä uutta puuta tänä vuonna vai 107 miljoonaa kuutiometriä. Siis kokonaisuuden hoidossa. Ne kasvavat kuitenkin noin 100 % enemmän kuin 50 vuotta sitten.

  • TTL

    Laitan vielä lyhennettynä, jos joku innostuisi kommentoimaan.

    1. Onko näin, että ojittamattomat suot eivät ole hiilinielulaskennassa mukana? Ojitettuna otetaan mukaan, kasvavat metsää ja laskennallisesti aiheuttaen CO2-päästöjä!

    2. Ainut tapa vähentää kunnolla CO2-päästöjä on lopettaa fossiilisten polttaminen. Insinööri keksii 20 vuodessa tarvittaessa tähän ”dynamiikan”, joka on taloudellinen ja helppokäyttöinen.

    Tomperi

    Tuohon voisi liätä sen että puuvaraston kasvattaminen kasvattaa hiiliielua.

    Noissa laskelmissa ei ole huomioitu soita joiden luonnontilaisuus on tuhottu estämällä veden virtaaminen suolle, ilmakuvissa näkyvät puuttomina soina mutta ovat kuivia ja karuja eivätkä kasva juuri mitään vaan pikkuhiljaa lahoavat.

    Tomperi

    ”Ne kasvavat kuitenkin noin 100 % enemmän kuin 50 vuotta sitten.”

    Kurki

    Hyvä aloite.

    Minun vastaus meni tuonne ” Metsien hiilinielu” ketjuun.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tässä ketjussa voisi keskustella parran jäätymisestä ja graafeista.

    Sulli

    ”Insinööri keksii 20 vuodessa tarvittaessa tähän ”dynamiikan”, joka on taloudellinen ja helppokäyttöinen.”

    Joskus tulee tunne että ollaanko me Jumalasta seuraavia. Vielä epäselvempää on kumpaan suuntaan.

     

    Scientist Scientist

    Siis tilannehan on tietääkseni, että luonnontilaisten soiden päästöjä(metaani lähinnä) ja sidontaa ei oteta huomioon laskennassa.

    Sen sijaan ojitettujen soiden hiilidioksidi päästöt huomioidaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ojittamattomien soiden päästöt eivät ole mukana raportoinnissa, säännöt estävät sen. Lisää aiheesta blogissa. Olen ehkä osasyyllinen tähän laskelmaan, koska kysyin viime vuonna Paavolta aiheesta. Kannattaa lukea blogin kommentit myös.

    https://www.luke.fi/fi/blogit/miten-suomen-kasvihuonekaasuinventaarion-tulokset-muuttuisivat-jos-ojittamattomien-soiden-paastot-ja-nielut-raportoitaisiin

    Tomperi

    niin ja jos todellisuuteen pyritään niin aika huteralla pohjalla on myös suomaiden todellisten päästöjen määrä ja kausi että vuosivaihtelu sekä alueelliset erot

    Voihan sitä työmäärää verrata runkopuun määrän arviointimenetelmiin…

     

    Kurki

    http://suo.fi/pdf/article10588.pdf

    Linkin pohjalta tehty yhteenveto ja oletuksella, että ojitetuilta turvemailta 5 milj.ha metaanipäästöjä on vähentynyt noin saman verran kuin luonnnon suot 4 milj.ha päästävät sita n. +10 Mekv-tn/v.

    Karujen ojitettujen soiden maaperät eivät päästä hiilidioksidia ilmaan, vaan kerryttävät sitä jonkin verran. Näitä turvepohjia on n. 2,5 milj ha, joita ojitus on lopettanut keskimäärin 3 ekv-tn/ha/v metaanipäästöt yhteensä +7,5 M ekv-tn/v, joka voidaan katsoa tämän alan nieluksi yhdessä puiden kasvun 5 m3/v kanssa, joka vastaa CO2-nielua 1,3* 5*2,5= -16 Mtn/v.
    Nämä karut suo-ojitusalueet ovat maapäästöjen osalta metaanipäästöjen lakkaamisen vuoksi ilmaston kannalta parempia kasvupohjia kuin metsää kasvavat kivennäismaat.

    Rehevät suo-ojitukset 2,5 milj.ha taas päästävät CO2-maapäästöjä keskimäärin +3 tn/ha/v, mutta metaanipäästöjen loppuminen 3 ekv-tn/ha/v tekee maapäästöistä neutraalit eli niillä ei ole lämmittävää vaikutusta ilmastoon nähden. Lisäksi puun kasvu näillä korpimailla luonnostaan voi olla jopa 10 m3/ha/v.
    Nämäkin rehevat metsää kasvavat turvemaat ovat maapäästöjen osalta neutraaleja kuten kivennäismaatkin.

    Turvepeltojen osalta CO2-päästöjen n. +30 tn/ha/v vähentämiseen hyvä ratkaisu matalilla turvekerroksilla on pintaturpeen paikalle piilottaminen kaivurilla pohjaveden alapuolelle.

    Lisäksi kannattaa pitää mielessä varsinkin turvepeltojen osalta, että suot kasvaessaan ovat ottaneet hiilidioksidin (CO2) ilmasta viilentämällä ilmastoa ja nyt ojitettuina tai peltoina CO2-maapäästöt palautuvat takaisn ilmaan, joten tällä hiilenkierrolla ilmasta suohon ja takaisin ilmaan ei ole mitään ilmastovaikutusta.

     

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 18)