› Keskustelut › Metsänomistus › Ilmastosotku

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)
1 2

  • Ilmastosotku

    Sent on: 4.2.2023, 09:44

    John Grisham on lakimies.

    Paremmin hänet tunnetaan menestyneenä kirjailijana. Lakimiestaustasta johtuen hän tuntee USA:n lain perustuslain lisäyksineen vähintään kohtuullisesti. Kirjat ovat fiktiivisiä, mutta kirjailijan koulutus tuo todentuntuisuutta tekstiin.

    Grishamilla toistuu joitakin kertoja tapaus, missä on havaittu lääkkeiden pahoja sivuvaikutuksia, ympäristön pilaamista tai ihmisten suoranaista huijaamista jonkun ”suuren” tahon tekemänä. Grishamilla joku suuri yritys yleensä tai jopa yliopisto. Tällöin yleensä pieni lakitoimisto tarttuu asiaan nostaen ryhmäkanteen.

    Tenneseeläinen lakitoimisto on nostanut ryhmäkanteen verenpainelääkkeen aiheuttamista vakavista sydänoireista ja kirjannut tämän osavaltion oikeuteen. Kanne toimitetaan asianmukaisesti lääkettä valmistavalle yritykselle.

    Verenpainelääkettä valmistava ylikansallinen suuryritys kokoa suuren lakimiesarmeijan ja kirjoittaa vastineen kanteeseen, missä tietysti kiistää kaiken. Johtava lakimies toteaa vielä sisäisesti, että on siinä Tenneseen pojilla ajanvietettä kunhan lukevat kaikki 20000 kirjoittamaamme sivua!

    Ilmastoasioissa näyttää olevan vähän sama asia. Tarinaa tulee tuutin täydeltä! Tieteellisiä tutkimuksia on ymmärretty mahdollisesti väärin tai ainakin pyritty etsimään omaa asiaa edistäviä kohtia niistä. Julkisuudessa pyörii jopa toisilleen ristiriitaisia väitteitä. Ota tässä nyt metsänomistaja selvää mikä on totta ja mikä ei.

    Laitetaan nyt pari kohtaa tähänkin, joista kohtaa 1. toivottavasti joku selventää minulle eli olenko ymmärtänyt asian oikein.

    1. Ojittamattomat suot eivät ole mukana hiilinielulaskelmassa. Suomessa näiden CO2-päästöt ovat luokassa 10 miljoonaa tonnia vuodessa ja muualla suhteessa vielä enemmän. Jos nyt joku poloinen on mennyt ojittamaan suonsa kasvamaan metsää, niin ensinäkin tämä suo pompsahtaa hiilinielulaskelmaan mukaan ja toiseksi saatetaan nähdä kokonaisuutena hiililähteenä, vaikka ojituksen seurauksena todelliset hiilipäästöt ovat pienentyneet metsän kasvun seurauksena.

    2. Ilmaston kannalta iso asia ja oikeastaan ainut merkitsevä on päästä eroon fossiilisista polttoaineista. Suomen osalta tämä onnistuu keveästi metsien biomassalla, tuuli- ja vesivoimalla sekä ydinvoimalla. On aivan järjetöntä taivastelua, että kasvaako meidän metsät esim 106 miljoonaa kuutiometriä uutta puuta tänä vuonna vai 107 miljoonaa kuutiometriä. Siis kokonaisuuden hoidossa. Ne kasvavat kuitenkin noin 100 % enemmän kuin 50 vuotta sitten.

    Tekijä
    TTL
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 7.2.2023, 09:44

    Siinä Paavo Ojasen ym. luonnonsoiden taulukossa on mukana kaikki päästöt ja nielut, eli on vähennetty metaanin ja typpioksiduulin päästöistä hiilen sidonta ja päädytty lukuun +9,5 milj. tn. CO2-ekv. vuodessa. Metaani yksinään siis +12,4. En tiedä muuttaako edellistä laskelmaa.

    https://www.luke.fi/fi/blogit/miten-suomen-kasvihuonekaasuinventaarion-tulokset-muuttuisivat-jos-ojittamattomien-soiden-paastot-ja-nielut-raportoitaisiin

    Kurki 7.2.2023, 10:18

    Mihin kohtaan viittaat tuossa linkissä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.2.2023, 10:20

    Taulukkoon.

    Kurki 7.2.2023, 10:39

    OK.

    Tarkoitatko, että  ”n. +10 Mekv-tn/v” voisi olla +12,4 Mekv-tn/v.

    Linkin pohjalta tehty yhteenveto ja oletuksella, että ojitetuilta turvemailta 5 milj.ha metaanipäästöjä on vähentynyt noin saman verran kuin luonnnon suot 4 milj.ha päästävät sitä n. +10 Mekv-tn/v.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.2.2023, 11:09

    Korjattu klo 11.35. Luin kysymyksen huonosti.

    Jos Kurki haluat laskea kuinka paljon jo tehdyillä ojilla on alennettu tai lisätty päästöjä, pitää tietää minkä tyyppisiin soihin ojitus kohdistui. Voisi ehkä olettaa että ne olivat keskimäärin vähemmän metaania päästävä kuivempia puustoisia kohteita eikä puuttomia nevoja tai aapoja joissa metaanin päästö olisi suuri. Lukuihin en osaa otta kantaa, mutta varmaan laskelmasi on suuruusluokkana oikein. Suotutkijoilta tai julkaisuista saisi ehkä tietoa millaisia soita ojitettiin.

    Eteläisen Suomen ojitetut suometsät ovat olleet joinakin vuosina jo päästö, koska niitä on hakattu innokkaasti ja maaperän päästöt ovat laskennassa nousseet. Näin ilmeisesti kävi muun muassa vuonna 2021. Pohjois-Suomen suometsät korvasivat vahingon niin että suometsät pääsivät nollatulokseen.

    Lisäojitus tai päästöjen laskenta uudella tavalla ei siis välttämättä ole mikään viisasten kivi jolla ratkaistaan ongelmia. Itse keskittyisin todellisiin päästövähennyksiin paksuturpeisten turvemaiden käytön muutoksilla maa- ja metsätaloudessa. Tähän on jo suunnitelmia olemassa. Mitä yksittäinen metsänomistaja voi tehdä on välttää turhia kunnostusojituksia ja kokeilla jatkuvaa kasvatusta turvemaalla.

    Kurki 7.2.2023, 12:37

    Voisi ehkä olettaa että ne olivat keskimäärin vähemmän metaania päästävä kuivempia puustoisia kohteita eikä puuttomia nevoja tai aapoja joissa metaanin päästö olisi suuri.

    Aivan. Se on ollut mielessä ja siksi oletin että 4 milj.ha luonnon soiden metaaanipäästöt vastaisivat 5 milj.ha ojitusalaa.

    Kysyin tätä kerran Ojaselta, mutta en saanut vastausta.

    Ojanen antaa kaikkien kolmen luonnontilaisen suotyyppin metaanipäästöiksi tässä linkissä (https://docplayer.fi/110805694-Metsankasvatuskelvottomien-soiden-kasvihuonekaasupaastot.html) sivulla 7  metsäisiltä suotyypeiltä noin +2 ekv-tn/ha/v ja maksimiksi avosoilta n.+12 ekv-tn/ha/v. Olettaisi, että on ojitettu noita sekalaisiakin ja ehkä keskimääräinen CH4-päästö olisi ainakin + 3ekv-tn/ha/v. Lisäksi tuo ekv=28..34 kerroin on 100 vuodelta, mutta tässä tapauksessa kun päästö on poistunut, niin olisi paikallaan käyttää yhden vuoden päästöä ja silloin olisi  ekv = 80…100.

    Rukopiikki 7.2.2023, 12:50

    Ruotsilla tämä ongelma on vähäinen, koska siellä niin vähän ojituksia. Saapa nähdä mitä tästäkin tulee. Varmaa on vain se, että Suomi ja suomalainen metsänomistaja tulee olemaan maksumiehenä.

    TTL 15.2.2023, 13:50

    Viimeisimmässä Talouselämässä johtaja Ohisalo piti hakkuiden vähentämistä välttämättömänä. Totuuden nimessä taisi kyllä puhua lähinnä Metsähallituksen hakkuista (nyt ennen vaaleja…).

    Tuli mieleen, että mitä tapahtuisi, jos metsien hakkuut väliaikaisesti lopetettaisiin vaikkapa nyt aluksi sadaksi vuodeksi kokonaan. Metsätieteen mukaan kasvu pienenisi noin 40 %:iin nykyisestä eli karkeasti 40 miljoonaan kuutioon vuodessa. Tosin tämäkin tuntuu yliampuvalta ja minun veikkaukseni on, että nettokasvu olisi sadan vuoden kuluttua nykyistä sata vuotta vanhemmissa metsissä lähellä nollaa. No, kaikkeahan voi sattua.

    Käsittelyhän voitaisiin nykytiedolla optimoida siten, että hiilinielu maksimoituu tietyllä tarkasteluperiodilla, jos siihen tähdätään. Jotenkin taas ”tuntuu” siltä, että lähellä maksimia vähänkin pitemmällä periodilla ollaan 0,5-1,0 %:n avohakkuulla vuodessa ja kevyillä harvennuksilla tämän päälle. Eli siis nykyisillä toimilla!

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)
1 2