Keskustelut Metsänomistus Ilmastoturismin aika on ohi

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 42)
  • Ilmastoturismin aika on ohi

    Suomesta ollaan taas ensi viikolla lähdössä peräti 44 hengen voimin Peruun, Liman ilmastokokoukseen.
    Tähän asti mukaan ei ole huolittu yhtään puuntuottajien- tai puuteollisuuden edustajaa.
    Josko uusi ympäristöministeri nyt muuttaisi käytäntöä?
    Mielestäni näin suuri joukko on aivan ylimitoitettu, ottaen huomioon maamme pienen asukasluvun ja vähäisen ilmakehän kuormittavuuden.
    Kun varmasti kukaan matkalaisista ei itse maksa matkaansa ja parin viikon kokousmaassa oleskeluaan, voitaisiin näin taloudellisesti vaikeina aikoina joukko supistaa 2-3 henkilöön Suomen päätöskyvyn siitä olennaisesti heikentymättä.
    Tähänastiset Ville Niinistön luotsaamat kokousmatkat ovat maksaneet meille miljardeja.
    Nyt olisi uuden ympäristöministerin aika kääntää suunta toiseksi.

  • Metät kunnossa!

    Ei ole totta!

    Metät kunnossa!

    Vai onko oikeasti tuollainen bussilasti matkustamassa?

    Puun takaa

    Tuo yli neljäkymmentä henkeä on ollut viime vuosina vakiintunut määrä.
    Tämä Liman kokous on vain Pariisin kokousta valmisteleva kokous, joten mitään päätöksiä ei siellä tehdä.
    Kun katsoo aikaisempien ilmastokokouksien osanottajalistoja, ei voi välttyä ilmastoturismiajatukselta.
    Tällaisina aikoina kaikkien, – myös ympäristöväen on tunnettava yhteisvastuunsa Suomen taloudesta.
    Onko se liikaa pyydetty?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”1000 koirasutta Suomessa”

    ”Tähänastiset Ville Niinistön luotsaamat kokousmatkat ovat maksaneet meille miljardeja.”

    Suhteutetaan vähän. Kumpi tässä nyt on suurempi ongelma, nämä kokousmatkat vai ilmaston muutos? Jos ilmaston muutos tuhoaa elinolot kuivilla alueilla, tulee meille pilvin pimein ilmastopakolaisia, eivätkä vaikutukset Suomenkaan luonnossa ole pelkästään positiivisia.

    Toisaalta, tällä palstalla ovat jotkut olleet sitä mieltä, että ilmastoneuvottelijamme ovat ainakin osittain epäonnistuneet tehtävässään (vrt. ketju Suomi on ainoa maa jossa metsät ja suot ovat päästölähde). Olisiko meillä suurempi mahdollisuus onnistua neuvotteluissa tällä kierroksella, jos mahdollisimman moni taho Suomessa olisi hyvin informoitu ja verkostoitunut muiden maiden vastaavien tahojen kanssa? Neuvotteluissa joudutaan aina kompromisseihin, eli kukaan ei saa kaikkia vaatimuksiaan läpi.

    Isoissa kokouksissa on yhtä aikaa menossa useita prosesseja, ja jos istunnoissa ei ole paikalla, ei pysty vaikuttamaan. Totta kai asioita valmistellaan myös kokousten väliaikoina, esimerkiksi päästötavoitteita ja niiden raportointivaatimuksia, mutta kokoukset ovat se tärkein vaikuttamisfoorumi.

    Mikä tärkeintä, neuvotteluilla voi olla suurikin vaikutus siihen, miten jatkossa voimme käyttää metsiämme ja peltojamme ns. biotalouteen, eli ilmastosopimuksella on potentiaalisesti suuri merkitys kansantaloudellemme.

    Caballista

    Olettaisin puun takusen tarkoittaneen kustannuksilla kokouksien seuraamuksia hintaa, että delegaattien aiheuttamaa suoraa kustannusta. Kylläkään parin viikon retkestä maailman toiselle puolelle ei selviä palkka- ja muut kulut huomioiden viidellä tonnilla per naama.

    Kokouksien seurauksena Suomi on esimerkiksi sitoutunut huonoilla ehdoilla päästökauppaan. Kunnon saastuttajamaat eivät sitoutuneet järjestelmään ja asiansa aikaisemmin huonosti hoitaneet valtiot saivat päästöoikeuksia reilun nipun ilmaiseksi. Tietysti ympäristöasiansa jo aikaisemmin kunnolla hoitaneen Suomen maksaessa päästöoikeuksista oikealla rahalla. Päästökauppa aiheuttaa suomalaisille yrityksilla ja kuluttajille vuodessa ison kulun, esimerkiksi Outokumpu Oyj käyttää vuodessa 46M€ lisärahaa päästöoikeuksien takia. Tuo on isolle firmallekin reilu raha.

    Samoin Suomi tuo reilustu öljyä vaikka meillä olisi omassa maassa ympäristöystävällisempää (globaalista, öljyntuotanto saastuttaa muualla) turvetta. Suomi on kokouksissa halunnut rankaista itseään määrittelemällä turpeen ei uusiutuvaksi energiaksi.

    Muutamalla esimerkillä saadaan ilmastoturistien reissuille helposti miljardin hintalappu. Muita kysymyksiä?

    Caballista

    Anneli – miten lentokoneella maailman toiselle laidalle matkustaminen torjuu ilmastonmuutosta? Luulin lentokoneiden polttavan reilusti polttoainetta tuollaisella matkalla.

    Eikö asiaa voisi hoitaa nykyaikana vähemmän saastuttavasti kuin laittamalla bussilastillisen porukkaa maailman toiselle laidalle reilun viiden miljoonan asukkaan maasta?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Caballistalle – kyllä mielestäni vastasin jo edellisessä viestissäni. Tuon paremmin en osaa perustella. Kyllä, edellinen Kioton sopimus oli huono ja päästökauppakin on ollut epäonnistunut kokeilu. Näistä pitää oppia ja pyrkiä parempaaan.

    Lisäksi meidän pitää ponnistella kaikin tavoin energiaomavaraisuuteen, energiatehokkuuteen ja energian säästöön Suomessa ja EU:ssa. Näistä poikii myös työtä ja vientiä.

    Puun takaa

    Kiitos Caballista, kun selvensit puolestani.
    Täällä palstalla on vähän sama juttu kuin armeijasa, että sanomat pitää laatia niin selkeiksi, että porukan viimeinenkin ne varmasti ymmärtää.
    Kun katsotaan muutamia ilmastokokouksia taaksepäin, näyttää vahvasti siltä, että Suomen kannalta lopputulos olisi ollut parempi, ettei paikalla olisi oltu lainkaan.
    Koko Eurooppa kuormittaa maapallon ilmastoa alle 10%, ja Suomen osuus tästä on prosentin luokkaa.
    Siten me suomalaiset emme valitettavasti pysty pelastamaan tai edes korjaamaan maapallon ilmastoa, vaikka kuinka sitä haluaisimme.

    Puun takaa

    Selvennän heti itse:
    Koko Euroopan osuus maapallon ilmastokuormituksesta on n. 10%.
    Suomen osuus tästä Euroopan potista on yksi prosentti.
    Siten kuormitamme maapallon ilmastoa yhden tuhannesosan, eli promillen verran.
    Emme tarvitse tämän leiviskän hoitoon 44 ilmastokokousedustajaa.
    Tästä ei liene kenelläkään epäselvää, – vai onko?

    Puun takaa

    Kysyn Takakireältä Neiti-ihmiseltä pääkaupunkiseudulta:
    Miksi ilmastokokuksiin eivät tule ne maat, jotka maapallon ilmastoa eniten tuhoavat?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 42)