› Keskustelut › Luonto › Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 1,431 - 1,440 (kaikkiaan 1,455)
1 2 3 … 143 144 145 146

  • Ilves ja muut suurpedot

    Lähetetty: 17.10.2023, 10:01

    Merkitty: 

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Luonto Luonto
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 21.10.2025, 10:20

    Peurojen pyyntiluvat vähenivät Varsinais-Suomessa, jotta susille riittää saalistettavaa. Valkohäntä­peurojen määrä on kääntynyt laskuun Varsinais-Suomessa. Sen sijaan susia ja ilveksiä on ennätys­paljon. Mitä vähemmän on peuroja, sitä suuremmalla todennäköisyydellä susien ei toivottu käyttäytyminen kasvaa, sanoo Hermansson viitaten kotieläinvahinkoihin ja susien pyrkimiseen asutuksen lähelle.

    https://yle.fi/a/74-20188226

    Mitä enemmän peuroja, sitä tehokkaammin susi lisääntyy ja sitä enemmän niille joudutaan säästämään saalista. On jouduttu pahaan kierteeseen, josta ei ehkä päästä ulos säästelemällä kaatolupia. Sen sijaan jos saalista ei alueella ole, susikannan kasvu hidastuu ja nuoret yksilöt hakeutuvat kenties muualle eli Järvi-Suomeen. Haitat lienevät melko suorassa suhteessa kannan kokoon, joten karkotusmenetelmien kehitystä tarvittaisiin avuksi.

     

    Kahlschlag Kahlschlag 21.10.2025, 13:07

    EU-maa Ruotsissa on ongelmitta – eivät ole päässeet vihervassariuskovaisturakaiset estämään metsästystä – tapettu susia vuosikaudet, varmaan luokkaa 100 vuodessa Suomea paljon pienemmästä susikannasta. Suomessa pitää susia vähentää vielä paljon enemmän vuositasolla, että saadaan varmasti lahdattua Venäjältä tulleet EU:n ulkopuoliset ja haitalliset vieraslajisudet Suomesta.👍🏻

    Metsuri motokuski 21.10.2025, 13:08

    Totta.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli 21.10.2025, 13:57

    Susia kuuluu olla Suomessa jopa 10x nykyistä enemmän. Vain näin saadaan metsiä tuhoavat sorkkaeläimet kuriin.

    Gla Gla 21.10.2025, 14:14

    Toki peurojen vähentyminen varmasti lisää susivahinkoja. Milloin ravinnon eli peurojen määrä vähenee niin paljon että se vähentää susikantaa, se onkin eri asia. Onhan täällä kauriita, hirviä, kettuja, supikoiria ja rusakoita yllin kyllin susille tarjolla, ei kanta hetkessä ala nälkiintyä. Ja tulossa on mm. saksanhirvi, jonka kanta saa lisääntyä melkoisesti ennen kuin sitä saa alkaa metsästää. Ja kun SLL esitti saksanhirvien kannan vahvistamista, kuka tietää vaikka yhtä erikoisia tapahtumaketjuja kuin suurpetojen osalta (esim. Turun ahmafarssi) alkaisi täällä ilmetä.

    Kuusipeuratkin oletettavasti lisääntyvät muutamien sankareiden suosiollisella avustuksella. Kuuluuko sakaali ja villisika suden ruokavalioon, sitä en tiedä.

    Todennäköisesti Hermanssonin agendalla on hillitä valkohäntäpeurakantojen leikkausta. Metsästäjien parissa alkaa olla huolta mukavan riistalajin puolesta (joo, toki suureen joukkoon mahtuu muitakin mielipiteitä). Suden metsästys puolestaan on tavoitteena ja koska suuri yleisö haluaa leikata peurakantaa, nyt on keksitty hyvä tarina palvelemaan tätä tavoitetta.

    Kallen ja Kahlsclagin jutut ei kaipaa tuon enempää huomiota.

    Nostokoukku 21.10.2025, 14:17

    Ruotsissa susia metsästettiin 2024 vain 30. Samaa määrää esittivät lääninhallitukset myös tälle kaudelle. Suomessa poistettiin poikkeusluvilla viime metsästysvuonna 84 sutta.

    Rukopiikki 21.10.2025, 15:16

    Venäjältä tulee suomeen paljon susia. Ruotti on tässäkin asiassa herran kukkarossa.

    Nostokoukku 21.10.2025, 15:57

    Niimpä se on. Viime vuosina erikoisluvilla kaadetuista susista 80% on ollut geenitutkimuksen mukaan lähtöisin Venäjältä. Mutta muuttajia on tullut myös Ruotsista ja etenkin Norjasta yllättävänkin paljon. Venäjältä muutto keskittyy itärajan tuntumaan Kuusamosta pohjoiseen päin. Varmaankin osa niistä koukkaa Suomeen Norjan kautta. Aikaisemmin Venäjällä susista maksettiin tapporahaa. Nykyjään susisaalis kompensoidaan hirviluvalla, lupaa ei tule ennenkuin susi on kaadettu.

    suorittava porras suorittava porras 21.10.2025, 18:25

    Mäyräkoira ja norjanharmaa suden saaliiksi kuluneena viikonloppuna. Kyllä jahti-into vähenee tällä menolla monessa paikassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.10.2025, 10:53

    Kommentti HS artikkeliin jossa Petteri Tolvanen (ohjelmajohtaja, WWF Suomi) pohtii suurpetopolitiikkaamme.

    TA puolustaa kommenteissa nykyistä suurempaa susikantaa hirvieläinten hallinnassa. TA korostaa petojen hyötyä saaliseläinten geneettisessä valinnassa. Suurpedoilla ei ole pentuvaiheen jälkeen paljon vihollisia, joten mikään saalistaja ei tee niille geneettistä valintaa, vaan sen hoitaa luonto muulla tavoin. Luultavasti petoeläimellä itse kannan koko ja geenien riittävä vaihto muiden populaatioiden kanssa on riittävä. Sitä en tiedä onko saalistajan tekemä valinta kasvinsyöjille suurikin hyöty. Valkohäntäpeura on ainakin pärjännyt meillä erittäin hyvin jo vuosikymmeniä ilman suurta petopainetta huolimatta aloituspopulaation pienestä koosta.

    AJ kommentti (ei ole julkaistu).

    Olisiko hirvieläinkantojen hallinta edes teoriassa jätettävissä nykyistä vahvempien suurpetokantojen hoidettavaksi, ja mitkä olisivat seuraukset siitä. Kykenisivätkö kotkat, ahmat, ilvekset, karhut ja sudet yhteensä laskien hoitamaan ongelman ja millaisia määriä niitä silloin tarvittaisiin? Oppia voitaisiin hakea niistä maista Euroopassa joissa susien määrä on meitä suurempi pienemmällä pinta-alalla.

    Pedot pitäisivät hirvieläimet enemmän liikkeellä, jolloin ne aiheuttaisivat enemmän kolareita. Niiden lisääntymisteho heikkenisi hieman heikomman ravintotilanteen ja stressin vuoksi. Nykyisellä metsien nuorella ikärakenteella ja talvien ollessa yleensä leutoja ja vähälumisia voidaan olettaa, että ravinto ei ainakaan kaikkina vuosina rajoittaisi hirvieläinten lisääntymistä.

    Luultavasti suurpetoja tarvittaisiin hirvieläinten hallintaan paljon suurempia määriä kuin mitä ihmiset sietäisivät lähiympäristössään. Perinteinen ja tehokas koira-avusteinen hirvenmetsästys käy vaikeaksi suuren susikannan vallitessa. Tämä ongelma olisi ratkaistava, mutta oikein hyviä malleja ei ole vielä löytynyt. Metsästysseurojen jäsenistö vanhenee ja uusia hirvikoiria otetaan jo harvemmin koulutettaviksi.

    Vaikuttaa siis siltä, että se susikanta, joka on minimi suotuisan suojelun tason kannalta, on samalla suunnilleen maksimi ihmisen kannalta. Metsästämistä tarvitaan edelleen hirvieläinkantojen hallintaan.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011566451.html

    Tästä unohtui nyt vhp:n säästäminen pedoille ja siitä johtuva mahdollinen negatiivinen kierre metsästyksen kannalta.

    PS. Viiden suden lauma nähty Kirkkonummen Sundsbergissa kehä 3 sisäpuolella.

Esillä 10 vastausta, 1,431 - 1,440 (kaikkiaan 1,455)
1 2 3 … 143 144 145 146