Keskustelut Metsänomistus Inhorealistin ennuste, tehtaita sulkeutuu lisää

Esillä 10 vastausta, 1,431 - 1,440 (kaikkiaan 1,464)
  • Inhorealistin ennuste, tehtaita sulkeutuu lisää

    Vaikuttaa siltä, että valitettavasti Suomesta menee kiinni lisää tehdaskapasiteettia tänä vuonna. Suomalaiset tehtaat eivät suurimmassa osassa yksiköitä kykene tekemään kilpailukykyisiä tuotteita nykyisellä kulurakenteella, mihin liittyy vahvasti noussut puun hinta.

    Oma henkilökohtainen ennusteeni on, että tänä vuonna suljettavia tehtaita ovat:

    – Metsän Tako (tämä jo tiedossa siis)

    – UPM Kaukas
    – Stora Enso Anjalankoski
    – Sappi Limited Kirkniemi

    Tämä on todella ikävää, mutta pelkään että lista ei tähänkään jää. Toisaalta on ymmärrettävä että kyseessä on markkinatalouden normaali luova tuho. Ongelma suomen tapauksessa kuitenkin on, että uutta korkeamman jalostusasteen kapasiteettia ei juuri ole.

    Metsän omistajan kannalta on mielenkiintoista miettiä sitä, mitä tämä tarkoittaa – vai tarkoittaako mitään? Olen itse sitä mieltä, että nämä uutiset tulevat todennäköisesti loppuvuonna, joko Q2/Q3-tulosjulkistuksien yhteydessä. Johdan edelleen arvion että tämä tietysti näkyy alalla ikävästi fiiliksessä ja metsätilojen kauppa alkaa ensin jarruttaa – koska ihmiset alkavat ymmärtää että metsän hinnalla on laskupaineita ja tulevaisuudessa hinta voi kyykätä jopa reaalihinnoissa alemmas kuin mitä oltiin ennen venäjäntuonnin loppua.

    Tämä johtaa aikaa myöden tilojen hinnan laskutrendiin, mutta ensialkuun tilakauppa vain hyytyy kun ostajia ei pyyntihinnoilla enää ole. Myöhemmin saatamme nähdä myös metsärahastoilla lunastuongelmia.

    Valitettavan pessimistisin silmin katson tätä. Pääsyy miksi kirjoittelen on oikeastaan se, miten te muut näätte tilanteen? Olenko liian pessimisti?

  • pihkatappi pihkatappi

    Kiina voi tehdä tuotteita tappiolla vuosikausia, ei niillä ole samanlaista yrityskulttuuria. Eu:n pitäisi ilmanmuuta suojata omaa tuotantoa terveellä ilmasto ym politiikalla, tai jopa niin että tavoite on eurooppalaisen tuotannon etu. Se että kaikki saaste ja vääryydet tuotetaan muualla ja rahdataan tuotteet yli 10000 km:n merimatka, on typerää. No nyt eu:ssa on herätty vaatimaan kuitenkin lng:n osalta metaanipäästöjen todistusta globaaleilta toimijoilta, jolloin Eu maksaa tuostakin enempi kuin muut ja tuskin onnistuu edes saamaan tarvittavaa määrää, kun sääntöjen rikkomisesta eu sakottaa mielivaltaisesti. Miksi ei kaikille tuotteille laiteta tarkempaa seulaa. Jos huomioitaisiin länsimaiseen tapaan valtion hyväksymät ihmisoikeusrikkomukset, kiinalaisia tuotteita laitettaisiin kokonaan boikottiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä, ja myös USA:n tuotteet voisi jättää vähemmälle tällä hetkellä. Boikotti on sikäli hankala, kun tulee vastaiskut. Trumppi ja Xi ovat ikäviä suuttuessaan… Mutta tuo on totta että halpatuonti on ongelma johon pitäisi tarttua. Puhutaan myös temuttamisesta joka ohittaa kaikki ympäristö- ja ihmisoikeuskriteerit ja standardit.

    Nostokoukku

    Kiinaa ei voi enää välttää missään maailmassa. Uutisissa kysyttiin aikoinaan eräältä kauppaattasealta, kun oli lähdössä oikein valtiojohtoinen kauppavaltuuskunta  Kiinaan, että aikovatko ottaa puheeksi ihmisoikeudet. Hän vastasi, että Kiina on niin tärkeä ja välttämätön kumppani, että on syytä olla pienistä sivuseikoista hiljaa.

    Kuinka Temuttamisen ympäristö- ja ihmisoikeusstandardit korjataan? Sitenkö, että suomalainen yritys valmistuttaa tuotteensa samassa tehtaassa kuin Temu, tuo sen maahan ja lätkäisee sille kymmenkertainen hinnan Temuun verrattuna. Tekopyhää hurskastelua.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei kannata puhua ihmisoikeuksista kiinalaisille, mutta valinnoillaan jokainen kuluttaja voi vaikuttaa. Parhaita ovat tuotteiden valmistajien vapaaehtoiset toimet, esimerkiksi samaan tapaan kuin metsäsertifioinnissa. Tavaran tuottaja sitoutuu noudattamaan jotain standardia ja sitä auditoidaan eli valvotaan alkulähteellä. Kiinan kanssa tämä tapa ei toimi, mutta joidenkin muiden maiden kanssa kyllä. Samalla lailla mekin voimme joutua kuluttajien boikottien kohteeksi jos meidän metsänhoito ei miellytä.

    Apli

    Suomi elää yhä viennistä, vaikka olemme EU jäsen,  olemme saari josta on pitkät matkat asiakkaille.. Vahva euro on meille iso haitta, samoin jos menetetään halvan sähkön etu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jakob Donner-Amnell Linkedinissä:

    Terve/Hello

    Metsäsektorista ei ole aikoihin tehty hyvää skenaariointia alan tai tutkimuksen toimesta. Mutta nyt on!

    Ragnar Jonsson (SLU) on tehnyt niin Ruotsin metsäsektorista 2050 asti. Lavealla otteella eli skenaarioiden rakentelussa ja päättelyssä huomioitu geopolitiikkaa, demografiaa, markkinoita, ympäristöpolitiikkaa ym. globaalilla tasolla.

    Skenaariot poikkeavat toisistaan kuten pitääkin niin raameiltaan kuin vaikutuksiltaan Ruotsin metsäsektoriin. Silmäänpistävää silti on, että kaikissa skenaarioissa etenkin kemiallinen puunjalostus on suurten haasteiden edessä. Siihen on useita syitä, suurimpana Kiinan ja muun etelän kasvavan tuotannon synnyttämä kustannuskilpailu kaikilla markkinoilla. Sen seurauksena kemiallinen jalostus supistuu kaikissa skenaarioissa jonkin verran tai paljon (jos ei yllätyskäänteitä tule). Tämä tulee näkymään hakkuiden selvänä pienentymisenä. Mekaanisen jalostuksen tilanne on selkeästi parempi, mutta ei kirkas sekään.

    Kemiallisen puunjalostuksen tulevaisuus riippuu ennen kaikkea siitä, pääseekö se kiinni uusiin tuotteisiin. Metsien käytön mallin on pakko muuttua, koska hakkuut vähenevät ja muut käyttötavat/hyödyt korostuvat aiempaa enemmän.

    Työn fokus on Ruotsissa, mutta kirjoittaja nostaa esiin Suomen samantyyppisenä metsäsektorimaana. Artikkelin sisältö ja johtopäätökset ovatkin hyvin sovellettavissa Suomeen.

    https://pub.epsilon.slu.se/39330/1/jonsson-r-20260129.pdf

    Apli

    Sahat ja niiden kannattavuus on riippuvaisia  sellutehtaista, koska sahahake menee niille, myös jonkin verran riippuvaisia purun ja kuoren osalta niiden polttolaitoksista, jos näiden sahojen sivutuotteiden hinta putoaa radikaalisti on sahaus suomessa vaikeuksissa. Olemme todella kaukana vientimarkkinoista ilman omaa valuuttaa.

    Kurki Kurki

    Jos Suomessa saataisiin kuidun hinta huomattavasti alle 10 euron kiinto ja työntekijöiden palkat 400 euroon kuukaudessa, kuten Etelä-Amerikassa, niin Joutsenokin pysyisi nippanappa käynnissä.

    Sellupuunhinta määräytyy markkinoilla eikä se Kiinasssa tai Uruquiassa ole yhtään halvempaa.

    Mutta palkkakustannukset eroavat. Suomessa 5000 e/kk + saunalisät+ viikonloppulisät + ym. lisät ja näissä halpamaissa 500..1500 e/kk ilman mitään lisiä.

    Viime kesänä solmittiin paperissa 3 vuotinen palkkaratkaisu, joka nostaa palkkoja 8,3 % eli 400 e/kk.

    Niin ja Suomea vielä rasittaa syrjäinen sijainti kaukana markkinoista, joka nostaa viennin kustannuksia 10%.

    Panu Panu

    Suomen metsäteollisuus onkin aina ollut ihme. Nähtäväksi jää kuinka ikuinen tämä ihme tulee olemaan.

    Visakallo Visakallo

    Alkaa tosiaan niiden ihmeiden aika olla Suomen osalta ohi. Maailma ja markkinat ovat nyt oikeasti muuttuneet.

Esillä 10 vastausta, 1,431 - 1,440 (kaikkiaan 1,464)