Keskustelut Metsänomistus Isien metsä

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 134)
  • Isien metsä

    Makasiinissa 3/21 oli juttu helsinkiläisen toimittajan näkemyksistä metsästä. Minusta se oli erinomainen katsaus ihmisen sielunmaisemaan.

    Toimittajan isoisä on tilan aikoinaan hankkinut, raivannut sinne kotipaikan, isäkin on tottunut metsätöihin, mutta tämän lapselle eli jutussa esiintyvälle helsinkiläiselle toimittajalle metsä on jäänyt etäiseksi asiaksi. Ilmeisesti kiinnostus kotona asuessaan on ollut jossain muualla kuin osallistua metsänhoitoon, eikä aihe ole ennen perinnönjakoa tullut ajankohtaiseksi. Hienoa sinänsä, että toimittaja näkee tässä kytköksen yhteiskunnalliseen ilmiöön ja sen takia alkoi tutustua metsän omistamiseen liittyvien asioiden lisäksi tähän ilmiöön.

    Metsäsuhteen heikkoudesta huolimatta niin toimittajalla, kuin luultavasti useimmilla muillakin suomalaisilla on mielipide metsistä ja niiden hoidosta. Tekihän Annukka Valkeapää Helsingin yliopistossa gradun kansalaisten käsityksistä metsistä ja metsäpolitiikasta, jossa ilmeni kiinnostavia, joskaan tätä taustaa vasten ei kovin yllättäviä asioita. Toimittajankin käsitys metsistä perustuu ulkoiluun Nuuksiossa ja Sipoonkorvessa, ei kahden edeltävän sukupolven työnteon merkitykseen.

    Pitkän prosessin jälkeen syntyi päätös, jossa tilalla luovutaan metsätalouden harjoittamisesta ja metsät saavat olla tai kuten toimittaja sanoo, levätä. Tätä päätöstä muiden täytyy kunnioittaa. Itse kuitenkin haluan kyseenalaistaa perusteita päätöksen teolle.

    Tila on siis tarjonnut elinkeinon nykyistä omistajaa edeltäville kahdelle sukupolvelle. Kolmas sukupolvi eli metsän nykyinen omistaja on saanut yhteiskunnan varoilla hankittua korkea-asteen tutkinnon ja nykyisen työpaikankin toiminta rahoitetaan verovaroilla. Luettuaan palkitun kirjan Metsä meidän jälkeen on omistajalle muodostunut mielipide, jonka mukaan hän ei metsän tarjoamia tuloja tarvitse ja metsä saa ”levätä”.

    Vaikka jokaisella on oikeus tehdä metsilleen melkein mitä tahansa, tämä yhtälö saa minut surulliseksi. Toimittaja ei metsiään tarvitse, koska velkaantuvan valtion verorahat ja siten myös hänen palkkansa ja muutkin työnantajan kulut tippuu taivaasta. Minusta päätös kuvaa äärimmäistä itsekkyyttä, jollaisella asenteella tämä yhteiskunta ei tule selviytymään. Toimittaja väittää olevansa kiitollinen isän ja isoisän työstä, mutta mielestäni ei ymmärrä, mitä kiitollisuus tarkoittaa. Päätöksellään hän mitätöi kahden sukupolven työn merkityksen. Hän myöskään ei huomioi oman lapsen asemaa. Elämän pitäisi jatkua, aivan kuten tähänkin saakka.

    Koska metsät käsitetään kansallisomaisuutena, minulla on oikeus vaatia kyseistä omistajaa jatkamaan edeltävien sukupolvien harjoittamaa metsätaloutta. Sama oikeus on metsän omistajan lapsella, joka tarvitsee monen vuoden ajan mm. yhteiskunnan kustantamaa koulutusta ja terveydenhuoltoa ennen pääsyään työelämään.

    Usein puhutaan pankeissa makaavan laiskan rahan aiheuttamista taloudellisista tappioista. Mielestäni suhtautumisessa metsään on kyse täysin samasta asiasta. Ellei halua harjoittaa metsätaloutta, kansallisomaisuus-ajattelumallin mukaan metsille pitäisi asettaa suojelumetsän status. Silloin metsä osallistuisi yhteiskunnan toimintaan, koska suojelulle asetetaan samanlaisia tavoitteita kuin taloudelliselle toiminnalle. Saman lehden kolumnissa Annika Kangas avasi hienosti tämän asian merkitystä. Kyseessä on sen mittakaavan asiat, ettei yhteiskunta vapaamatkustajia tarvitse.

  • Mettämakuri

    Vaihda Hitmix niin jalat liikkuu nopeampaa! 😉

    Rane

    Puunhalaajan ehdotus että tämän toimittajan tapaiset metsät voitaisiin laskea suojeluprosentteihin on tietysti ihan hyvä.Tässä nimenomaisessa tapauksessa ongelmaksi voisi muodostua että toimittajan isä on hoitanut metsiään esimerkillisesti joten ovat vaativan suojelubiologin silmään pilalla.

    Toki tähänkin löytyy ratkaisu.Puolustusvoimien hälytyskomennuskunta ja kuorma-autollinen Tnt:tä.

    Metsää räjäytetään Vattajalla | Kaleva

    Puuki

    Lainarahallahan on aina hinta (vaikka jotkut sitä on yrittäneet selostaa poiskin) joten pelkästään sen varaan ei voi kukaan eikä mikään maa taloutta rakentaa.  Siksi talousmetsiä pitää olla ja hoitaa ja käyttää niitä järkevästi.

    Mitä tulee tukiin, niin ne on metsäpuolella minimaalisen pieniä tuen myöntäjätahon saamaan kansantalouden kokonaishyötyyn nähden.  Raaka- aineen hintaa on laskettu tarkoituksella monella eri tavalla, ja tuet on pieni apu jotta aikaa vaativa  metsänhoito olisi paremmin mahdollista.   Uutena tulleet hiilinielun kasvattamisen lisäkulut kuuluu luonnollisesti yhteiskunnan osaltaan korvattaviksi koska se vastaa kokonaisuudesta ja mahdollisista sanktioista , jos sovitut päästömäärät ylittyy.  Päästömaksut ja hiilen sitomisen korvaaminen  kuuluu yhteen kokonaisuuteen.   Viheriät varsinkin yrittää usein laittaa päästöt ja niiden vähentämisen metsien kontolle vaikka oikeasti yli 70 % CO2-päästöistä aiheutuu energian käytöstä.   Pohjoinen sijainti on tietysti eräs tekijä jonka takia mihinkään nollapäästöihin esim. lämmityksessä on ihan turha pyrkiä.    Helen voisi toki parantaa päästötasettaan paremmaksi; siellä on eniten siihen tarvetta.

    Metsien laskennalliset hiilipäästöt on viime vuosina  pienentyneet niin paljon , että  hakkuiden aiheuttamat päästöjen ”lisääntymis- argumenttikortti” jo käytetty ja vanhentunut; vv. -18-19 vähennystä metsien  päästöissä oli kymmeniä %:ja ja samoin vv. -19-20 .

    Scientist Scientist

    Metsää räjäyteltiin ympäristöhallinnon toimesta monimuotoisuuden lisäämiseksi parikymmentä vuotta sitten. Aivan hullua touhua ja vaarallistakin.  Toivottavasti ei enää.

    Scientist Scientist

    Vielä aloitukseen. Ennen metsä oli paljolti maanviljelijöiden tai laajemmin metsänomistajien pankki. Muistan että isäni ei saanut pankista lainaa. Metsää hakattiin tarpeeseen, esim. traktorin hankintaa varten yms., ei juuri muuten.

    Aiemmin metsän arvo oli vähäinen, sieltä otettiin lähinnä tukkipuuta rakentamiseen ja polttopuuta. Vasta noin 1870-luvulla metsän arvo nousi kovasti höyrysahojen ja ulkomaankaupan (Englanti)  vuoksi, erityisesti Kymenlaaksossa. Taisi olla eräänlainen talouden ylikuumeneminen silloin ja tukkipula. Tätä ennen oli sitten tervan polton aika, jolla rikastuttiin Pohjanmaan jokilaaksoissa.  Myös puuhiiltä tehtiin miilunpoltolla jo satoja vuosia sitten.  raudanvalmistusta varten. Kymenlaaksossa tehtiin puusta myös nokimustaa maaliteollisuudelle.

     

    Gla Gla

    Puunhalaaja :”Arvostan tuon toimittajan ratkaisua. Ei pyydä yhteiskunnalta korvausta suojelusta, jää Metso-rahat toisten kohteiden ostamiseen.”

    Enpä olisi varma. Kannattaa kuunnella radiosarjan viimeinen osa loppuun saakka. Polleasti sanoo, ettei metsän tuotoilla ole merkitystä, mutta taitaa se raha punavihreällekin kelvata, jos sitä verovaroista jonkinlaisella paperisodalla saa. Vai tipahtiko postiluukusta perintöverolappu.

    Puuki

    Tervanpoltolla rikastu Oulun tervaporvarit jotka maksoi tervasta suolarahoja sen homman tekijöille.  Laivojen ja köysien tervaukseen möivät hyvällä voitolla tervaa.  Tervansoutajat velaksi  sitten ehkä ostivat jotain kaupungin kaupoista lisäksi ,ja sitten olikin seuraavan kerran tuotava tervaa velan maksuksi.  Se oli sen ajan työhön ”sitouttamista.”   Vielä 1900-luvun alussa poltettiin tervaa pohjoisempana.

    Nälkävuosina 1600-luvulla ja 1860-luvulla pettua on kuorittu männyistä hengenpitimiksi monilla alueilla.

    Metsän myynnillä on ollut suuri arvo juuri pankkina, kun muualta ei ole ollut juuri mahdollista rahoittaa hankintoja, traktoreita ym. maatalouskalustoa.  Varsinkin Korean suhdanteen aikaan -50 luvulla ja öljykriisin aikaan -70-luvulla puun hinnan hintapiikkien aikoihin metsällä on ollut iso merkitys maaseudun koneellistumisen  kehityksessä.

    Visakallo Visakallo

    Scientist: ”Metsää räjäyteltiin ympäristöhallinnon toimesta monimuotoisuuden lisäämiseksi parikymmentä vuotta sitten. Aivan hullua touhua ja vaarallistakin. Toivottavasti ei enää.”

    Minulla puolestaan kävi 90-luvulla pari ponihäntä-heppua kyselemässä, joutaisiko minulta pari hehtaaria vanhaa tukkikuusikkoa poltettavaksi pystyyn. – Ei joutanut!

    mehtäukko

    Kaikkia ..keleitä se leipä elättää! Kenelle sitä pitää maailmassa näytellä, että puuston tuhomisella kehitys kehittyy,?!

    Haba Haba

    Juurikin näin.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1411552

    Milloin tämä järjettömyys, tuottavan metsän tuohoaminen ja siirtäminen tuen kalasteluun saadaan loppumaan.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 134)