› Keskustelut › Tekniikka › istutuskone

Esillä 6 vastausta, 31 - 36 (kaikkiaan 36)
1 2 3 4

  • istutuskone

    Sent on: 27.5.2017, 07:37

    Merkitty: 

    Metsälehdessä oli todettu ilman selittelyjä että istutuskoneen työjälki on parempaa kuin ilman konetta. Todellisuudessa itutuskone ei lähde tekemään vaikeita tai edes vähänkään hankalampia kohteita. Risut pitää olla melki kerätty ja kannotkin mieluumin ja kiviä ei juuri saisi olla. Onhan se hieno että samalla kun muokataan, laitetaan taimet, mutta jos tuo onnistuisi edes neljänneksellä istutusaloista, menetelmä yleistyisi, nythän näin ei käy. Tuotoksista en tiedä varmaksi, varmaan pistää suurinpiirtein saman määrän kuin mies päivässä, mutta kyllähän tuo samanaikainen muokkaaminen tuo säästöä. Mutta jos tuo olisi edullista, kaikki helpot kohteet tietysti haluttaisiin koneistutukseen, mutta näinkään ei ole.

    Tekijä
    pihkatappi pihkatappi
    Theme Tekniikka Tekniikka
  • Jätkä 28.5.2017, 12:00

    Putkella on hutkittu jopa muokkaamattomaan maahan. Äestysjälkeen on paljon helpompi ja parempi istuttaa kuin varsinkin mättäisiin.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 28.5.2017, 12:13

    Joo, minä ainakin olen istuttanut putkella täydennystaimia muokkaamattomaan maahan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    MIISU4F MIISU4F 28.5.2017, 12:32

    Minulle ei tule Metsälehteä mutta aloittajan toteamaan ja muuhunkin voin kuitenkin sanoa sanasen pitkästä aikaa. Aloitin metsurinurani vuonna 2005 valmistuttuani kolmivuotisesta metsäalan perustutkinnosta. 2005 keväällä kylvin harjoittelussa äestysjälkeen mäntyä.

    Keväällä 2006 pääsin istuttamaan varsinaisessa työssäni. Silloin vuosina 2006-2009 muistan, jotta istutettiin Etelä-Karjalassa mäntyä äestettyyn vakoon. Kankailla. Näen yhä paljon äestettyjä maita, useimmiten kylvettyjä.

    Sittemmin en muista äestysjälkeen istuttaneeni. Toiset metsurit ovat olleet kylvöhommissa, sen tiedän. Itse olen työskennellyt rehevimmillä alueilla vuosia, kankaista ei ole ihan viime aikojen kokemuksia.  Muokkausta on pyritty siinä kohden kuitenkin minimoimaan, ettei maanpintaa rikkoidu turhaan. Äestysjälkeen kun hyvänä koivun siemenvuonna lappaa siementä rutosti, niin jopa on koivuviidakkoa *polkunaan* raivattavaksi, joka sekin on iso kustannustekijä.  Kunttaa ei ole tarvis rikkoa yhtään enempää  kuin istutuslaikun verran.

    Istutuskoneen käytöstä on taidettu yhtiössämme luopua, koska kuviot on pienialaisia. Koska istutuskone käy vain parhaille maille, niin vähäksi jää sen osuus. Kuulen kyllä myös paljon  väitteitä, että koneistutus on taloudellista ja jälki parempaa kuin miestyönä.  Toki, kun se muokkaa samalla, istutus tapahtuu aina tuoreeseen mättääseen ja palstalle menosta jää yksi mieskäynti välistä pois. Istutuskone tiivistää vain toiselta puolen, eikä se tunnista, jos siinä on juuri, kivi tms alla, niin silloin taimi kyllä jää viipottamaan. Kasetinlataukseenkin  tarvitsee  ukon hypätä puikoista pois ja niitä taimiakin pitää erotella kasettiin. Nopeampaa koneistutus ei ole. Säästö tullee juuri sitä, että muokkaus tapahtuu samalla.

    Metsänhoidossa ei ole yhtä ainoaa totuutta. On valittavana eri tavoista uudistaa kullekin maapohjalle ja metsätyypille sopivin. Usein valitaan  kustannustehokkain menetelmä. Istuttajaa on moneen lähtöön. Varhaishoitoon  mennessä ei voi useinkaan enää erottaa, onko joku kohde kone-vai miestyönä istutettu ja onko asialla ollut peruskoululainen vai ammattilainen. Männyn kylvökohteet erottaa kyllä.. Mutta ei siinäkään, onko asialla ollut muokkaus-ja konekylvö vai muokkaus ja ihmisen äekseen lykkäämä siemen. Luonto korjaa muutamassa vuodessa ihmisten virheitä, tulee luontaista taimikkoa,  tai luonto  pilaa; mm- myyrä, hyönteis, halla.- tms. tuhot. Kova kuivuus istutuskauden aikana tai jälkeen voi myös pilata hyvinkin suoritetun uudistamisketjun.

    Minun puolesta istutuskoneet saa kehittyä ja korvata miestyön vaikka kokonaan mutta niin tuskin tulee tapahtumaan! Johan tästä aiheesta on väännetty 15 vuotta, ainakin  Naismuistin mukaan;  (niin kauan kuin metsäalalla olen ollut)  niin ei ole maastot parantuneet kivikkoisuudesta ym. tänä aikana 🙂 Pottiputkella tapahtuvassa istutuksessa on hauska puoli se, että kuulee muuttolinnut ja näkee kevään ynnä kesän heräämisen, mitä raivaussahatyössä ei kuule ja huomaa.

    (kirj.virheitä korj.)

    wanhajätkä 28.5.2017, 13:37

    Jätkälle terve

    Meillä naapurin Matti haki maataloskoneteknikon papereilla Outokummun terästehtaan johtajaksi. Sen veljet arveliki etteihän Matista ihan käytännön hommiin ole mutta opettajanahan se menis…. oiskohan sulla vähän sama.

    Teen hyvin tiivistä yhteistyötä entisen metsäkoulun, nykyisin se on  ammattiopisto. Mulla on vuosittain useita opiskelijoita harjottelijoina.Onhan he tietysti harjoittelijoita.  Moni niistä on kiittänyt niistä pikku kikoista joita pitkänlinjan jätkä on oppinu.

    Istutksen opettelu ei oo niitä vaikeempia…

     

    Rotareista, olimpa siinäkin porukassa vaan aika ei riittäny viikkokokouksiin Älä nyt, kyllä siellä ammattitaitoa riittääjoka alalle.

    wanhajätkä 28.5.2017, 14:59

    Sammaa mieltähän me ollaan. niinku lammas tuohelle paskantastas. Niihän se menee… Tokitoki, voisit sinä mulle monia asioita opettaa…niin minäki sinulle jos nyt et oo ihan täysin oppinut….eppäilempä…vaimoki on kuulemma minua viisaampi ja aina.

    Jätkä 28.5.2017, 16:07

    Eihän sitä koskaan voi olla täysinoppinut. Paljon on metsurihommiin kikkoja ja konsteja tullut myös noissa eri firmojen metsurikursseilla, joihin on tullut parikymmentä ammattimetsuria jopa kautta maan. Kun siellä on tarkkana miesten kanssa maastossa, voi sieltä aina jonkin ”kikkakolmosen” saada. metsuritkin ovat sellaista porukkaa, että eivät panttaa kikkojaan, kun ovat sopivassa seurassa.

    Heidän kanssaan kannattaa yleensä myös istua saunaillassa, siellä usein mieli aukeaa vielä lisää ja joskus on otettu paperia ja kynääkin asian selvennykseksi.

     

Esillä 6 vastausta, 31 - 36 (kaikkiaan 36)
1 2 3 4