Keskustelut Metsänhoito Itkevä kuusi lahon merkki?

Esillä 6 vastausta, 1 - 6 (kaikkiaan 6)
  • Itkevä kuusi lahon merkki?

    Merkitty: 

    Tuossa pian 20 vuotta sitten hakkasivat päätehakkuun koivuvaltaiseen sekametsään, alle oli kasvanut hyvä joulukuusen mittainen kuusi aluskasvos, joka jäi seuraavan sukupolven puustoksi. Nyt tuota metsästysreissulla katselin, tiheää kuin turkki ja kasvu aivan erinomainen, tukkirunkoja jo paljon. Yksi asia kiinnitti huomion, runsaasti pihkaa valuvia itkeviä runkoja oli kohtalaisen paljon. Onko pihka lahon merkki? Jos on niin edellisen hakkuun vaurioistahan tämä johtuu.

  • Gla Gla

    Voi olla, tai sitten ei. Olen joskus järeämpiä kuusia kaatanut olettaen niiden olevan sairaita, mutta täysin terveitä ovat olleet.

    Turkkina tukkikokoon kasvanut kuusikko ei kyllä ennusta hyvää missään suhteessa. Juuristoyhteydet levittää mahdollisesti hakkuussa sairastuneiden ongelmia naapureihin ja ylitiheän kuusikon harvennus tuottaa heikosti tuulta kestävän puuston.

    Apli

    Männikön alle kasvoi silmään oikein hyvä turkkikuusikko, kun sitä pikkuisen raivasin oli lahoa reilusti. Osan jätin sekapuuksi…

    Mottimasa Mottimasa

    Harvennuksen aika kyllä mielestäni oli heti, tuo vain on sellaisella isännällä joka kasvattaa männytkin riukuina ja vielä lannoittaa ja ihmettelee miten naapurin harvasta metsästä lähtee selvästi enemmän puuta vaikkei ole lannoittanutkaan, no eihän se puu kasva jos siinä ei ole enää nimeksikkään vihreää osaa.

    Taviokuurna

    Minun kokemukseni mukaan kuusi osaa yllättää. Valmistelimme 70 -luvulla Karjalohja-Sammatin mhy:n metsätaitokisan rataa. Muuan yhden tukin kuusi oli päässyt hiilen sidonnan lisäksi aitatolpan rooliin, piikkilanka oli uponnut puuhun ja oli sitä närettä ehkä kärrin tahi reenkin kulma kolhaissut.

    Mhy:n pomo sanoi kuusen olevan terve. Pml:n mt-neuvoja tiesi sen lahoksi.

    Väittelyhän nousi ja veto lyötiin. Mhy:n mies voitti, ei ollut laho kuusi.

    Ja toinen tapaus: sain hälytyksen Nurmijärvelle. Mitä tehdä, kun punertavarunkoinen omt -kuusikko on laho. Metsuri oli leimauksen mukaan hakannut 3.khlk:n metsää eikä puoleen päivään tullut ehjää tyveä vastaan. Olin tuolloin iso herra (59 kg) ja tuomioni oli ”vajaaatuottoinen” ja niin jatkui surullinen savotta avohakkuuna. Puut ehjän näköisiä päälle päin, maapohja alavaa savikkoa.

    Olisi pitänyt laittaa paikka muistiin ja mennä katsomaan, mitä siellä nyt on! Tällaista metsäpäiväkirjan pitoa (sanoin, kuvin) suosittelen ihmisille lämpimästi. Noita savimaan alavia kuusikoita on raivattu Nurmijärvellä sitten 70 -luvun pelloiksi aika paljon, eikä ratkaisu ole huono. Männylle liian reheviä, kuusi ja koivu eivät nauti olostaan tiiviissä savimaassa.

    Gla Gla

    Minulla on hyväkasvuisia kuusia tiiviillä savimailla. Koivut ei välttämättä viihdy, tosin siinäkin on saman kuvion alueella vaihtelua.

    Turkkina kasvavan kuusen herkkyyttä sairastua voisi pohtia enemmänkin. Onko kyse juuriyhteyksistä ja kilpailusta vai onko syynä kova kilpailu ravinteista ja valosta ja varjostuksen aiheuttama maaperän mikrobien ja sienten olosuhteiden surkeus?

    reservuaari-indeksi

    Nämä on osin mahdottomia kysymyksiä. Luonto yllättää aina.

    Kokenut puunkaataja kertoi että kuusen tyveen tikan kolo on varma lahon merkki. Kaadetaessa ei mitään havaittavaa lohoa missään. Lastukasa oli näyttävä näreen tyvellä.

    Kuusen ja muurahaisten suhteesta en tiedä. Luulen, että ongelmat enempi latvuksessa, muista syistä.

    Mutta isoissa pihakoivuissa muurhaiset tunkivat rikkoittuneesta osasta runkoon. Tuomittiin asiantuntijan arvion perusteella kaadettavaksi, mutta kaadettua misään ei mitään lahoa näkynyt. Tai sitten murkut oli vaan ennakoimassa tulevaa koivun heikkoa kuntoa.

    Kasvatusmetsissä en ole noihin muuten törmännyt. Paitsi 95 – vuotiaasta päätehakkuusta moto-kuski sanoi että ei meinannut tervettä tyveä löytyä. Siinä oli kyse kai maannousemasta ts. tyvilahosta, eikä pihkaantumisesta.

    yt Pena

Esillä 6 vastausta, 1 - 6 (kaikkiaan 6)