Keskustelut Puukauppa Itku raaka-aineen hinnasta

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 72)
  • Itku raaka-aineen hinnasta

    Merkitty: 

    Jokseenkin huvittavaa seurata valitusta kalliista raaka-aineesta metsäyhtiöitten ja yleisessä viestinnästä. Kannattaisi muistaa ettei esim.sellun valmistuksessa pelkän kantohinnan osuus ole kuin prosenttiyksiköitä. Arviot vaihtelee 4-10 % välillä. Jo yksistään tarvittavat kemikaalit on samaa luokkaa.

    Se että mihinkään muihin kustannusrakenteen osiin kuin jäännöserään eli kantohintaan voidaan vaikuttaa viestinnän ja poliittisten mielikuvien kautta on melkoista banaanitasavaltojen toimintaa alkutuottajia kohtaan.

    Tutkiva journalismi helposti selvittäisi todellisen kustannusrakenteen sellun valmistuksessa.  Olisiko Metsälehdessä siihen aineksia avautumaan ?

  • Rippe

    Perko: Näin ei toimi pörssiyhtiöt. Heidän tavoite on lähtökohtaisesti tehdä tulosta, ja myös näyttää sitä. Tuloksen perusteella markkinat arvostavat osakkeen, ja toisaalta kumuloituneesta tuloksesta maksetaan osingot.

    Esittämäsi malli on jossain määrin käytössä noteeraamattomissa yhtiössä, joissa tavoitteena voi olla tuloksen vääristely verosyistä. Toisinaan pörssiyhtiötkin kikkailevat verojutuilla, mutta lähtökohtaisesti yrityksen tulovero verotetaan siihen maahan, missä yritys on rekisteröity.

    Perko

    Rippe on sinisilmäinen. Osingot maksetaan vaikka tulos näyttäisi tappiota!

    Apli

    Maksaahan MetsäGroup osuuskorkoa vaikka tekee tappiota.. Puun hinta on saatu alas seisottamalla tehtaita, jos joskus sellun hinta nousee reilusti ja tehtaat kävisi täysillä, kuitupuu olisi samoissa hinnoissa kuin esim vuonna 2025 tammikuussa. Nythän hyvä talvi on nostanut energiapuun kysyntää mikä hyvä juttu.

    Perko

    Alkuperäisen osuustoiminta-aatteen ja nykyisen korporaatiotodellisuuden välinen ammottava kuilu.
    Metsäliitto Osuuskunta (Metsä Groupin emoyhtiö) on mielenkiintoinen hybridi: se on virallisesti jäsentensä metsänomistajien omistama, mutta se toimii käytännössä kuin mikä tahansa globaali suuryritys – ja  jäsenen kustannuksella. Liittyi kartelleihin !
    Osuuskuntalain ja sääntöjen henki on, että hyöty valuu jäsenille edullisina palveluina ja puun hintana. Mutta tässä astuu kuvaan johto ja hallitus.
    Kun tulos puristetaan metsästä (hakkuilla ja tehokkuudella), hyöty ei menekään suoraan puun hintaan, vaan se kanavoidaan johdon palkitsemisjärjestelmiin ”suoritustavoitteiden” perusteella.
    — Tavallinen metsänomistaja on kaukana päätöksenteosta. Hallintoelimet (hallintoneuvosto ja hallitus) muodostavat suljetun piirin, jossa palkkiot ja edut määritellään usein suuryritysten standardien, ei osuustoiminta-aatteen mukaan.

    Nyt tilanne on se, että jäsenelle heitetään ”osuuskorko-muruja”, kun taas todellinen valta ja suuret rahat liikkuvat johdon bonuksissa ja investoinneissa, jotka palvelevat ennen kaikkea koneistoa itseään. Se on osa sitä samaa ”70 vuoden routakautta”, jossa järjestelmästä tuli tärkeämpi kuin sen osista.
    Metsäyhtiöiden johto on onnistunut brändäämään itsensä ”metsänomistajan asialla” oleviksi, vaikka todellisuudessa he johtavat teollista prosessia, joka vaatii halpaa puuta ja kovia hakkuita.
    Osuuskuntien sääntöjä pitää muuttaa niin, että johdon bonukset olisivat suoraan sidottuja jäsenten saamaan keskimääräiseen kantohintaan, eikä pelkästään konsernin ”paperiseen” tulokseen.

    Juniori Juniori

    Mielenkiintoisia salaliittoteorioita.

    ”Nostaa hinnan 70 € niin ei se tappio siitä kasva, ovat sillä hintaa  ostaneet ulkomailta.”

    Eikö tuohon hintaan kannattaisi myydä kaikki metsät pois ja alkaa haalia kuitupuuta ulkomailta suomeen?

    En tiedä mikä perko on miehiään, mutta yleisesti salaliittoteorioista.

    salaliitoteoriat usein yhdistetään jonnekin maailmanpolitiikka globaalit tapahtumat CIA -akselille vaikka todellisuudessa erilaisiin salaliittoihin uskoo myös ylpeästi tutkittuun tietoon ja instituutioihin luottavat kansalaiset.

    -Vihreät uskovat että suurin osa suomen metsäasiantuntijoista ja metsänomistajista haluavat pahaa pahuuttaan maksimoida kuitu ja energiapuun määrän jaksollisella kasvatuksella vaikka tämä on tappiollista metsänomistajalle. Tukkipuusta tehdään kuitu- ja energiapuuta ihan vaan vittuilakseen vaikka tämä on kallista maanomistajalle. JK-kasvatuksella saisi valtavasti suuremmat tuotot ja myös luonto pelastuisi mutta pahuuttaan metsäväki ei halaua tätä tehdä.

    -Eräiden metsänomistajien mukaan motokuskit tekevät tukit kuiduksi. Näin toimitaan vaikka urakoitsija saisi tukista enemmän rahaa. Puunostajan ja urakoitsijan välinen salaliitto, urakotisija saa tiskin alta tehdyista kuiduista ekstraa.

    -Metsäteollisuus myy tyhmyyttään ja pahuuttaan halpaa sellua ulkomaille ja pitää suomea afrikkana. Metsäteollisuus voisi ihan helposti jalostaa kaiken sellun itse lopputuotteiksi ja näin tienata ihan sikana vientituloja lisää suomelle. Mutta metsäteollisuutta ei kiinnosta raha, vaikka sitä olisi helposti tarjolla. On se kumma kun pörssiyhtiötä ei voiton tavoittelu kiinnosta.

    -Menee jo hieman ohi metsästä, mutta työnantajat antavat aina parhaille työntekijöille potkut! Mitä enemmän tuot rahaa taloon sitä todennäköisemmin saat potkut, yrittäjiä kun ei kiinnosta raha.

    mehtäukko

    ”..Eräiden metsänomistajien mukaan motokuskit tekevät tukit kuiduksi. Näin toimitaan vaikka urakoitsija saisi tukista enemmän rahaa. Puunostajan ja urakoitsijan välinen salaliitto, urakotisija saa tiskin alta tehdyista kuiduista ekstraa…”

    Kyllä haluaisin nähdä ne salaliittolaiset ja kuulla perustelut. ”…vaikka urakoitsija saisi tukista enemmän rahaa..” on jo tuokin aivan satua.

    Juniori Juniori

    Niinhän nämä teoriat ovatkin satua, tosin ei kaikille.

    Perko

    Kartellisatu  bonuksilla!

    Rippe

    Perkolle: En ole sinisilmäinen. Tunnen oikein hyvin osingonmaksun periaatteet. Lähtökohtaisesti osinkoa maksetaan kertyneistä voittovaroista. Yksittäisenä vuonna voidaan tehdä tappiota, mutta se ainoastaan vähentää jakokelpoisia varoja, ei estä osingonmaksua.

    Sinänsä olen monista asioista Perkon kanssa samaa mieltä. Eli esimerkiksi istutetun puun kasvattamista sellupuuksi.

    Mutta on selvää, että sellubisnes ei kestä kovin kummoisia puun hinnankorotuksia nykyisillä sellunhinnoilla. Metsä-Fibre tekee sellua noin 4 Mtonnia. Eli puuta menee niin noin 20 Mm3. Koko Metsä Gropin liikevaihto on noin 2,5 miljardia. Eli kympin nousu puun hinnassa tarkoittaa 200 miljoonan lisäkulua, eli noin 8% liikevaihdosta. Se olisi paljon firmalle, joka tekee tappiota.

    Mutta jos sellumarkkina lähtee Kiinan vetämänä kasvuun, niin yhtälö voi hyvinkin toimia. Toivokaamme siis Kiinan kasvua. Tästähän oli juttua vastikään, olikohan viime viikolla.

    Apli

    Kraft Pulp – Price – Chart – Historical Data – News

    Hyvä nousu havusellun hinnassa on kääntynyt laskuun, mikä voi tietää vaikeuksia havusellun valmistajille pohjoismaissa, koskee suomessa varsinkin MetsäGroup, herää ajatus että kuinka kauan esim Joutsenoa seisotetaan keväästä lähtien? Toki ongelma on myös että eucasellu valtaa pikkuhiljaa havusellun markkinoita.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 72)