› Keskustelut › Metsänhoito › Jäävä hirvikanta arvion virheellisyys

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 43)
1 2 3 4 5

  • Jäävä hirvikanta arvion virheellisyys

    Sent on: 28.11.2017, 10:24

    Esimerkki seura pinta-alaltaan 10000ha.  Seuran itsensä ilmoittama jääväkanta arvio 3/1000ha, joista vasojen osuus 20%.  Uros/naaras suhde 50/50, eli molempia aikuisia sukupuolia 12kpl.   12kpl naaraita, ka vasatuotto 1,2/naaras, vasoja syntyy 14,4kpl.   Seuran hirvikanta talvella 30kpl, pyynnin alussa 44,4kpl.  Tässä seurassa tarvittaisiin 6aikuisen lupaa, 14vasan lupaa niin kanta pysyy samana, jos arvio pitää paikansa.  Eli lupamäärä yhteensä 13kpl.

    Vaihtoehtoinen laskelma samalle seuralle

    Todellinen jääväkanta 5/1000ha, josta vasoja 20%.  Uros/naaras suhde 40/60, uroksia 16kpl, naaraita 24kpl.   24kpl naaraita, ka vasatuotto 1,4/naaras, vasoja syntyy 33,6kpl.  Seuran hirvikanta talvella 50kpl, pyynnin alussa 83,6kpl.  Tässä laskelmassa tarvitaan jo 10aikuisen lupaa, 33vasan lupaa, eli yhteensä 27lupaa.  Tällä lupa määrällä jääväkanta pienenee 10kpl, mutta laskennallinen vasatuotto ei laske yhtään. Edellyttäen että kaikki luvat käytetään, ja lupien käyttöjakauma menisi edellämainitusti.

    Toinen suuri valuvirhe löytyy kun suhteutetaan jääväkanta seuran kokonaispinta-alaan, tässä pinta-alassa ovat mukana kylien/asutusten lähialueet, vesistöt, peltoala, jotka eivät ole hirven asuinympäristöä.

    Esimerkki seuran alueista onkin 25% näitä edellämainittuja alueita, eli metsämaan pinta-alaksi jääkin 7500ha.  Jäävä 5/1000ha hirven talvikanta kuormittaakin seuran metsäpinta-alaa 6,6 hirveä/1000ha.  Kolmas muuttuvatekijä on nk.muuttohirvet, nämä ovat poissa jostain alueelta silloin kun jääväkanta arviota tehdään, mutta sekään seura minkä alueella nämä talvehtivat ei laske näitä jääväänkantaa koska eivät koe näitä ”omiksi” hirviksi. Näin ollen isomäärä hirviä jää kokonaan pois jääväkanta laskelmista.

    Hirvien kanta-arvio on vaikea laji, jo pieneltä tuntuvat muutokset vaikuttavat oleellisesti kannassa.  Vuodesta toiseen kanta-arviossa täytyy olla virheellisyyttä, koska kanta vain jatkaa kasvuaan.

    Tekijä
    AnLa
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 28.11.2017, 12:53

    Oikein havainnolliset laskelmat. Jos alennettaisiin aluksi kantaa reilusti,  erityisesti naaraita, niin sitten kannan rakenne ei olisi niin kriittinen. Myöhemmin sitä voisi hienosäätää. Olen tehnyt Lukeen ja MTK:hon päin aloitteen että hirvikannat laskettaisiin MYÖS metsäpinta-alaa kohti.

    Timppa 28.11.2017, 13:40

    Meidän pitäjässä kanta-arviot perustuvat muutaman vuoden välein tehtävään lentolaskentaan.  Sama tilanne on varmaan monilla muillakin paikkakunnilla.  Silloin voi sitten vuosittaisia metsästäjien arvioita tarkentaa, kun tietää arvioiden ja havaintojen eron.  Eivät siis kaikki tiedot ole pelkästään hatusta vedettyjä.

    Mitä lentolaskenta ei tietenkään kerro on sukupuoli- ja vasajakauma.

    Planter Planter 28.11.2017, 14:29

    Havainnollinen laskelma AnLa:lla.

    Lentolaskennalla tietysti saa tarkempia arvioita. Luken muu laskenta perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, joka toimittaminen perustuu vapaaehtoisuuteen, joten se on varsin epätarkkaa.

    http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvikannanarviomenetelma

    Sonni/lehmä suhteella  on erittäin suuri merkitys kannan heilahteluun. Joskus aikaisemmin jo laitoin tämän yksinkertaisen laskelman, jossa on oletettu kannan keskimäärin 1,5 kertaistuvan kevään vasomisen seurauksena nykyisellä sonni/lehmä suhteella. Eri lähteistä etsittynä se on aiemmin vaihdellut välillä 1,5…1,6. Lähtökohtana on käytetty Luken takaisinlaskennalla saatua 2011 vuoden hirvikantaa.

    Hirvikanta 2011 jahdin jälkeen Luken mukaan 84 000

    2012 kevään vasomisen jälkeen 1,50 x 84 000 = 126 000

    2012 syksyn saalis 40 000 jää 126 000 – 40 000 = 86 000

    2013 kevään vasomisen jälkeen 1,50 x 86 000 = 129 000

    2013 syksyn saalis 38 000 jää 129 000 – 38 000 = 91 000

    2014 kevään vasomisen jälkeen 1,50 x 91 000 = 136 500

    2014 syksyn saalis 39 500 jää 136 500 – 39 500 = 97 000

    2015 kevään vasomisen jälkeen 1,50 x 97 000 = 145 500

    2015 syksyn saalis 44 000 jää 145 000 – 44 000 = 101 000

    2016 kevään vasomisen jälkeen 1,50 x 101 000 = 151 500

    2016 syksyn saalis 49 700 jää 151 500 – 49 700 = 101 800

    Jos sonni/lehmä suhde on hieman lehmävoittoisempi eli kerroin on 1,55 kasvaa tällä laskelmalla määräksi 166 000. Tilanteesta tulee erittäin vaikeasti hallittava, kun kanta pääsee ylisuureksi ja lehmävoittoiseksi.

    2012 oli monin paikoin 2,5 lehmää yhtä sonnia kohti ja samalla luvista nirhastiin pois 50%, se oli tämän tilanteen alkuräjähdys.

    Sahapukki 28.11.2017, 17:18

    Juu-u. Kenen laskukonnettahan lie aikonaan käytetty, kun paikalliset kaatomäärät putosi kolmessa vuodessa yli 90% 1100 eläimestä alle sadan. Vuosien aallonpohjan aikana moni jätti ottamatta uusia hirvikoiria turhaan kasvamaan ja siitähän seurasi metsästäjä ja koirakato. Nyt kaatomäärien normalisoiduttua vähäiset metsästäjämäärät on helisemässä työn ja  lihanpaljouden kanssa. Räikein heitto Luken tilaston ja tosielämän kanssa sattui pari vuotta sitten, kun oli lumi maassa neljä viikkoa jahtikauden loppupuolella vasanpyynnin yhteydessä ja todettiin lumijälkien perusteella jääväksi kannaksi kaksi aikuista. Tammikuisissa kanta-arviopapereissa meille kerrottiin jahtimaillemme jääneeen 60 aikuista ja 30 vasaa!

    Hirvikanta on silloin oikea, kun kaikki on hirvimääriin ja kaatolupiin  keskimääräisen tyytymättömiä.

    harrastelija harrastelija 28.11.2017, 22:02

    Lentolaskenta on aika kallista puuhaa. Olin erään kaverini mukana ja hän lensi pelkästään sen vuoksi, että lupakirjan uusiminen vaati määrätyn lentotuntimäärän vuodessa.

    Odottelen tässä pikkuhiljaa, että laskentaan ja mikseipä metsästykseenkin otetaan avuksi dronet. Veikkaan, että niiden kehitys on huimaa ja sitä mukaa hinnat halpenee!

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 29.11.2017, 08:47

    Tässä niinkuin monessa muussakin asiassa dronella on runsaasti soveltamismahdollisuuksia. Odotan mielenkiinnolla mihin kaikkeen niitä vielä keksitään käyttää. Valitettavasti sieltä sitten löytyy myös niitä ei toivottuja sovelluksia sille.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Metsuri motokuski 29.11.2017, 09:19

    Tässä hirvikannanhoidossa kannattaa muistaa se tosiasia että mitä suurempi naarasmäärä suhteessa urosmäärään ei takaa hyvää vasatuottoa. Jos naaraskanta on suuri ja uroksia vähän lisääntyy vasattomien naaraiden määrä niin kuin nyt on tilanne monella alueella. Jos halutaan hirven metsätys hoidettavan nykyisellä tavalla että ammutaan tietty määrä vasoja kannasta se edellyttää aikuiskannassa oikeaa uros ja naarassuhdetta.

    Jos luovutaan vasasuosituksesta (velvoitteesta) eli ammutaan vain aikuisia hirviä niin hirvikanta laskee kaikista nopeimmin ja helpoiten kontroloitavissa. Kun pidetään yllä vasaveroitusvelvoitetta se takaa hyvän hirvikannan koo ja sitä myöten hitaamman kannanvaihtelun. Kääntöpuolen kaikissa malleissa on että verotus saataa kohdistua liikaa tiettyyn sukupuoleen joka vääristää kannan rakennetta.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 29.11.2017, 10:00

    Kanta alas ja sitten mahdollisimman tasapainoiseksi, niin vasatuotto nousee, kun ei tule nälkäisille emille keskenmenoja eikä vasoja kuole heikkoina hangelle.

    Näin saadaan tuhot vähemmäksi ja silti riittää ammuttavaakin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Planter Planter 29.11.2017, 10:11

    Hirvikannan hoitosuunnitelmassa on kyllä asetettu  ehdottomaksi ylärajaksi 4 /1000 ha, siitä huolimmatta muutama alueellinen riistaneuvosto asettaa viralliseksi tavoiteeksi suuremman tiheyden. Muualla kanta on muuten vaan karannut yli sen.

    Siinä määritellään myös: ”hirven metsätaloudellisten vaikutusten tarkastelemiseksi on hirvitavoiteneuvottelussa tarpeen tarkastella myös metsämaan osuutta alueen maapinta-alasta.”

    Ei kuitenkaan oteta huomioon, vaikka sidosryhmät ovat pyytäneet. Eikä mitään muutakaan. Syy tähän tilanteeseen ei ole metsästäjissä, vaan riistakonsernissa, joka ei pysty hoitamaan tehtäviään.

    ”Hirvikannan hoitosuunnitelma luo pohjan tulevalle hirvikannan hoidolle ja samalla hoitosuunnitelman avulla pyritään toteuttamaan julkisen riistakonsernin strategiassa määritellyt tavoitteet. Hoitosuunnitelmat ovat olennainen osa julkisen riistakonsernin strategiaa ja keskeisiä välineitä riistapolitiikan toimeenpanossa.”

    …….

    ”Mikäli hirvikannan hoidon tavoitteet asetetaan tai muutoin tarkastellaan hirvitiheyttä tai tiheyshaarukkaa, on perusteltua käyttää pääsääntöisesti maapinta-alaan suhteutettua lukua. Kuitenkin hirven metsätaloudellisten vaikutusten tarkastelemiseksi on hirvitavoiteneuvottelussa tarpeen tarkastella myös metsämaan osuutta alueen maapinta-alasta.”

    http://mmm.fi/documents/1410837/1516659/Hirvikannan+hoitosuunnitelma+2.12.2014/38979cf8-1660-423d-9330-43b4c7803255

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.11.2017, 10:49

    Planter on tehnyt taas hyvää salapoliisityötä! Noin siellä tosiaan lukee, ”tarpeen tarkastella myös metsämaan osuutta”. No, mielestäni tarkastelusta ei ole hyötyä, ellei jäävien hirvien määrää myös tilastoida ja julkaista kullekin alueelle niiden todellista ravintoresurssia eli metsämaan pinta-alaa kohti. Vai ajatellaanko niin kuin porotaloudessa, että kaikki maa-ala on luvallista laidunta? (Poropuolellahan tämä tarkoittaa nykyisin myös ihmisten piha-alueita. :-0)

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 43)
1 2 3 4 5