Esimerkki seura pinta-alaltaan 10000ha.  Seuran itsensä ilmoittama jääväkanta arvio 3/1000ha, joista vasojen osuus 20%.  Uros/naaras suhde 50/50, eli molempia aikuisia sukupuolia 12kpl.   12kpl naaraita, ka vasatuotto 1,2/naaras, vasoja syntyy 14,4kpl.   Seuran hirvikanta talvella 30kpl, pyynnin alussa 44,4kpl.  Tässä seurassa tarvittaisiin 6aikuisen lupaa, 14vasan lupaa niin kanta pysyy samana, jos arvio pitää paikansa.  Eli lupamäärä yhteensä 13kpl.

Vaihtoehtoinen laskelma samalle seuralle

Todellinen jääväkanta 5/1000ha, josta vasoja 20%.  Uros/naaras suhde 40/60, uroksia 16kpl, naaraita 24kpl.   24kpl naaraita, ka vasatuotto 1,4/naaras, vasoja syntyy 33,6kpl.  Seuran hirvikanta talvella 50kpl, pyynnin alussa 83,6kpl.  Tässä laskelmassa tarvitaan jo 10aikuisen lupaa, 33vasan lupaa, eli yhteensä 27lupaa.  Tällä lupa määrällä jääväkanta pienenee 10kpl, mutta laskennallinen vasatuotto ei laske yhtään. Edellyttäen että kaikki luvat käytetään, ja lupien käyttöjakauma menisi edellämainitusti.

Toinen suuri valuvirhe löytyy kun suhteutetaan jääväkanta seuran kokonaispinta-alaan, tässä pinta-alassa ovat mukana kylien/asutusten lähialueet, vesistöt, peltoala, jotka eivät ole hirven asuinympäristöä.

Esimerkki seuran alueista onkin 25% näitä edellämainittuja alueita, eli metsämaan pinta-alaksi jääkin 7500ha.  Jäävä 5/1000ha hirven talvikanta kuormittaakin seuran metsäpinta-alaa 6,6 hirveä/1000ha.  Kolmas muuttuvatekijä on nk.muuttohirvet, nämä ovat poissa jostain alueelta silloin kun jääväkanta arviota tehdään, mutta sekään seura minkä alueella nämä talvehtivat ei laske näitä jääväänkantaa koska eivät koe näitä ”omiksi” hirviksi. Näin ollen isomäärä hirviä jää kokonaan pois jääväkanta laskelmista.

Hirvien kanta-arvio on vaikea laji, jo pieneltä tuntuvat muutokset vaikuttavat oleellisesti kannassa.  Vuodesta toiseen kanta-arviossa täytyy olla virheellisyyttä, koska kanta vain jatkaa kasvuaan.