2-jaksoinen kasvatushan ei ole erirakenteista kasvatusta, se on 2-jaksoista jota on harrastettu iät ja ajat tasaikäisessä kasvatuksessa.  Jos latvuskerroksia on selvästi 3 tai sitä enemmän ,niin sitten puhutaan erirakenteisesta kasvatuksesta.   Ei ehkä kannata pyrkiä 2. jaksoiseen kasvatustapaan ellei ole hyviä edellytyksiä sille luonnostaan.  Korjuu on vähän tarkempaa , toisaalta uudistuskulut pienempiä.   Ja esim. juurikäävän vaivatessa on sopiva tapa kasvattaa ensin yksi lehtipuusukupolvi ennen seuraavaa kuusisukupolvea.  Edelleen kasvatettava alikasvoskuusikko pitäisi silloin saada aikaan myöhemmin ( jos tyvilahoa on ollut erityisen paljon)  eikä jo valmiina olevista alikasvostaimista.

Eikös tuohon jäänyt riittävän hyvä metsä, mikäli kuuset selvisivät hakkuusta vähin vaurioin?

Olen Puukin ja Annelin kanssa samaa mieltä. Jos aliskasvoskuusikko on vähänkään kehityskelpoinen, sitä kannattaa kasvattaa koivikon alla. Korjuuvaiheessa osa tulee särkymään, mutta kuusten kasvaessa ei reikäisyyttä näy. Jos ylispuuhakkuun jälkeen kuusia on jäljellä se määrä, mikä on normaalisti ensiharvennuksen jälkeen (pyöreät 1000 runkoa), on se riittävästi.

Aikoinaan th:t tehtynä ja harvennettuna olisi tulos ollut parempi.  Mutta ei kovin huono tuossa tilanteessakaan.