Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Aiempaa nuorempana hakkuu lisää avopinta-alaa ja aukkohakkuiden jälkeiset suurentuvat alueet lisää kasvun hidastumista. Tällaiset heikkokasvuiset alueet eivät heti tuota samaa puutuotantoa kuin vanhemmat metsät, ja niiden osuus metsämaasta lisääntyy kiihtyen . ( Luke tiedostot)
Teollisuuden omistajien huoli on osakkeenomistajan tulot, eivätkä ne ole sidottu mihinkään maahan tai metsään, voivat vaihtaa maanosaa vähät välittäen metsistä ellei se ole halpaa kuitupuuta!
Nostokoukulle – auton huoltoa valvova laki on olemassa. Sitä vain kutsutaan katsastuslaiksi.
Kyllä uudistamisen sääntely lailla pitäisi rajoittua lopputulokseen eikä keinoihin. Täällä esitetyt varhausperkauksen pakollisuudet yms. heinänpolkemispakot eivät palvele kuin metsäpalveluyrityksiä. Aukolla – olkoon koko mikä vain – pitäisi olla riittävästi vähintään 30 cm kasvatuskelpoisia taimia 4 vuotta hakkuusta. Loppu on sitten metsänomistajan oma asia, miten etenee ja metsänsä hoitaa.
Kyllähän sitä auton käyttökin aika paljon valvotaan. Pitää katsastaa ja vakuuttaa, pitäisi olla talvipyörät alla talvella, ja kuskilla pitäisi ihan ajokorttikin olla, vaikka kaikki tietävät, ettei sillä kortilla ajeta vaan autolla. Kaiken huippu on, että kuskin pitäisi ajaessa olla lähes selvinpäinkin!
No miten se avomaan määrä kiihtyy, kun avohakkuiden määrä on pysynyt koko lailla vakiona per vuosi, suhdannevaihteluita on.
Varhaishoidon kun on tehnyt, voisi saada uuden taimikon synnyttämisestä kunnon palkkion. Muuten toimenpiteitä ei tarvitsisi valvoa, mutta uudistamisen laiminlyöneitä voisi jahdata.
Autovertaus ei sovellu nyt metsävertailuun ollenkaan. Muut liikkujat eivät voi olla romujen tai kunnottomien kuskien uhreja.
Avomaan määrä ei kiihdy, kun naapurin 10 ha aukon pakko-uudistus myhistyksellä pääsee toteutumaan. Syksyllä muokkaus ja ens keväänä tulee 20.000 tainta istuttajineen…
Sopii mielestäni oikein hyvin. Eihän metsissäkään muut liikkujat ( koneurakoitsijat ja metsäteollisuus ) voi olla tiheiköiksi ja vajaapuustoisiksi metsänsä päästäneiden saamattomien metsänomistajien uhreja. Tästähän on väännetty kättä Energiapuupalstalla kiivaasti jo viikkokausia. Vai mitä mehtäukko?
No, ei, sillä ylimääräisille liikkujille on työmaakyltit ja moton puomissa lukema 90m Vaara-alue.
Tuo muu viittaus liittyy puukauppapolitiikkaan, jossa saamattomuus kostautuu omaan koipeen.
”…Pian omistaja ei ole taas enää päättäjä omassa metsässään…” Vaikka en ole byrokratian kannattaja, tässähän asiansa hoitaneilla ei muutu mikään. Kun lusmuilijat ovat itse aiheuttaneet ahneuksissaan laiminlyönnit, miksi siitä aletaan ”poraamaan”?
Työmaakyltit ja vaara-alueista varoittaminen ei liity oikeastaan asiaan. Nehän ovat palollista kosmetiikkaa. Olen ymmärtänyt konemiesten kirjoitukset ilmeisesti väärin. Olen saanut sen käsityksen, että koneyrittäjä on uhri, kun joutuu risusavottaan saamattoman metsänomistajan metsään, joka on karannut energiapuukohteeksi. Toimintaa näissä kohteissa on mahdotonta saada kannattavaksi. Mielestäni kalliilla kalustolla työtä talkoilla tekevä on uhri jos mikä. Etenkin kun on ilman omaa syytään joutunut talkoisiin. Myös metsäteollisuus on uhriutunut, kun ainespuun sijasta kertymät menevätkin polttoon eikä sellukattilaan. Eikö sillä enää olekkaan väliä missä kunnossa hakattava metsä on?
Lusmuilijoilla ja rusinat pullasta -poimijoilla tarkoitetaan ilmeisesti jk-kasvattajia. Olen aina ymmärtänyt termin ”rusinat pullasta” toiminnaksi, jolla kerätään vain kermat päältä. Tämänkin kirjoittelun aiheesta olen ymmärtänyt väärin. Olen ymmärtänyt, että jatkuvan kasvatuksen metsiä on mahdoton saada kannattaviksi. Tämän on laskelmin todistanut suuri joukko kirjoittajia. Mitenkä täysin kannattamattomalla toiminnalla voi kerätä ”rusinat pullasta”? Etenkin kun toiminta lyö omaan nilkkaan.
Työmaakyltit ym. on lähinnä hiippareita varten. Puukauppa ja korjuu on kahdenvälinen kauppa, se ei kuulu sivullisille.
”..ilman omaa syytään joutunut talkoisiin..” voi olla ajautumisen tulos. ”…olekkaan väliä missä kunnossa hakattava metsä on?..” on tietysti myyjän valinta. Kuten olen kirjoittanut, eikö ole järkevämpää hoitaa ja antaa nuori metsä järeytyä mittoihinsa rauhassa, kuin keskenkasvuisena aukoa uria? Kermat päältä- tarkoittaa myös jaksollisen rosvopaistien keruuta, jolloin uudistamistyöt unohdetaan.Samaa on valt.av. teiden hoidon laiminlyönti jne. Jk:s ei ole täysin kannattamatontakaan, mutta vaatii liian paljon liikkuvia osia onnistuakseen. Sen ” jo epämääräinen jatkuvuus” on vain 1/10 kaikesta muusta, mikä heittää sen yhdessä romukoppaan.
” avohakkuiden määrä on pysynyt koko lailla vakiona” .60 vuotta! on tullut pää vetävän käteen, ootellaan….kuin N-liitossa
Tilanne on avohakkuilla – aiemmat hakkuualueet eivät ehdi kasvaa takaisin tuottaviksi, ennen kuin uusia aukkoja kaadetaan. Velka kasvaa samaan tapaan: vanhat velat eivät ehdi lyhentyä, ennen kuin otetaan lisää lainaa, ja lopulta koko ’metsä’ on kuihtumassa eikä tuotto enään riitä.
Korostan sitä, että jos resurssit (tai rahat) eivät ehdi uusiutua ennen uutta käyttöä, järjestelmä romahtaa. Sama pätee valtiontalouteen, yrityksiin ja henkilökohtaisiin tuloihin.
Asiaa pahentaa se, että puolet ajasta tuottavuus laahaa miinuksella lisääntyvästi! Voisin tehdä matemaattisen mallin tapauksesta mutta nyt käytännössä sitä voitte tutkailla läheltä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään