Keskustelut Metsänomistus Järkevällä puunkäytön poliittisella ohjauksella saataisiin puunkäyttö järkevälle tasolle

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 14)
  • Järkevällä puunkäytön poliittisella ohjauksella saataisiin puunkäyttö järkevälle tasolle

    Jos liikennepolttoaineiden tarpeisiin olisi puuperäisten raaka-aineiden kysyntä 18 milj kuutiota ja alueellisiin sähkön/lämmön tuotantolaitoksiin toinen 18 milj kuutiota. Se olisi jo 36 milj kiintoa.

    Sellu ja papesiteollisuuden puunkäyttö on noin 30 milj kuutiota.
    Sahat 20 miljoonaa kuutiota. Muu puunkäyttö 5 milj kuutiota.

    Näihän alkaisi olla täynä puunkäytön kestävä määrä, noin 85 miljoonaa kuutiota lähestyä.

    Puun käytän lisäämiseen on hallituksella ja eduskunnalla oltava vastuu, onhan kyseessä suurimman kansallisen omaisuuden hyödyntämisestä kyse. Paperiteollisuuden varaan ei yhteiskunnan kivijalkoja kannata enää rakentaa.

    Tietenkin se tuontipuu 10 miljoonaa olisi järkevä jättää tuomatta, jos kansallisesti metsätalouden edellytykset saataisiin kuntoon.
    . Onkohan ydinvoiman lisääminen kestävää kehitystä?

    Näin myös alkutuottajalle metsänomistajalle metsätalousyrittäjälle jäisi yritystuloa niin kuin kohtuullista olisi.Nykyiset raakapuunhinnat ovat kohtuuttomia metsätalousyrittäjän kuluihin nähden. Metsänomistajilla on pääomia metsätaloudessa kiinni huomattavasti enemmän kuin metsäteollisuuudella omassa liiketoiminnassaan.

  • Timppa

    Onpa Santtu myymässä halvalla puutaan. Se energiapuuhan on todella arvoltaan vain 5-10 euroa/m3. Tuosa laskelmassa vedettäisiin surutta tukkia polttoon tuolla hinnalla.

    Kyllä tavoitteena pitää olla ensisijaisesti sahauksen lisääminen. Siis tavoite 15 miljoonaa m3 sahatavaraa merkitsee 30 miljoonaa m3 tukkipuuta. Sitten se, mikä jää yli sahauksesta, vanerista ja paperi-/selluteollisuudesta pitäisi kyllä suurelta osin jalostaa liikennepolttoaineiksi. Rannikon kaupungeissa ei kyllä kannata polttaa puuta. Kivihiili on halpaa ja tulee laivalla suoraan kulutuspaikalle. Sisämaassakin sitä kannattanee käyttää suurissa voimaloissa.

    Metsäkupsa

    Santun puunkäyttö suunitelmat eivät järkevän poliittisen päättäjän agendalla.Sopii viher-tukiaislinjalaisille,jatkoa tuuleen laitetuille tuille.

    Timppa realisti energiapuun kantohinnan suhteen.Tukki ja sahat pyörittää kansantaloutta paremmin ilman tukia,jokuhan tuetunkin toiminnan maksaa.Ei tukiaisille.

    Santtu

    Tätä se tekkee, kun MHYt on värkänny 2-4 senttisten energiapuiden kanssa ja metsäteollisuus suorittanu aivopesua metsänomistajillle ja lopannu siinä sivussa osan politikoista.

    Metsänomistajien koulutusta ja neuvontaa tulee lisätä ymmärtämään oma metsätaloudensa muigen haaskalla kärkkyvien häätämiseksi ajamasta omia etujaan metsänomistajien metsissä.

    Tuossa toisessa ketjussa jo kirjoitin, täällä Koillimaalla on päätehakkuulla kantohinta verrattuna kuitupuun kantohintaan yli 10 euroa enenpi myytäessä energiapuuksi mahdollisimman kuivana vähällä veellä. Onnistuu pienellä suunnittelulla ja vaivalla.

    Lopettakaa jo ymmärtämästä energiapuuna metsä, jossa korjuukulut kiintoa kohti nousee jopa yli 15 euroon kuutiolta. Pitää ym,märtää, että kaikki, mikä kasvaa, ei ole nykysin järkevää värkätä laaniin ja käyttöpaikkoihin.

    Taas tullaan siihen, että risuista saadaan paras hyöty maahan kaatamalla ja samalla vitikon hoidellessa tulevan metsän laatua.
    Ensiharvennuksilla runkokoko alle 70 lrt on täysin kannattomatonta toimintaa.

    Mielestäni metsä kannattaisi opetella kasvattamaan taloudellisesti myös ilman kemera- tukia. Nyt kyllä voi hyödyntää tuet, jos järkevä metsänomistaja on.

    Niin tuosta Timpalle, joka on hienoja kannanottoja näpryyn unohtaen tehny. Parerinraaka-aineestä 30 miljoonasta kuutiosta voi hyvinkin siirtyä 10 milj kuutiota sahoille 15 vuodessa. Lopputulos on näin ennustettavissa. Paperi- ja selluteollisuuden varaan ei kannata laskea.

    Sitten tulee huomioida paranevan metsänhoidon vaikutukset, suurin mahdollinen hakkuusuunnite tulee nousemaan lähes 100 miljoonaan kuutioon 15 vuoden aikana.

    jees h-valta

    Santtu sitten on vain e-puurajoitteinen. Minä en. Ja on kyllä menossa tälle vuodelle hakkuu jossa ollaan tuskin aivan noissa litramäärissä. Paikoitellen kyllä.
    Kun siitä kuitenkin saa asiallisen korvauksen ongelma ei silloin ole minun. Ja se riittää.

    Puun takaa

    Tuo puunkäytön poliittinen ohjaus onkin meillä mielenkiintoinen juttu.
    Uutta metsälakia varten on pyydetty lausunto yli neljältäkymmeneltä järjestöltä! Kun sitä listaa katsoo, suurin osa on sellaisia, ettei niillä pitäisi olla mitään tekemistä metsien kanssa. Mitään muuta omistusmuotoa ei täällä Suomessa ole koskaan ollut sorkkimassa yhtä suuri asiantuntemattomien porukka!

    Santtu

    ”Uutta metsälakia varten on pyydetty lausunto yli neljältäkymmeneltä järjestöltä! Kun sitä listaa katsoo, suurin osa on sellaisia, ettei niillä pitäisi olla mitään tekemistä metsien kanssa. Mitään muuta omistusmuotoa ei täällä Suomessa ole koskaan ollut sorkkimassa yhtä suuri asiantuntemattomien porukka!”

    Hyvin sanottu metsälain ns. uudentyyppisestä osaaottavasta valmistelusta. Onhan tietenkin lausuntojapyydetyillä muutamilla metsääkin, mutta kumminkin enemmistö metsänomistajista on unohtunut kokonaan. Tietysti tähän vaikuttaa metsänomistajien vapaehtoisen järjestäytymättömyyden puuttuminen.

    Olisi kumminkin kohtuullista, että lausuntoja kysyttäisiin myös metsänomistajilta, kun mehän metsät omistamme ja ilmeisesti meillä pitäisi olla oikeus jossain määrin päättää oman metsän hoidosta ja käytöstä. Ei metsänomistajat voi olla niin tolloja, että metsänomistajat ohitetaan tällaisissa lausunnoissa lähes kokonaan.

    Valtiovallan ja hallinnon suhtautuminen on ollut perinteisesti metsänomistajia sorsivaa. Metsät on nähty kansallisena varana. Metsänomistajat on vain hyväksytty systeemin rahoittajiksi.

    Metsänhoitoyhdistyslain valmistelu on kaiken huippu, miten metsänomistajia lyödään!

    Santtu

    Meille metsänomistajille tulee suuria ongelmia, jos asioistamme kukaan huolehdi. Me metsänomistajat haluamme parempaa kunnioitusta valtiovallalta, se kai liene jo politikoillakin ymmärrettävissä.

    Suomen metsien kasvun lisäys kääntyy koko metsätaloutta vastaan yllättävän äkkiä. Jos uusia huomattavia metsänkäyttömuotoja ei käynnistetä aika pikaiseen aikatauluun, metsätalouden edellytykset heikkenevät ja muutamat yritykset mittaavat metsänomistajien metsävaroja jopa härskein keinoin. Puunhinta on auttamattomasti kohta syöksyssä, jos emme saa puunkäyttäjiä lisää.

    Meidän metsänomistajien tulisi miettiä, onko Metsäyhdistyksen toimista metsänomista vastaista (Suomen Metsäsäätiö menekin edistämismaksu), kenen hyöty tänä päivänä?

    Tietenkin pitää huomioida Metsäsäätiön yksittäisten panostuksien positiivinen vaikutus, kuten tutkimuksen ja metsäalan koulutuksen tukeminen.

    Kuitenkin metsäteollisuuden kannalta menekinedistämismaksu laskee puunhintaa ja metsänomistajat kärsivät.

    A.Jalkanen

    Järkevällä markkinaehtoisella toiminnallakin saadaan paljon aikaan. Tsekatkaapa vaikka ruotsalainen innovaatio, joka kyllästää ja palosuojaa puun samalla kertaa, ja on lisäksi myrkytön. Erinomainen materiaali vaikka puurakentamiseen jos tuo pitää sen mitä lupaa. Paloturvallisuus nousee kerrostaloissakin kertaheitolla uudelle tasolle.

    http://www.organowood.com

    Mäntymaita

    Anneli vihjasi ruotsalaisen silikaattikeksinnön. Siellä on hallituksessa hyviä tyyppejä ja liiketoimintaosaamista + rahoitusosaamista löytyy.

    Mutta vihjaanpa taas kotimaisesta vaihtoehdosta, jossa puu suojataan mäntyöljyllä ja asia voisi sopia hyvin tuohon otsikkoon.

    Miten järkevä puunkäyttö öljykyllästetty puu liittyvät toisiinsa?

    Öljykyllästetty puuta valmistetaan kyllästämällä puu mäntyöljyllä. Mäntyöljyllä voidaan kyllästää myös tuoretta puuta. Jos puu on tuoretta, öljyllä työnnetään puusta vesi pois ja puu jää kuivaksi ja kyllästetyksi.

    Menetelmä sopii perinteisen saha- ja höylätavaran lisäksi myös pienpuusta sahatuille parruille ja vaikka sorvatulle puulle.

    Puun järkevän käytön vinkkelistä on mielenkiintoista, että kuitupuu voidaan muuttaa parissa vuorokaudessa vaikka leikkikenttätolpaksi. Kuitupuun arvo on metsässä 11-17 euroa /m3. Leikkikenttätolpan tukkuhinta on noin 250-450 euroa/m3. Tämä arvonnousu syntyy siis noin 48 tunnissa.

    Arvoa syntyy sen verran mukavasti, että tässä voisi olla aivan uusi mahdollisuus myös uudenlaiseen metsänomistajayhteistyöhön. Lisäksi leikkivälinekomponentti on vain yksi tuote. Kyllästettyä puuta on jo Suomessa paljon ja Länsi-Euroopassa markkina kasvaa kovaa vauhtia.

    Yksi asia yhdistää kyllästetyn puun markkinaa. Kuluttajat haluavat entistä ympäristömyönteisempiä tuotteita.

    A.Jalkanen

    Mäntyöljy on myös erinomainen tuote. Ilmeisesti siinä toteutuu sama ominaisuus kuin ruotsalaisessakin innovaatiossa, eli käytetty puutavara voidaan hävittää kierrättämällä tai polttamalla, koska tuote on myrkytön. Lisäksi työturvallisuus ja käyttöturvallisuus on paremmalla tolalla kuin vanhoissa kyllästeissä. Samoin kyllästämö ei saastuta ympäristöään. (Tuo organowood on ilmeisesti vaikea hävittää polttamalla kun se on palosuojattu.)

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 14)