› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus ja metsäpalot

1 2

  • Jatkuva kasvatus ja metsäpalot

    Sent on: 17.1.2020, 17:51

    Merkitty: 

    Hesarissa 17.1.2020 metsänhoitaja Simo Hannelius käsitteli metsäpalojen ja ja jatkuvan kasvatuksen suhdetta. Hän totesi, että jatkuvan kasvatuksen matalat alikasvoskuuset palavat ensin ja tuli nousee oksistosta latvustoon.  Tasaikäisrakenteisessa metsikössä tulen nousun katkaisee se, että alaoksat ovat karsiintuneet.

    Meikäläisellä on kokemus kahdesta salaman sytyttäämästä tasaikäismetsän metsäpalosta.   Molemmat männikköjä.  Toinen n 50-vuotias kasvatusmetsä.  Toinen päätehakkuuikäinen.  Molemmissa kehitys oli juuri Hanneliuksen kertoma.  Salama sytytti maaston, mutta palo eteni hitaasti pintapalona, koska siinä maapinnassa ei tietenkään tuullut, mikä olisi lietsonut paloa.  Eikä ollut noita alikasvuskuusia syttymässä ja sitten sytyttämässä suuten puiden latvustoja.

    Toinen palo havaittiin tähystyslentoloneesta ja toinen kaukaa mäen päältä.  Molemmista tuli siis runsaasti savua, mutta palanut alue jäi muutamaan kymmeneen aariin ennen kuin palokunta ennätti sammuttamaan.  Päätehakkuukuvion paloalueen puut kaadettiin varmuuden vuoksi.  Kasvatusmetsän puut jätettiin pystyyn ja ne kestivät palorasituksen. Kasvavat siis edelleen.

    Tekijä
    Timppa
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 18.1.2020, 10:03

    Tässä pitää nyt erottaa kolme asiaa: hallitsemattomat metsäpalot (ei toivottavia), puun käyttö polttopuuna (ok taajamien ulkopuolella) ja hallitut polttamiset metsässä monimuotoisuuden lisäämiseksi (toivottavia). Metsäpalokin kuuluu meidän ekosysteemiin, mutta ei siinä laajuudessa kuin Kanadassa. Siellä ei olla katastrofitunnelmissa – suurin syy lienee se, että isoin osa metsämaasta kuuluu ’kruunulle’ ei ovat meidän metsähallituksen metsiä vastaavia.

    En tuomitsisi noin yksioikoisesti kuusialikasvoksia. Niitähän on eniten kosteammilla kasvupaikoilla, jotka eivät ole lähtökohtaisesti niin paloherkkiä kuin männiköt. Riistatiheikköjä saa myös jättää. Metsäpaloriskiä alentaa tarpeellisten taimikonhoitojen ja harvennusten tekeminen ajoissa! Paloriskiäkin kannattaa silti miettiä kun suunnittelee hakkuita. Ellei puustoaan vakuuta, kannattaa hakata ajallaan puustoiset kuviot, joissa omaisuusriski on suurin. Tuuli- ja lumituho, hirvituho ja kaarnakuoriainen ovat meillä kuitenkin vielä ne todennäköisimmät vitsaukset.

1 2