› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 16,932 vastausta, 157 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 viikkoa, sitten JovainJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 15,281 - 15,290 (kaikkiaan 16,932)
1 2 3 … 1 528 1 529 1 530 … 1 692 1 693 1 694

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 12.8.2025, 18:39

    kysyn tämän: ” mistä jk-metsät saavat alunperin alkunsa? Eikai se ole hyvin hoidettu jaksollisen sekametsä.  On kai selvää, kumman menetelmän ansioksi kuuluvat ne runsaat puustopää-omat.  Siitä tilanteesta päästään heti kehumaan hyvillä!! saannoilla, kun on mistä ottaa. Ja niistäkin pari ensimmäistä kuuluisi oikeastaan jaksollisen tuottoon.”

    Perkolainen kertoo yksselitteisesti, millä perusteella pelkkä nimenvaihto muuttaa metsän jk:si. ?

    jupesa 13.8.2025, 06:11

    Hyvin menee edelleen. Nimimerkin vaihdoin itsestä riippumattomista syistä .

    V.-21 puheena olleeseen jk-metsään tehtiin leimikko eilen. Kaistalehakkuu koska se on paljon järkevämpää tehdä kuin pienaukot. Eli niin sekin jk-kokeilu vaihtui taas tasaikäiseksi metsänhoidoksi. Tasaikäinen on osoittautunut myös omissa kokeiluissa parhaaksi menetelmäksi useimmissa tapauksissa. Eikä vähiten juuri paremman tuloksen vuoksi.

    Perko 13.8.2025, 09:40

    Kappas’ vaan, vaikutat ihan virkeälle, se on hyvä.  Vanhaa Puukiahan  se laskemisen kaikerrus on ollut, olis pitänyt  siitä tunnistaa.   Millaista puuta siihen koepalaan oli muodostunut johon kaistaletta teet?  Jk etuja on ettei tuossakaan varsin tappiolle mennyt, vastaavasti paljas kohta ei olis tuottanut mittäää!  Paljastatko  missä paikkakunnalla  tuo koepala on?

    mehtäukko 13.8.2025, 10:26

    Kun jk:n  vääristäytynyt tuotto oikaistaan kohdalleen, ne sen nimissä tehdyt kaksi jk-hakkuuta heittävät tulokselle kuperkeikan.

    Jos on siedettävämpi valita jk:nkin aloitus paljaasta maasta tampaten ainakin tasakäpälää taimien toivossa, puntit on sittenkin tasan eli lähtökohta verrannollinen jaksolliseen.

    Perko 13.8.2025, 11:19

    ”Ei ole mitään ennakkoon päätettyä sääntöä kumpi tapa tuottaa paremmin,” molemmat voi töpeksiä ja ( näyttö, milj ha rästit) toisesta ei ole edes mahdollista virittää huippu tuloa jo alun romahduksen takia — peli on hävitty!

    mehtäukko 13.8.2025, 11:37

    Perkolainen tussautti taas kokonaan ohi. Kommentti alla osoittaa pajatson tyhjentyneen.

    Lähtökohtien oikein asemointi ei anna jk:lle edes pelimerkkejä, ja tämä tosi-asia ei edes laskennalliseti kannusta moiseen.

    Perko 13.8.2025, 12:13

    Ukko tehköön oman sivuston, en ole kommentoinut  enkä vastaile tussauttelijan aivoituksiin.   Tekstin  lainasin  Puukin jutusta.

    Jovain Jovain 14.8.2025, 08:12

    Se on hyvin kaavamaista ja yksipuolista tuo jk metsänhoito tällä hetkellä. Tehdään pienaukkoja 0.3 ha aukkoja ja nimen omaan 0.3 ha kokoisia aukkoja ja pilataan metsää. Mieluummin pienaukot saisivat olla todellisen metsänhoidollisen tilanteen mukaisia, 0.0-0.3 ha tai suurempia. Sen mukaan, miten paljon on kasvullisia taimistoja ja muuta vapautettavaa (edelleen kasvatettavaa) metsää. Valitettavasti avohakkuun kulttuuri hallitsee vielä nykyisen metsälain aikana.

    Timppa Timppa 14.8.2025, 10:23

    Sitä ihmettelen jatkuvasti kuinka osaamattomia Suomen metsätieteilijät ovat.  Luken koealalla Lapinjärvellä Sauli valkonen ja kumppanit pääsivät ihanteellisissa oloissa hyvin taimettuvalla tuoreella kankaalla 40 vuodessa jatkuvan kasvatuksen keskikasvuun 4,5 m3/ha/v.   Tämän palstan kaksi sankaria pääsee puheittensa mukaan tuplaan.  Kyllä te olette väärässä hjommasssa.  Luken johtoon teidät pitäisi palkata ja potkia sieltä osaamattomat pois.  Kyllä Suomen metsät alkaisivat kukoistaa, kun panisitte asiat järjestykseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.8.2025, 10:46

    Luken synteesiraportissa on muitakin kokeita mukana kuin Lapinjärvi. Heikon kasvun syy taitaa olla jatkuvan kasvatuksen systeemivika – siinä ei vaan saada käyttöön kaikkia kasvua lisääviä konsteja mitä on keksitty. Toivottavasti jatkuvan kasvatuksen osuus pysyy sopivan pienenä, ettei menetetä liikaa hiilinieluja.

Esillä 10 vastausta, 15,281 - 15,290 (kaikkiaan 16,932)
1 2 3 … 1 528 1 529 1 530 … 1 692 1 693 1 694