Jatkuva kasvatus käytännössä.

Noin  ehkä  kehitys  menee  heillä .   K usko sanoi pyrkimyksiksi jotain muuta ei ole mittää euron tuottottoa numeroita ollut!    Olen aika vaikea voitettava, en pysty häviämään.  on ollut monta koittajaa.   Sillehän taas en voi mittää jos muut ovat huonompia ( Paras sarjakuvan piirtäjä Kari Suomalainen sanoi)

Kuin myös, mielellään näkisin. Teoriassa 17 m3 on mahdollinen kasvu, koska kasvaahan se jaksollinenkin metsä keski-iässä enemmän per vuosi kuin keskimäärin.

Jos et  vielä  ole maximia saavuttanut   niin sitten vain  tamppausta tai joitain esm teet volttihyppyjä aukossa lisää ( terän lukitus päällä).  Olis se omasta puustosta  sinun hienoa saada  kulut pois.  Monessa pitäjässä tarvitsevat yhtiöltä   tukea  ja valtion  myöntää avustusta jotta selviytyvät yli talven.  Tukitoimilla on Hartolasta  pelastettu  metsäyrittäjä  ja saanut hylätä jo vastuunsa, hänelle on   tuen merkitys  mahdollistanut  kulkuvälineen!

Puut ovat ovat  jotakuin samoja  eikä niiden näkeminen  muuta tuloja. Tarvitset tuotannon ymmärryksen  jota on äkkiään hankala näyttää.

Niin, sun mielikuvitusmetsissä.  Semmoista jk-metsää ei Suomesta löydy joka jatkuvasti kasvais 17 mottia vuodessa.Jos olisi, niin tietäisimme siitä.

Maastullissa on asiallinen kirjoitus siitä, mitä jk on sekä metsänomistajan , että metsässä töitään tekevän kannalta. Näkemyksen esittää metsätarkastajana metsäkeskuksella toiminut henkilö, joka toimii nykyisin koneyrittäjänä.

Näkymä on jk:n kohdalla synkkä. Metsänomistajan omaisuus on parin korjuukerran jälkeen pilalla ja edellisen sukupolven kasvattamat puut hakattu. Jäljellä taimettomia pienaukkoja ja korjuussa vaurioituneita huonolaatuisia puita monesti väärällä maapohjalla. Metsä urapainumia täynnä, kun harvassa kasvaneista puista ei kerry riittävästi hakkuutähteitä parantamaan kantavuutta ja pitämään koneita pinnalla. Kaikkia kohteita ei ole mahdollista korjata maan ollessa jäässä ja runkojen samanaikaisesti sulia.

Oma lukunsa on korjuun kannattavuus. Se kysymys siirretään mieluusti yrittäjän ja urakoitsijan väliseksi asiaksi ja saadaan ongelma lakaistua maton alle. Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että aidoilla jatkuvan kasvatuksen kohteilla, jolla menetelmää on toistettu useampaan kertaan , korjuu on nykytaksoilla kannattamatonta. Hakkuu kannattaa vain siirryttäessä jaksollisesta menetelmästä jatkuvaan kasvatukseen , jolloin hakataan etupainotteisesti jaksottaisen menetelmän tuloksia. Jo toinen kierros on haastava, kun korjattavaa onkin vähemmän ja sekin hyvin laajalla alalla. Silloin ei naurata metsänomistajaa eikä koneyrittäjää. Kummankaan odotukset eivät enää täyty.

Artikkelissa esiintynyt yrittäjä oli aidosti huolissaan siitä, motä seuraa ,jos maassamme siirrytään arrastamaan jk:ta nykyistä yleisemmin. Menetelmän markkinointi ei perustu parhaaseen saatavilla olevaan tietoon eli käytännön kokemuksiin.