Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 16,761 - 16,770 (kaikkiaan 16,885)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Haluamme konkreettista näyttöä jk-metsän kasvupotentiaalista ja sen mahdollisuuksista metsänhoidosta.

    Jos 1600 sivua taloudellista ja käytännön todistusaineistoa ei riitä, vika ei ole näytössä vaan katsojan kyvyssä ymmärtää tuotannon taloudellista taitoa. Totuus ei löydy pörssiyhtiöiden pakkoneuvonnasta, vaan siitä, että metsäyrittäjän ei tarvitse olla palkaton renki omalla maallaan. Laskukone on puhunut – se on se kaikkein konkreettisin näyttö, mitä yrittäjä tarvitsee.

    Kuusiuskova

    Eli voidaan toisin sanoen todeta et jk ei toimi käytännössä ja lopettaa se keskustelu  tähän. Minä olen kyllä isäntä omalla maalla…. ja osaan todellakin käyttää laskint.

    Perko

    Kuka  on  Kuusiuskovan käskenyt kirjoittaa niin  voit sen myös lopettaa, eikä  se  haittaa  minkään toimintaa.  Tavattoman älykäs veto uskon veljeltä!

    Se on kyllä nähty, että kun matemaattiset faktat ovat pöydällä, niin ”kuusiuskovien” ainoa pakotie on yrittää vaientaa keskustelu julistamalla se päättyneeksi. Se on  kantta päälle, se klassinen tynnyrin sulkeminen sisältäpäin: kun omat laskelmat näyttävät vain pakkasta ja kuluja, huudetaan kovaan ääneen olevansa ”isäntä omalla maalla” ja osaavansa käyttää laskinta.  Laskin kuitenkin on?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Onko tuotanto pakkasella vai plussalla, se riippuu omistajan tuottotavoitteesta. Tästä kai Perkokin on samaa mieltä?

    Perko

    Onko  joku esittänyt tuottotavoitteensa, eivät ole!

    Visakallo Visakallo

    Perko itse on aivan koko ajan puhut pelkästään myynneillä käteen saatavasta rahasta. Millään muulla ei hänelle ole ollut merkitystä. Perkon mukaan jk:ssa ei ole kuluja, mutta jaksollisessa metsässä niitä on niin paljon, että tulos menee aina tappiolle. Kaikki muu, mitä Perko on täällä  kirjoittanut on ollut jotain muuta, mikä eikä ole liittynyt juuri mitenkään metsätalouteen. Olisi mielenkiintoista seurata, jos herra Trump ja Perko väittelisivät keskenään. Kumpaa veikkaisitte voittajaksi? Aseita eikä avustajia ei saisi kumpikaan käyttää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllähän sinun Perko täytyy olettaa jokin tuottotavoite, kun todistelet että jaksollinen tuottaa vain tappiota. Toteutuva tuotto vaihtelee tietysti kovasti mutta parhaat kuusen kasvattajat pääsevät 4-6 prosenttiin kiertoajalla. Mielestäni erinomainen tulos melko vähäriskisellä sijoituksella.

    Vaikka yksittäiset puut jk-metsässä kasvavat prosenteissa paljon, niitä puita on harvassa ja jokaisen hakkuun jälkeen entistä harvemmassa. Siksi en usko että systeemi pelittää 1-2 hakkuuta pitempään. Erityiskohteissa on eri tavoitteet ja niissä se toteuttaa sen kohteen tavoitteet, kuten jatkuvapeitteisyyden ja kytkeytyneisyyden hyvin.

    Perko

    On minulla  tavoitteet olleet 50 vuotta  moneen omaan  juttuun.  Olen ohjannut  monta yritystä  asiakaslähtöisellä/ tavoitehakuisella  jutulla toimintaan niistä on  monta edelleen  käynnissä.

    Pimeitä kulmia avustuksilla– Kun laskin unohtaa laskun maksajan
    On helppo huudella ”4–6 prosentin” tuotoista, kun ne on laskettu paperilla ilman todellisen maailman painolastia. Tämä ”erinomainen tulos” on rakennettu hiekalle, jos siitä on siivottu pois ne kaikkein kipeimmät erät: oma ilmainen työ ja ne tuhansien eurojen alkupanostukset, jotka syövät todellisen koron heti kättelyssä.

    Ne 20 vuoden takaiset ”prosenttikehut” olivat pelkkää narratiivista silmänkääntötemppua. Kun laskelmista jätettiin pois sijoitettu pääoma, juoksevat korot ja verottajan siivu, saatiin paperille näyttäviä lukuja, jotka eivät koskaan päätyneet isännän taskuun.   —  Lauri Vaara muiden lisäksi  oli julkaisut monia tutkimuksia!  Parasta tuottoa sai  metsästä 70 – 90 luvulla  hankintakaupan puunkorjuusta!

     

     

    konstapylkkerö2

    Juuri pääomakulut jää harsijoilla ottamatta huomioon . Pystypuustolle pitää laskea kulut.   Tasaikäisessä kasvatuksessa alkupuolen kulut kuittaantuu monesti bonuksilla ja/tai ilmaisilla taimilla . Joillain hakkuutähteiden myynnillä. Luontainen uudistaminen männikössä ja viljelyn ja luontaisen yhdistäminen vähentää myös niitä kuluja.  Perko syyttää toisia siitä mitä itse tekee. Jättää todelliset kulut ottamatta huomioon. Eipä paljon höperömpää voisi olla mitä esittää tällä palstalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perko laskee kyllä tuottoja, esim. yksittäisille puille tai metsiköille jopa 20 % arvokasvua vuodessa. Mutta kuinka kauan tällainen ihannetilanne voi jatkua?

Esillä 10 vastausta, 16,761 - 16,770 (kaikkiaan 16,885)