› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus PUUN KASVU

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 35)
1 2 3 4

  • Jatkuva kasvatus PUUN KASVU

    Sent on: 9.1.2015, 00:02

    Taitaa tuo jk-metsän ”tigeys” olla jo loppuun kaluttu aihe. Miten olisi keskittyminen jk-metsän puun kasvuun.

    Aiemmin on todettu taimikon hidas kehittyminen ja se, että usein hidas taimikko ei lähde kasvuun, vaikka varjostus poistetaan. Kuinka yleistä moinen kasvusta kieltäytyminen on ja mistäköhän se johtuu?

    Entäs sitten taimi-iän jälkeinen kasvu. Miten on paksuuskasvu verrattuna tasaikäisen metsän puustoon. Liian tiheässä kasvanut tasaikäinen puu ei ”liho”. Metsän ”tigeys” ketjussa kuviteltiin jk-metsälle jonkinlainen tiheys, jota ei ole palstalla kovin voimakkaasti kritisoitu. Estääkö tälläinen tiheys jk-metsän puuston ”lihomisen”?

    Entäpä jk-metsän puuston pituuskasvu? Joskus minulla oli käsitys, että johonkin rajaan asti puuston tihentyminen aiheuttaa puiden välille kilpailua, jonka seurauksena puu pyrkii voimakkaammin aurinkoon, eli tiheys on omiaan lisäämään pituuskasvua. Tällä palstalla minulle opetettiin, ettei pituuskasvu ole riippuvainen tiheydestä. Millainen käsitys kokeneilla on jk-metsän puitten pituuskasvusta verrattuna nykymetsän puiden pituuskasvuun.

    Jk-metsän puiden kasvu lienee keskimääräisesti hitaampaa kuin nykymetsien. Tämä johtuu ainakin osittain taimivaiheen ongelmista. Miten lienee kokemus osoittanut taimivaiheen ohittaneen puuston kokonaiskasvun verrattuna nykymetsän vastaavaan?

    Tekijä
    uudehko metsänomistaja
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • pihkatappi pihkatappi 9.1.2015, 07:13

    Käy ihmeessä katsomassa netistä ainakin se Petäjäveden arvometsä, siinä on mielestäni sitä peräänkuuluttamaasi kokemusta olemassa olevan puuston hyödyntämisestä. Lisää käsitystä siitä että PPA voidaan kuusikossa pudottaa lakirajalle kasvun tyrehtymättä, ehkä sitä vaihtuvaa taimiainestakin sitten tulee. En suosittele harventamaan niin harveksi, kun noita myrskyjä on, mutta tässähän nyt puhutaan jatkuvankasvatuksen kasvusta.

    Pellon keskellä oleva puu kasvaa hieman heikommin pituutta kuin metsässä oleva puu. Kuitenkaan metsässä ei tarvitse olla lähellekään tiheää että puu saavuttaa parhaimman pituuskasvunsa (paksuuskasvu tietysti paranee mitä harvempaa).

    Kuusi selviytyy varjossa, se muuntuu ja samalla lopettaa kasvunsa. Näitä sateenvarjo kuusia ei suositella kasvatettavaksi, koska elpyminen on hidasta ja useinhan nuo ruskettuvat aukoilla ja siis kuolevat. alikasvoskuusen latvasta näkee, onko sillä edellytyksiä kasvaa, siinä pitää olla useamman sentin vuosikasvu päässä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.1.2015, 09:12

    Turvemailla kuusen luontainen uudistuminen voi onnistua pienaukkoon. Tuoreessa artikkelissa vertaillaan luontaisesti syntyneiden kuusen taimien kasvua jk-hakkuussa ja pienaukossa istutustaimiin avohakkuualueella. Tulosten mukaan

    -Alikasvostaimien kasvu elpyi 4 v kuluessa hakkuusta
    -Pisimmät taimet kasvoivat eniten
    -Pienaukon kuusien pituuskasvu oli noin 60 % avohakkuulle istutettujen puiden kasvusta, mutta 2-3 kertaa erirakenteishakkuun taimien kasvun verran.
    -Taimien pituuskasvun kannalta paras pienaukon läpimitta oli 15-20 m

    Artikkeli (englanniksi):
    http://www.silvafennica.fi/article/1192

    Highlights

    Norway spruce seedlings’ height growth recovered within four years after the cutting of canopy gaps. Growth was linearly related to tree height, being highest for tallest seedlings. Seedlings in the 20 m diameter gap and in the central and northern parts in the 15 m diameter gap showed the best growth. In gaps early height growth was 60% of that in peatland spruce plantations but 2–3 times higher than in uneven-aged cut forests.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 9.1.2015, 10:14

    ”Paras puulaatu tulee luontaisesti syntyneistä metsistä, joissa kaikki puut ovat kasvaneet jossakin kehitysvaiheessaan tiheässä ja usein myös isojen puiden alla alikasvoksena. Tällainen kilpailutilanne laukaisee nuorissa puissa kasvureaktion, jossa kaikki liikenevä energia satsataan pituuskasvuun kohti valoa.”

    Näin jatkuvaa kasvatusta markkinoidaan. Että tiheässä ja aliskasvoksena tulee oikea kasvureaktio valoa kohti. Varmaan sitten kasvavat nopeammin pituutta kuin väljässä ja valossa olevat.

    Metsäalalla tuntuu olevan jos jonkinlaista markkinointia, pitää olla hyvin tarkkana mitä ja ketä uskoo.

    pihkatappi pihkatappi 9.1.2015, 10:18

    Pituuskasvua on tutkittu riittävästi. Ei todellakaan tarvita mitään erikoisen tiheää asentoa että pituuskasvu olisi parhaimmillaan. Esim. taimikon voi laittaa tukkipuutiheyteen ja pituuskasvu ei siitä heikkene.

    raivuri 9.1.2015, 17:40

    En täysin kyseenalaista tätä arvometsää mistä täällä puhutaan. Silti kannattaa yleisesti muistaa lähdekritiikki. Mielenkiintoni kiinnittyy siihen, että arvometsän sivuilla olevissa yläharvennuksen ja jk:n kuvissa alikasvostaimikkoa on todella vähän tai ei lainkaan. Esim. rasti 8. Jatkappa siitä sitten.

    pihkatappi pihkatappi 9.1.2015, 18:04

    Eihän sitä tule kun parisataa vuotta on kuusta kasvatettu. Olemassaolevaa pustoa tuo mies on hyödyntänyt hienosti, mutta ei hänkään luonnolle mitään voi.

    Tuo on kyllä vielä liian tiheäkin, seuraavan harvennuksen jälkeen voi jotain tapahtua, jos ottaa sieltä puolet pois. Mutta jossain vaiheessa pelkkä kuusikko vaan ei enää tuota taimia.

    Visakallo Visakallo 10.1.2015, 22:05

    Palaisin jälleen metsänhoidon perussääntöön:
    Matematiikalla ei voi ohittaa biologiaa.
    Varjostusta kokeneesta taimikosta vain puolivarjopuu kuusi voi hakkuun jälkeen lähteä parempaan kasvuun, ei koivu eikä mänty.

    pihkatappi pihkatappi 11.1.2015, 06:37

    Valopuiden synty edellyttää pienaukkoja, jotka sitten heikentävät kokonaiskasvua. Ja mikä pahinta tuollaset pienaukot alentavat metsän arvoa, jospa se jälkipolvi ei haluakaan omistaa metsää.

    uudehko metsänomistaja 13.1.2015, 10:45

    Puun kasvussa on eräs seikka, joka on jäänyt mieltäni kaivertamaan. Kyselempä kokeneemmilta ja teoreetikoilta.

    Ymmärtääkseni kasvu määräytyy puun perimän ja kasvutekijöiden yhtyeisvaikutuksen tuloksena. Kasvutekijöihin lasketaan ainakin alueen lämpösumma, kasvuopaikan valon määrä ja maaperän kosteus sekä muut kasvun vaatimat seikat.

    Jos vertaillaan jk-metsän ja tasaikäisen metsän puun kasvua, tulee lähteä siitä, että lämpösumma, maaperä ja puun perimä ovat yhtäläiset riippumatta siitä kasvatetaanko jk-metsää vai tasaikäistä metsää. Kasvatustapa vaikuttaa tietysti paikan valoisuuteen. Siitä ilmeisesti johtuu jk-metsän taimien jurominen liian varjoisassa paikassa.

    Toisaalta tasaikäisen metsän kasvatuksessa on uudistualuen ensimmäiset 5 – 10 vuotta (n. 10% kiertoajasta) niin harvaa, että iso osa, aluksi ylivoimainen pääosa, valosta tuhlaantuu muuhun kuin haluttuun puun kasvattamiseen. Maahan päässyt valo kasvattaa kyllä ruohoa ja pensaita, sekä tietysti haluttuja taimia, jos niitä sattuu kohdalle.

    Jk-kasvatuksessa liki kaikki auringosta tuleva valo lankeaa puille ja hyödyttää täysimääräisesti haluttua puun kasvatusta.

    Mielestäni kyseinen ajatteluketju ei oikein sovi yhteen sen kanssa, että tasaikäisen metsän kasvaminen olisi nopeampaa tai edes yhtä nopeaa kuin jk-metsän kasvu.

    pihkatappi pihkatappi 13.1.2015, 10:58

    Niinhän se on että kun puustoa on, jolla juuret saa hyödynnettyä kaiken ravinnon ja latvukset kaiken valon, niin silloin se kasvu on optimaalista. Kuusi ja koivu erilaisilla juuristollaan pystyvät käyttämään parhaiten maaperän ravinteet. Kuusi ja koivu saavat riittävästi valoa kun kuusi on koivun alla. Ja muistelen Mielikäisen joskus sanoneen/kirjoittaneen että kasvu on parempaa männikössäkin, kun puut ovat hieman eri kokoisia.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 35)
1 2 3 4