› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus PUUN KASVU

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 35)
1 2 3 4

  • Jatkuva kasvatus PUUN KASVU

    Sent on: 9.1.2015, 00:02

    Taitaa tuo jk-metsän ”tigeys” olla jo loppuun kaluttu aihe. Miten olisi keskittyminen jk-metsän puun kasvuun.

    Aiemmin on todettu taimikon hidas kehittyminen ja se, että usein hidas taimikko ei lähde kasvuun, vaikka varjostus poistetaan. Kuinka yleistä moinen kasvusta kieltäytyminen on ja mistäköhän se johtuu?

    Entäs sitten taimi-iän jälkeinen kasvu. Miten on paksuuskasvu verrattuna tasaikäisen metsän puustoon. Liian tiheässä kasvanut tasaikäinen puu ei ”liho”. Metsän ”tigeys” ketjussa kuviteltiin jk-metsälle jonkinlainen tiheys, jota ei ole palstalla kovin voimakkaasti kritisoitu. Estääkö tälläinen tiheys jk-metsän puuston ”lihomisen”?

    Entäpä jk-metsän puuston pituuskasvu? Joskus minulla oli käsitys, että johonkin rajaan asti puuston tihentyminen aiheuttaa puiden välille kilpailua, jonka seurauksena puu pyrkii voimakkaammin aurinkoon, eli tiheys on omiaan lisäämään pituuskasvua. Tällä palstalla minulle opetettiin, ettei pituuskasvu ole riippuvainen tiheydestä. Millainen käsitys kokeneilla on jk-metsän puitten pituuskasvusta verrattuna nykymetsän puiden pituuskasvuun.

    Jk-metsän puiden kasvu lienee keskimääräisesti hitaampaa kuin nykymetsien. Tämä johtuu ainakin osittain taimivaiheen ongelmista. Miten lienee kokemus osoittanut taimivaiheen ohittaneen puuston kokonaiskasvun verrattuna nykymetsän vastaavaan?

    Tekijä
    uudehko metsänomistaja
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 13.1.2015, 11:04

    Minusta tuo juromisaika ei ole noin pitkä. Itse olen havainnut että parissa vuodessa on selvää kasvua jo havaittavissa. Minusta tuolle nopealle kasvulle on tärkeintä istutettavan taimiaineksen koko. Riittävän suurilla taimilla päästään nopeaan kasvun lähtöön. Tuossa minulla on hoidossa erään isännän taimikko joka reilu seitsemän vuotta sitten perustettiin. Viime kesänä tein siihen toisen raivauksen ja nyt puiden keskikoko vaihteli 2 – 3,5 m välillä. Palsta on 5,5,ha ja länsirinne osin aika jyrkkäkin. Se on ehkä paras kasvu joka minulle on sattunut mutta olen hoitotoimet tehnytkin aina etuajassa enkä turhaa ole kemeraa kytännyt.

    Tuohon valoisuuteen sen verran että osa valosta menee ilman muuta maaperän mikrobikasvuston parannukseen. Sen vuoksi varsinainen hyöty tulee hieman viiveellä ja on sitten sitäkin parempaa kun puuaines ravintoa tarvitsee. Jotainhan siellä tapahtuu koska aukot vesakoittuvat myös tehokkaasti joten kasvuedellytykset kohentuvat huomattavasti puulle. Nyt vain sitten hoitotöillä ajoitetaan se kasvu niihin puulajeihin joita halutaan kasvatettavan.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 13.1.2015, 11:09

    Meikäläisen tasarakenteisen metsän alku tulee täydellisestä taimikosta.eli kyllä taimia on valoa ja lämpöä vastaan ottamassa piisaa.Myös alkukasvu ripeää,että metsä heinikon yleensä voittaa nopeasti oikein tehdyn muokkauksen jälkeen.Vanhat peltoheitot omalukunsa,joissa heinikot voiton helposti vie,jollei uutterasti heinää. Humusta heinistäkin maatuessaan tulee,eikä happamoidu kuten jk- kasvatuksen havunneulaskierossa .Uskon myös jalostettu taimiaines antaa paremman kasvutuloksen,kuin harsitun metsän maatiaispuun siemenestä takapäiväisessä kasvupaikassa pinnistävä.

    hemputtaja 13.1.2015, 11:15

    ###
    –snip—
    Jk-kasvatuksessa liki kaikki auringosta tuleva valo lankeaa puille ja hyödyttää täysimääräisesti haluttua puun kasvatusta.

    Mielestäni kyseinen ajatteluketju ei oikein sovi yhteen sen kanssa, että tasaikäisen metsän kasvaminen olisi nopeampaa tai edes yhtä nopeaa kuin jk-metsän kasvu.
    Lähetetty: 14 min sitten
    Lähettäjä: uudehko metsänomistaja ####

    Ei sovi yhteen, ei. Johtuu siitä, että aurinko ei keskitä säteitään erikseen jk-metsään. Aukealla taimi saa aurinkoa enemmän ja ravinteetkin riittävät paremmin kun ei ole kunnon kilpailijoita (jos on heinitty, jne.). Taimien perimäkin on useimmiten priimaa.

    Homma hoituu parhaiten siten, että lopettaa ajattelemisen ja uskoo jk-porukan sanoman. Sillä saa autuutuksen.

    Jos ajattelee liikaa, voi syntyä ihmetys. Miksi hemmetissä rutinoituneet, pätevät ja kokeneet metsäammattilaiset ynnä -tutkijat tuuppasivat harsinnan historiaan??? Etteivät vaan huomanneet, että harsinta kusee suoraa metsänomistajan lompakkoon.

    Ja kaiken varalta. On paskapuhetta, että jatkuva kasvatus ei ole harsintaa.

    Toisaalta, ihmiskunnalla on taipumus toistaa erehdyksensä sopivin välein, että siitä vain harsimaan.

    pihkatappi pihkatappi 13.1.2015, 11:21

    Hemputtaja, kun toit nyt vain nämä tosiasiat julki, niin tahtoisin vielä kysyä henkilökohtaista mielipidettäsi jatkuvastakasvatuksesta.

    uudehko metsänomistaja 13.1.2015, 11:31

    En ehkä kertonut ajatustani riittävän selkeästi.

    Tarkoitin sitä, että tasaikäisen metsän uudistamisessa istutetaan 10 -25 cm taimet noin 2 – 2,5 metrin ruudukkoon. Taimien ympärille jää pääosa maan pinnasta, jossa ei kasva ainakaan haluttuja taimia. Istutut taimet kasvavat ja ”täyttävät” maan pinnan 5 – 10 vuodessa. Kyseinen aika on n. 10 % metsän kiertoajasta.

    Aurinko paistaa istutetuille taimille kasvattaen niitä. Aurinko paistaa myös taimien väleihin, joissa se ei kasvata ainakaan haluttuja taimia. Tätä ”hukkaan paistamista” pidin kasvutavasta johtuvana auringon valon tuhlauksena. Ihmettelin, eikö moinen tuhlaus todellakaan näy puuston kasvamisessa.

    Mitä tulee väitteeseen, että tiheään muotoon uudistamalla vältettäisiin tämä ”tuhlaus”, pidän väitettä asiattomana. Ei kukaan istuta, eikä edes kylvä siemeniä niin tiheästi, että koko maanpinta peittyisi. Tällöinhän vain lisääntyisi myöhempi raivaustarve.

    Timppa 13.1.2015, 11:57

    Kasvua tapahtuu myös maan alla. Jospa se auringon energia tuottaa lisää muun pintakasvillisuuden juuristoon. Tämä maahan päätynyt energiavarasto sitten edesauttaa niitä 2-2,5 metrin välein istutettuja taimia kasvamaan. Olisiko tämä yksi osatekijä siinä, että istutustaimet kasvavat niin hyvin?

    Toinen tekijä on luonnollisestikin veden saanti. Suurten puiden laajalle levinneet juuret haihduttavat tehokkaasti. Samoin myös lukuisten pienten vesojen yhdessä. Sen huomaa siitä, että kuusentainten kasvu kiihtyy varhaisperkauksen jälkeen, vaikkei vesakko vielä niitä varjostanutkaan.

    Turha näitä on aprikoida. Riittää kun käyttää silmiään.

    kuusessa ollaan 13.1.2015, 12:08

    Koivun maata kuivattavan vaikutuksen havupuiden taimien kasvuun näkee uudistusaloilla, joihin on jätetty koivuja jättöpuiksi. Niiden ympärillä (halk.n. 10m) havupuun taimien kasvu on hidasta, karummilla kohdilla suorastaan mahdotonta…kun tuollaisia koivuja on kokeeksi poistanut, pienetkin taimet ovat virkistyneet hetkessä.
    Pienet koivut eivät niin paljon haiduta, mutta yhden tukin kokoiset ovat melkoisia imureita.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 13.1.2015, 12:33

    Ne pienaukot näyttää just tuollasilta kuin maitomonnin kuvissa olevat hieskoivikot. Motteja voi tulla mutta rahaa niukanlaisesti.

    pihkatappi pihkatappi 13.1.2015, 12:34

    Eli pienaukkoon pitäisi saada nopeasti hieskoivikko, jota kasvatetaan vain reiluun kuitupuumittaan ja siinä vaiheessa alla oleva kuusikko pystyy jo hyödyntämään vapautuneen kasvutilan ja toipuu hetkessä. Tokihan hieskoivuistakin voi jonkun jättää tukkipuuksi kasvamaan, mikäli sille on markkinoita ja esim. maa kosteaa. Maaperä jalostuu kyllä jo tuolla 35 vuoden aikana syntyvällä lehtikarikkeella taas paremmaksi. Ja mottikasvu kilpailee istutus ketjun kanssa, jos tuo hieskoivu tuonne heti tulee, turvemailla se hieskoivun itäminen on usein liiankin tehokasta.

    Tämähän on suoraan Tapion julkaisemasta turvemaiden metsien käsittely ja hoitosuositukset koosteesta. Mustikkaturvekankaan luontainen uudistaminen, siinä on jopa ehdotettu täydennysistutuksia jos kuusikko ei ole tasainen.

    pihkatappi pihkatappi 13.1.2015, 12:38

    Maitomonni teki niistä polttopuita, sehän vasta arvokasta myyntipuuta on. Siinä kuvassa oli täysin heitteille jätetty puusto, kyllähän sinä tiedät että tuon kaksijaksoinen onnistuu usein paremminkin. Korjuu tietysti vaatii Maitomonnin tai jonkun muun vastaavan.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 35)
1 2 3 4