› Keskustelut › Metsänhoito › jatkuva kasvatus PUUN KORJUU

  • Tämä aihe sisältää 162 vastausta, 27 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 vuotta, sitten AvatarPete toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 162)
1 2 3 4 … 15 16 17

  • jatkuva kasvatus PUUN KORJUU

    Sent on: 27.1.2015, 16:52

    Tuli tuossa mieleen jakuva kasvatus TUULEN KAADOT viestiketjun yhteydessä tämä puiden korjuu. Ajattelin että avaan sille oman ketjun.

    Viime vuosina Etelä-Suomessa kunnollisia routa talvia ei ole ollut. Puun korjuu on ollut vaikeaa, uusia leimikkoja ei uskalleta ostaa kun vanhojakaan ei keritä tekemään. Tulee käymään niin että harvennuksia on pakko tehdä kesällä. Jaksollisen kasvatuksen, jopa kuusikon harvennuksia, voi lyhyillä kiertoajoilla tehdä myös kesällä, maastonkantavuudesta riippuen. Jatkuvan kasvatuksen puiden korjuu kesällä tuntuu varsin riskialttiilta touhulta, mikäli ollaan MT – OMT pohjilla.

    Kaikenkaikkiaan jatkuva kasvatus aiheuttaa todella suuria ongelmia puunkorjuuseen. Tämä näkyy tietysti puutavaralajien yksikköhinnoissa. Yhtiöt ovat tarkkoja että eivät jää vastuumiehiksi näiden leimikoiden hakkuissa, sopimuksia tehdään erilailla kun tavallisten jaksollisen kasvatuksen hakkuissa.

    Jatkuvan kasvatuksen leimikossa ei ole sitä pihviä, mikä houkuttelisi ostajaa, hinnassa sen sitten näkee.

    Tekijä
    pihkatappi pihkatappi
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • kuusessa ollaan 24.3.2015, 18:32

    Silloin ei puhutakkaan jatkuvasta kasvatuksesta, vaan kaksivaiheisesta kasvatuksesta. Joka katkeaa sen aluskuusikon saavutettua uudistusiän.
    JK:ssa puuston määrä ja puulaji pitäisi pysyä kokolailla samana, vain hakkuiden kohdalla kuutioita katoaa metsästä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.3.2015, 18:40

    Joo, oikeassa olette, en ajatellut kantokäsittelyn problematiikkaa ihan loppuun saakka. On aivan totta, että ellei laho ole levinnyt koko metsikköön, käsittelystä on edelleen hyötyä, koska puhtaat kannot suojaamalla suojataan samalla niiden lähellä kasvavia puita (harvennushakkuussa) ja lähelle syntyviä taimia (avohakkuussa).

    suorittava porras suorittava porras 24.3.2015, 19:08

    Tuossa kaksivaiheisessa kasvatuksessakin käy helposti niin , että koivujen poistamisen jälkeen jäävä taimikko on jo valmiiksi päätehakkuutiheydessä . Uutta puuainesta ei ole syntynyt tarpeeksi.

    Muokkaamattoman maan uudistuminen itsekseen on hyvin
    epävarmaa . Hyviä kasvupaikkoja on harvassa ja niissä kohdissa kaikki puulajit kipailevat armottomasti keskenään . Voiton vie luonollisesti nopeakasvuinen lehtipuu . Palstalla on myös isoja
    alueita , joilla ei kasva juuri mitään . Korkeintaan jokunen kieroonkasvava tai monihaarainen lehtipuu susipuina .
    Kun taimia varjostavat ja vajaalaatuiset puut on poistettu , saattaa jäljellä olla enää 400-500 kasvatuskelpoista havupuun tainta .
    Halvalla saadaan vain halpa taimikko .

    Työohjelmiini on sisältynyt ylispuuhakkuita vuosittain . Nyt aluetta on ollut niin paljon , että pitälti yli 1 000 kiintoa koivua on kertynyt kasalle pelkiltä ylispuukohteilta 2kk:n aikana . Muita puulajeja hieman vähemmän .

    Tuoreimmat kokemukset ovat vain vahvistaneet käsitystä siitä , että kaksivaiheinen kasvatus jk:sta puhumattakaan tarjoaa lähes poikkeuksetta yksinomaan epämiellyttäviä yllätyksiä .
    Korjuu on kallista ja työn jälki kovasta yrityksestä huolimatta korkeintaan välttävää . Kylillä vielä puhuvat , että harvaksi on
    mennyt leimikko , kun palstalla huojuu vain muutama rujo kuusentaimi . Tyhjästä on kuitenkin paha nyhjästä.
    Onneksi on varmempiakin uudistusmenetelmiä .

    mehtäukko 24.3.2015, 19:11

    Juuri näin”Kuusessa ollaan”.
    Se kun nimenomaan puuston määrä ja puulaji PITÄISI pysyä kokolailla samana…Mutta kun järkisyyt eivät riitä.
    Sillä tuo esimerkki.
    Jos todella ristiriidattomasti puoltavia tekijöitä olisi kannattavuuden takeeksi painavasti enempi, miksei.

    Metät kunnossa! 24.3.2015, 19:49

    Moto on tontilla ja harvennuksia taas tehdään. Olin jo MELKEIN jatkamassa myös vanhan harsitun mäntykuvion pitoa jatkuvan kasvatuksen koekenttänä, eli kaavailu oli suorittaa ylisuurten poistoa yms.
    Kun sitten vielä kertaalleen ajelin alueella ja katselin miten ”tattilatvaiset” männyt kohtelevat pienempiä puita hakkuun yhteydessä, sain tehtyä päätöksen josta nyt olen tyytyväinen. Puhtaaksi vaan ja uutta kasvamaan. Alue tuli viikonloppuna raivattua. Toivottavasti hirviporukka luo edellytykset uuden taimikon onnistumiselle!
    Ja vielä toisena perusteena. Meillä pidetään metät kunnossa ja annetaan motollekin onnistumisen edellykset!

    Gla Gla 25.3.2015, 04:24

    Timppa, linkit löytyvät täältä, tosin AJ:n ansiosta, eikä minun. Itse laitoin samat linkit johonkin toiseen keskusteluun.

    Etusivu

    Metsalehti/Keskustelut/
    Aihe/Viestiketju/?topicId
    =945

    Miksi vain osa puista saa tartunnan ja osa ei, siihen on mahdoton antaa tyhjentävää vastausta. Luonnossa mikään ei ole joko tai-tyyppistä. Artikkeleista saa silti hyvän käsityksen, mikä altistaa laholle ja miten lahon määrä sukupolven vaihtuessa kehittyy.

    jees h-valta 25.3.2015, 09:29

    Metät kunnossa antoikin minullekkin sitten vastauksen miksi moto lipsahti minun puolelle harventamaan. Naapurilta olikin unohtunut ennakkoraivaus joten mukavahan sitä oli minun puolelta aloittaa.

    Timppa 25.3.2015, 14:53

    Kiitos Gla. Luin tuon vanhan juurikääpä-ketjun läpi. Edelleen tuntuu siltä, etteivät tutkijatkaan tiedä läheskään kaikkea asiasta. Annetaan suosituksia varmuuden vuoksi. Tuloksetkin ovat kummallisia. Siellähän Mikko Riikilä kertoi Ruotsissa tehdystä tutkimuksesta, jossa todettiin, ettei juurikäävän määrä korreloinut seuraavan puusukupolven juurikääpätiheyden kanssa.

    Edelleenkin olen sitä mieltä, että tutkimuksessa pitäisi panostaa nimenomaan siihen, että analysoidaan syitä miksi joku puu lahoaa ja toinen ei. Luonnolliselta tuntuu nimittäin, että sientä on kaikkialla maapohjassa ja sen lisääntyminen nopeastikin on oletettavasti mahdollista.

    Siis onko sittenkin kyse puiden geneettisestä ominaisuudesta, joka huonojen kasvuolojen kanssa mahdollistaa sienen tunkeutumisen puun suojausmekanismin lävitse. Aivan kuten huonon geeniperimän saanut ihminen saa syövän helpommin kuin joku toinen.

    Mitä siis pitäisi tehdä? Jos teoriani on oikea, niin oletettavissa on, että varjossa tai ylitiheinä kasvavat puut saavat sienen vaikka mitä ruiskutettaisiin kantoihin. Tästä tietysti seuraa, että jatkuvan kasvatuksen kuusia tulee lahoamaan. Toinen riskiryhmä saattaa olla yläharvennetut kuusikot. Niissähän kasvua jatkaa yleensä heikompikuntoiset puut.

    pihkatappi pihkatappi 25.3.2015, 15:08

    Ei ne välttämättä heikompia ne hieman ohuemmat puut ole ja viimeisen harvennuksen jälkeen lisävaltapuut kasvavat vain 10 – 15 vuotta, mutta tuohon kusikoiden harvennuksiin liittyy tietysti muitakin ongelmia.

    Lahoalttiutta, syitä ja seurauksia pitäisi tutkia. Melkein kaikki kun on jo tutkittu, niin pitäisi tarttua näihin kasvaviin ongelmiin ja etsiä niihin ratkaisuja. Samallahan voidaan saavuttaa järkeä tähän jatkuvaankasvatukseenkin. Vaikka minun mielestä jatkuvakasvatus on kehitetty lähinnä siksi että kolopuita ja eri ötököitä olisi metsissä enemmän.

    Gla Gla 25.3.2015, 16:19

    Timppa, Riikilän mainitsemassa kohteessa selvitettiin ensiharvennusikäisen puustoan lahoa. Eipä ole ihme, ettei tilanne ollut yhtä surkea kuin Metsätieteen aikakauslehdessä olleessa artikkelissa mainituissa simulaatioissa, joissa kiinnostus kohdistui päätehakkuuikäiseen puustoon.

    Varmasti lahon syiden tutkiminen voisi antaa käyttökelpoista tietoa metsätalouden käyttöön. Olen kuitenkin samaa mieltä pihkatapin kanssa siitä, että painopisteen tulisi olla toiminnassa selvitysten teon sijaan. Me kaikki tiedämme, miten lahoriskiä voidaan pienentää. Silti kuusta kuusen perään on edelleen varsin yleinen kasvatusketju, jonka riskejä jk-profeetat harhaanjohtavasti väheksyvät käyttäen keppihevosena jatksollisessa kasvatuksessa tehtäviä virheitä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 162)
1 2 3 4 … 15 16 17