› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus. TAIMETTUMINEN

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 23)
1 2 3

  • Jatkuva kasvatus. TAIMETTUMINEN

    Lähetetty: 2.1.2015, 19:40

    Kokeilen esittämääni jaoittelua, jossa keskustellaan jatkuvan kasvatuksen osa-alueista. Tässä alkuun taimettumisesta ja nimityksistä.

    Lienee selvää, ettei synkkään kuusikkoon synny itsestään taimikkoa (ei myöskään istutettuna) . Muiden puulajien alle syntyy kuusentaimikko sen sijaan varsin nopeasti. mitä harvempi metsä, sitä nopeammin taimikko syntyy.

    Puhutaan, että taimikon syntyminen kuusikkoon vaatii metsässä pienaukon.

    Mikä on pienaukko?

    Aukolla metsässä ymmärrän aluetta, jossa ainakin johonkin aikaan päivästä pääsee paistamaan maan pintaan asti. Mitä suurempi aukko, sitä pidemmän ajan aurinko paistaa.

    Normaalissa metsäsässä tälläisiä aukkoja on harvassa. Yleensä maanpinta on muiden puiden varjostama. Joko lievä varjo tai sitten täysi varjo. Onko pienaukolla jokin minimi tai maksimi ala? Vaikuttaako pienaukon määritelmään jotenkin ympäristön metsän tilanne? Mikäli ”pienaukon” ympärillä on tasakokoinen korkea metsä, pienaukon pinta-alan pitää olla paljon suurempi kuin jos pienaukkoa ymparöi moni-ikäinen Jk-metsä.

    Miten koetaan JK metsän taimettumisen avustaminen keinotekoisella maaperän rikkomisella? Puhutaanko silloin JK-metsästä? Entä taimien istuttaminen JK-metsän aukkopaikkoihin? Vieläkö puhutaan JK-metsästä?

    On esitetty, että JK-metsä onnistuu ehkä yhden kasvukierron ajan, mutta sitten se pitää uudistaa keinotekoisesti. Puhutaanko tällöin JK-metsästä?

    Tekijä
    uudehko metsänomistaja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Ammatti Raivooja 2.1.2015, 20:09

    Kaikki alle 10ha on pienaukkoja. JK:ssa on kyse yleensä mikrotason näpertelystä.

    jees h-valta 2.1.2015, 20:15

    Kyllä se nyt vain tuo 0,3ha se virallinen pienaukko on ja tuollainen ”suuruudenhulluus” joka Ammatti Raivoojaa vaivaa taitaa olla vain vauhtisokeutta. Teen joka vuosi päätehakkuita vähintään yhden ja kertaakaan se ei ole vielä ollut 10 ha:a Eikä tule olemaankaan.
    Yhden sellaisen sensijaan olen joutunut metsittämään jonka edellinen omistaja oli suuri repäissyt ennen koko metsätilansa myyntiä. En pidä kovin tavoiteltavana urakkana. Varsinkin kun se osui erittäin kovalle hirvialueelle.

    Ammatti Raivooja 2.1.2015, 20:27

    Tarkoitan vain, että tuollainen 0,3ha aukko niin pieni, että luonnolla ei ole painetta uudistaa sitä mitenkään. Valopuille kuten rauduskoivulle se ei ole hyvä. Lehtipuu kasvaa huonommalla prosentilla lehtipuuksi jk metsässä. Tuommoisen taimettuminen on aika satunnaista ja pääsääntöisesti tollainen ei taimetu järkevästi luonnollisesti jos pääasiassa tukkia meinaa hakea jk metsästä.

    jees h-valta 2.1.2015, 20:31

    Olen nyt ajellut traktorillani metsätöihin omalle palstalle naapurin pienaukon reunaa ja kyllä aika liki vanhaa metsää pitää jo mennä ettei sotke terhakoita taimia. Ja aukko on sen Tapanin myrskyn aikaansaannoksia. Ensin siihen tuli semmoinen heinä että traktorikin sinne hukkui näkyvistä mutta nyt siellä heinikon joukossa on paljon tainta ja mielestäni aivan asiallisen riittämiin. Ehkä yksi tekijä oli juuri ne tuulenkaatojen avaamat ja sen jälkeisen konekorjuun rikkoma maanpinta. Se aukko ei tarvitse kyllä mitään muuta kuin antaa kasvaa. Ja minun haavikon aitani suojaa nousevia männyn ja koivun taimia suuren metsäyhtiön eduksi kaiken lisäksi.

    Ammatti Raivooja 2.1.2015, 20:49

    Jatkuva kasvatushan on kaunis ideologia ja sitä ei pidä sotkea euroilla mitattavissa olevaksi haastajaksi jaksolliseen kasvatukseen. Joten ttaimettumistakin voi katsoa vähän hhellemmin. Kun tavoite 80 asetettu jo lähtökohtaisesti matalalle niin minusta ei tarvitse edes miettiä mikä puu pienaukossa kasvaa. Hieskoivu tai kuusi on samanarvoiset. Ideologiahan painottaa, että metsä jatkuvasti peitteinen, ei täynnä tukkipuita.

    Gla 3.1.2015, 04:25

    UM: ”Muiden puulajien alle syntyy kuusentaimikko sen sijaan varsin nopeasti. mitä harvempi metsä, sitä nopeammin taimikko syntyy.”

    Tuo ei pidä paikkaansa. Joskus alikasvosta ilmaantuu, joskus ei. Minä en osaa sanoa, mistä vaihtelu johtuu. Itselläni on koivikoissa paikoin runsaasti kuusta, paikoin on aivan tyhjää. Koivikot ovat n. 10-20 vuotiaita ja maaperä näyttää kullakin kuviolla varsin tasalaatuiselta.

    UM: ”Normaalissa metsäsässä tälläisiä aukkoja on harvassa.”

    Ihmisen tekemistäkin 0,1-0,5 ha aukoista huomaa, että taimettuminen on varsin satunnaista. Joskus taimettuu, joskus ei. Tuskin löytyy henkilöä, joka tuon vaihtelun osaa ennustaa niin hyvin, että voidaan puhua suunnitelmallisesta tai hallitusta metsätaloudesta.

    UM: ”Miten koetaan JK metsän taimettumisen avustaminen keinotekoisella maaperän rikkomisella? Puhutaanko silloin JK-metsästä? Entä taimien istuttaminen JK-metsän aukkopaikkoihin? Vieläkö puhutaan JK-metsästä?”

    Taimettumisen avustaminen eri tavoin on noissa tilanteissa tarpeen. Minulle on yhdentekevää, kutsutaanko sitä jatkuvaksi, jaksolliseksi vai joksikin muuksi kasvatustavaksi. Ainoa merkittävä asia on se, millä tavalla toteutettuna metsän kasvatus on taloudellisesti kannattavaa. Täydennysistutus ei perinteisesti ole ollut tässä suhtessa tavoiteltavien asioiden kärkipäässä.

    UM: ”On esitetty, että JK-metsä onnistuu ehkä yhden kasvukierron ajan, mutta sitten se pitää uudistaa keinotekoisesti. Puhutaanko tällöin JK-metsästä?”

    Sama päte tähänkin. Jos koivikkoon kasvaa riittävästi alikasvoskuusta, koivujen päätehakkuun yhteydessä voi kuusten kasvatusta jatkaa hetken ja sitten tehdä lopullinen päätehakkuu. Se on oleellista, ei kasvatustavan nimi.

    Visakallo 3.1.2015, 09:28

    Gla selvitti asian hyvin.
    Harvaksi hakatun metsän tai pienaukon taimettumista on vaikeata ennustaa.
    Vanha käytännön ohje pätee edelleenkin:
    Jos alueelle on jo ennen hakkuuta syntynyt luontainen taimikko, on hakkuun jälkeen mahdollista saada syntymään uusi puusukupolvi.
    Silloinkin on huolehdittava hyvin heinän- ja vesakontorjunnasta.
    Jos alueella ei ole ennen hakkuuta taimia lainkaan tai niitä on vähän, on taimettuminen hakkuun jälkeen erittäin epävarmaa.
    Saatetaan joutua turvautumaan hyvinkin järeisiin metsänuudistamiskeinoihin, sisältäen avohakkuun, kemiallisen kasvustontorjunnan, maan mätästämisen ja istuttamisen suurilla taimilla.
    Taloudellinen menetys on silloin mittava, koska hakkuissa on hävitty puun hinnassa, menetetty paljon aikaa, ja jouduttu toteuttamaan normaalia kalliimpi uudistaminen.

    Pinsiön vaari 3.1.2015, 15:22

    Siihen ettei kuusentaimia aina synny otolliseenkaan maahan voi olla syynä ettei ole ollut siemeniä. Lähikuusissa voi olla ylen määrin käpyjä eli puu on kukkinut. Ainahan kuusi ei tee käpyjä. Mutta sienitaudit ja hyönteistuhot voi tuhota siemenet.

    Pitkän metsämiesuran tehnyt kaveri kertoi harjoitteluaikanaan hakeneensa pluspuu männyistä käpyjä tolppakenkiä käyttäen. Oli aika huimaa puuhaa! Puhui myös että kuusilla hyviä siemenvuosia on harvassa. Silloinkin hyvien siemensatojen väliä oli ollut 16 vuotta.

    Kun laittaa netin hakuun ”maaseudun tiede” ja lukee lehden 4/2014 niin siellä kerrotaan miten kuusella tuotetaan laatusiementä. Käytetään gibberelliiniä ”kukitukseen” Ei vaan taida sopia jatkuvan kasvatuksen ideologia omaksuneille?

    Gla 3.1.2015, 16:02

    Kelvollisen siemensadon osuminen kohdalle on tietysti yksi iso riskitekijä taimettumisessa. Se ei kuitenkaan selitä sitä, miksi kuusen taimet jakaantuvat kuviolle epätasaisesti.

    uudehko metsänomistaja 3.1.2015, 20:30

    Nyt tiedän mikä on pienaukon ja aukon ero lain mukaan. Kiitoksia.

    Enemmän kiinnostaisi tietää tiheän metsän ja pienaukon välinen ero. Yleensä kerrotaan, ettei tiheään metsään synny taimikkoa. Se vaatisi pienaukon. Mitään määrättyä alarajaa pienaukolle lienee mahdotonta määrittää. Se määräytynee tapauksittain maapohjan, puulajin ja ympäröivän metsän ominaisuuksien mukaan.

    Pidän selviönä, että jos on täystiheä kuusikko, 1000 runkoa/ha 30 vuotiaita tai 700 runkoa/ha 50 vuotiaita, niin tuskimpa taimia syntyy. Entäpä jos on 700 -1000 runkoa/ha eri-ikäisiä puita (jatkuva kasvatus) niin vieläkö voidaan sanoa, ettei taimia synny?

    Mielessä pyöri ajatus, että olisivatko metsäalan ammattilaiset niin paljon tasaikäisen metsän kannalla, etteivät ole havainneet jk-metsän luonnostaan olevan merkittävästi valoisampi kuin hyvin hoidettu tasaikäinen varttunut metsä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 23)
1 2 3