-
Jatkuva kasvatus teoriassa
Jatkuva kasvatus käytännössä. -ketjussa jaamme kokemuksiamme jatkuvasta kasvatuksesta tai ainakin se olisi otsikon mukaan tarkoitus. Tässä ketjussa keskitymme jatkuvan kasvatuksen teoriaan. Tässä sitä tulee.
HYVIÄ PUOLIA:
1. Puusto kasvaa koko ajan, ei tule 10-20 vuoden uudistamista seuraavaa taukoa m3-kasvuun kuten jaksollisessa.
2. Kuluja ei ole.
3. Poistuma on pääosin tukkipuuta.
4. Säästöpuita ei välttämättä tarvitse jättää koska kukaan ei huomaa. 🙂
5. Ilmasto- ja luontohyödyt.
HUONOJA PUOLIA JA RISKEJÄ:
1. Puusta saa heikomman hinnan kuin päätehakkuulla.
2. Taimettumista ei ehkä tapahdu toivotulla tavalla. Voi joutua istuttamaan tai raivaamaan (kauhistus!).
3. Jalostushyöty menetetään. Vai menetetäänkö? Metsät ovat nykyisin täynnä jalostettua alkuperää olevia puita, joten luontaisesti syntyvistä taimista ainakin osa voi hyvinkin olla jalostettua alkuperää.
4. Puunkorjuu tuhoaa taimet.
5. Miten vaihdat puulajia jos juurikääpää on liikaa?
6. Ilmasto- ja luontohyödyt eivät ole varmoja. Esim. moni laji viihtyy aukolla ja jatkuvan kasvatuksen riski on, että metsät ovat liian samanlaisia eli monimuotoisuus vähenee.
Näiden perusteella sanoisin, että jatkuva kasvatus voisi teoriassa toimia mutta vaatii huolellisuutta puunkorjuuseen, jotta taimia säästyy tarpeeksi. Mutta kaikkiin jatkuvasta kasvatuksesta esitettyihin periaatteisiin ei voi hirttäytyä eli:
– Täydennysistutetaan jos tarpeen.
– Raivataan jos tarpeen.
– Tehdään aukko ja istutetaan koivua jos juurikääpätilanne sitä vaatii.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään