Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 9,560)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Panu Panu

    Itselläni tuli jatkuvan kasvatuksen kuvio ostopalstan mukana. En vielä oikein tiedä mitä sen kanssa tekisi, varmaan annan sille mahdollisuuden eli katsellaan jokunen vuosi.

    mehtäukko

    Tuonne aloittajan livenä nähdylle puunkasvun seikkailulle olisi pitänyt kyyditä tai taluttaa sen alan apostoleita  ja ELähde jonon kärjessä. Olisi mielenkiintoista ollut nähdä , kuinka ison sykkyrän rautalankaa hän olisi saanut väänneltyä ja punottua malliksi siitä, kun mikään ei ole mennytkään pieleen..!

    Puuki

    Pari kuviota olen jk:n ”opeilla” kokeeksi harvennuttanut .  Toinen pieni kuvio    jossa tehtiin vanhan männikön ylispuuhakkuu ja tähteelle jäi harvahko eri-ikäinen kuusen taimikko (pit. ~ 2 – 8 m)  ja jonkin verran koivuja.  Puolukkaturvekangas II :sta , osin I:stä , jota voi joutua lannottamaan . Sinne istutettiin täydennyksenä kuusen taimia n. 350 kpl/ha .    Toinen kuvio yläharvennuksena ; tuoreen kankaan sekapuusto jossa on monen kokoista puuta ja eri puulajeja pystyssä valmiina.  Ei tarvinnut harventaa  kovin harvaksi  vaan puiden pituuden mukaan vaihtelevasti suunnilleen norm.harvennusmallien mukaan jäi puita pystyyn.  Yhden tukin mäntyjä ja kuitupuukokoisia kuusia pääosin, aika vähän kuusen taimia.

    Berza

    Tietynlaista jatkuvaa kasvatusta olen harrastanut muutamilla koivukuvioilla johon on syntynyt kuusen aluskasvisto. Olen jopa tehnyt täydennys istutusta sinne.

    Tämmöisissä tapauksissa homma toimii ainakin kahden puu sukupolven ajan, mutta mitenkähän jatkossa. No sitä en itse ole näkemässä.

    Panu Panu

    Timo Kujala osti ensimmäiset metsänsä 20 vuotta sitten ja kiinnostui heti jatkuvasta kasvatuksesta, jota silloin piti harjoittaa lain rajamailla. Ilmeisesti hän on myös myötävaikuttanut jatkuvan kasvatuksen sallivaan lakimuutokseen.

    Nordnetin podastissa Kujala sanoi, että hänen metsiinsä tehdään yläharvennus 20 vuoden välein. Toisinsanoen totuuden hetket alkavat olla käsillä. Tuossa podcastissa Timo ei kuitenkaan (enää?) tunnustautunut jatkuvan kasvatuksen harjoittajaksi vaan sanoi, että pitää toimia tilanteen mukaan ja kertoi esimerkkinä tehneensä siemenpuuhakkuun ja äestyksen. Toisaalta hän tuntui kuitenkin jyrkästi vastustavan jaksollista kasvatusta. Ehkä kuulemme lähivuosina lisää mihin suuntaan Kujalan metsänhoito kehittyy.

    Jovain

    Auttaako vähäinen jk metsän kokemus tekemään tarkkoja laskelmia jaksottaisen metsänhoidon paremmuudesta. Ei välttämättä siitäkään, minkä hoitomuodon metsästä on kysymys. Samoja elementtejä on molemmissa ja kuka sen lopulta sanoo, kummasta hoitomuodosta on kysymys. Kiertoaikoja jatketaan molemmissa ja luontaista metsähoitoa (uudistamista) toteutetaan molemmissa.

    Tuolla jossain oli Puukin toteamus: ”Aina ei ole mahdollista mutta silloin viljellään”. Sopii hyvin samaan metsään ja onko syytä mennä eriyttämään. Tiedä sitten mistä syystä vielä eriytetään. Olisiko metsäsodasta, jota on käyty harsintajulkilausuman osalta 70 v. ja uudemman metsähoidon tutkimuksen osalta 50 v.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mitä Jovain tarkoitat eriyttämisellä? Kyllä metsänkäyttöilmoitukseen pitää laittaa, tekeekö kasvatushakkuuta vai uudistushakkuuta, että metsälakia voidaan valvoa. Tämän estämättä myös jaksollinen menetelmä voi hyödyntää luontaista uudistamista, siinä mielessä eroa ei ole. Myös jatkuvan kasvatuksen kierron voi katkaista uudistamiseen jos taimia ei tule. Jovain, ajattelusi tulee ehkä lähelle Timo Pukkalan ”vapaan kasvatuksen” mallia, jossa tehdään aina järkevin toimi eikä hirttäydytä kumpaankaan malliin. Jatkuvan mallin kannattajat välttelevät kustannuksia kaikin keinoin, mikä ei ihan aina ole järkevää edes omien tavoitteiden toteutumisen kannalta, saati sitten jälkeläisten joiden perinnöksi jää vähätuottoinen joutoalue.

    Arnold Layne

    Minä en ymmärrä miksi pitää toistaa ”harsintahakkuiden” virheitä jatkuvan kasvatuksen nimissä. Korviini 20 vuoden välein tapahtuva yläharvennus on juuri sitä.

    Aikakautensa yläharvennuksia kokeneet motokuskit ovat puhuneet nyt tehtävistä vastaavista harsintahakkuista ”hullun hommina” mutta tehtävä on kun tilaaja niin haluaa. Jotenkin nurinkurista tehdä asiat paperilla olevan teorian kuin käytännön tiedon mukaan. Ja vain sen takia kun viheranarkistit ovat äänekkäitä.

    Panu Panu

    Kyllä ihan puhtaasti rahantekomielessäkin vihreät aatteet unohtaen jatkuvan kasvatuksen teoriassa on paljon houkuttelevia elementtejä:

    – Hakataan vain tukkipuuta

    – Metsä uudistuu itsestään

    – Raivauksia ei tarvitse tehdä

    Jos tämä olisi totta niin ei varmaan tarvitsisi paljon miettiä mikä kasvatustapa on taloudellisesti paras. Ymmärrän siis hyvin kaikkia, jotka ovat jatkuvaan kasvatukseen siirtyneet ja miksi erityisesti sijoitttajat/sijoitusrahastot siitä kiinnostuvat. Ainoa kysymys joka herää on kuinka moni on nähnyt vuosikymmeniä jatkuvasti kasvatetun metsän. Itse en ole joten vähän arvailujen varassa on. Onko sellaista koealaa jossain nähtävissä, johon Erkki Lähde ei varmuudella ole istuttanut taimia? 🙂

    Puuki

    Jotkut on koettaneet ajaa jk:sta sisään mainostamalla sitä juuri mm. kannattavuuslaskelmilla ja vertaamalla niissä jk:sta tasaikäiseen kasvatukseen . Mutta ne perusteet laskelmille on olleet epävarmoja koska sen verran tiedetään jk:n metsistä Suomessakin, että kasvu eikä tuottokaan ei ole läheskään aina niin hyvä kuin esitetään.

    Yläharvennus sopivilla kohteilla (hyvin hoidetut täystiheät metsät) lisää kiertoajan tuottoa . Mutta kaikkia suurimpia puita ei siinä kannata hakata eikä tehdä yläharvennusta kuin kork. 2 kertaa /kiertoaika (kuusella, männyllä 1 kerran) eikä ensiharvennuksen aikaan.

    Jatkuvakasvatushan on oikeasti vaativampi kasvatustapa kuin  normi tasaikäinen.  Kuluttomuus on mainosmiesten puhetta joka ei pidä paikkaansa kuin kork. jossain poikeustapauksessa.  Uppoaahan se hyvin kansaan kun kerrotaan miten hyvin toimii ja ilman kuluja.

    ”Aina ei ole mahdollista…” liittyi norm. kokoisiin uudistuskuvioihin  .

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 9,560)