Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus TUULENKAADOT

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 33)
  • Jatkuva kasvatus TUULENKAADOT

    Katson sittenkin, että aihe vaatii oman ketjun, jossa asiaan voidaan syventyä. Asia lienee ajankohtainen, koska myrskyt lisääntyvät ilmaston lämpenemisen myötä. Jotkut väittävät jo havainneensa lisääntymistä.

    Myrsky aiheuttaa metsänomistajille tappioita. Myrskyjä on monenlaisia. Suurimmat aiheuttavat täystuhon. Kaikki puut kaatuvat sekä jk-metsässä että jaksottaisessa metsässä. Pienemmät myrskyt kaatavat muutamia aareja tai vain yksittäisiä puita.Puita kaatuu suunnittelemattomasti kaikissa metsissä. Kaatuneet puut jäävät metsään tai niitä korjataan kalliilla hinnoilla sekundana.

    On keskusteltu siitä, tuhoutuuko jk-metsässä enemmän vai vähemmän puuta kuin tasaikäisessä metsässä. Yleensä näytetään uskovan, että jk-metsässä puita kaatuu enemmän.

    En ole havainnut keskustelua yhdestä asian vakavuuden paljastavasta seikasta.

    Tasaikäisen metsän selkeä tavoite on kasvattaa metsä, joka voidaan lopuksi hakata puiden ollessa sopivan kokoisia. Mikäli myrskyaukkoihin istutetaan taimia, ei näistä millään ehdi kasvaa hakattavia puita. Kysymys siitä, millaisiin aukkoihin kannattaa istuttaa, muuttuukin kysymykseksi, minkä kokoinen kuvio kannattaa hoitaa tasaikäisenä. Myrsyaukko ei, ainakaan periaatteessa aiheuta samanlaisia ongelmia jk-metsässä.

    Olen ihmetellyt omassa tasaikäisessä metsässä useita pieniä aukkoja. Olen ihmetellyt syytä. Uskoakseni entinen omistaja ymmärsi, ettei pieneen aukkoon kannata istuttaa uutta taimikkoa. Se ei kerkeä kuvion päätehakkuusen mennessä tuottaa mitään.

    Minun metsäni tuottoa kyseiset pienet aukot heikentävät selvästi ja huomattavasti. En keksi keinoa korjata tilannetta. Liekö asia huomioitu vertailtaessa jk-metsää tasakäisen metsän kasvatuksen tuottoa?

  • Visakallo Visakallo

    Toimivin tapa on hakata aukko suuremmaksi eli vähintään 0,3 – 0,5 hehtaarin kokoiseksi maastosta ja maapohjasta riippuen ja uudistaa sitten muokkaamalla ja istuttamalla.
    Metsän keskellä olevaan pieneen, ympäröivien puiden varjostamaan aukkoon ei kannata istuttaa kuin puolivarjopuuta eli kuusta.
    Männyt ja koivut eivät saisi riittävästi valoa kuin aivan alueen keskellä, ja joutuvat lopuksi vielä hirvien suihin, sillä pienet aukot vanhan metsän keskellä ovat hirvien ehdottomassa suosiossa.

    Timppa

    Vähän ristiriitaista.

    UMO on ollut yleensä sitä mieltä, että pitäisi tehdä pienaukkoja ja harrastaa jatkuvaa kasvatusta. Niin olen ymmärtänyt. Tosin minulla on luetun ymmärryksessä joskus puutetta.

    Epäilemättä UMO on siinä oikeassa, että pienaukot heikentävät metsätalouden kannattavuutta. Tietysti aiheuttajasta riippumatta.

    Ihmetyttää, että mihin perustuu UMO:n käsitys, siitä, että metsän pienaukot johtuisivat tuulituhoista. Oletko varma asiasta? Joskus, ehkä useimmiten, lumi saattaa olla syyllinen. Toki riippuu paikkakunnasta. Katsopa tämän päivän Metsäuutisia. Siinä kerrottiin, että tykkylumi on aiheuttanut vahinkoja ja kehotettiin metsänomistajia tarkistamaan tilanne tukiaisten toivossa. Tietysti aukko saattaa johtua jo taimikkovaiheen epäonnistumisesta. Itse väittäisin, että on erittäin harvinaista, että tuuli aiheuttaisi pienaukkoja.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Omakohtaiset kokemukset pienaukoista,osa myrskyn tekosia,osa tykkylumen ja osa tyvitervaksen. Aarin parin aukolla ei merkitystä kokonaisuuden kannalta.Jos kunnon reikä tulee,hakkaan järkevän uudistuskuvion.Yleensä tuulenkaadot varttuneen metsän ongelma,mutta hoidetuissa ja aikanaan harvennetuissa metsissäni pieni murhe ainakin tähän asti ollut.

    pihkatappi pihkatappi

    Kasvutappiotahan ne aukot tekevät, mutta jos ne ovat aarin tai pari niin ei se tappio vielä kummoinen ole, ajouristakin tulee kasvutappioita. Jos niitä parin aarin aukkoja on hehtaarilla vaikka 5 kpl, niin ala kokeilemaan sitä jatkuvaakasvatusta tuolla kuviolla, sehän on laillinen kasvatusmenetelmä ja sinulla on siihen kovasti haluja. Heti kun pienen aukon vieressä on 2 tukin tukkipuita, suurennat aukkoa poistamalla tukkipuut. Ei sitä jatkuvaakasvausta liika ole vielä kokeiltu.

    Jaksollisessa kasvatuksessa yksittäiset tuulenkaadot tuovat sitä tarvittavaa lahopuuta, muutamia tuulenkaatoja ei pidä lähteä rassaamaan juurivauroita tehden palstalta, ne ovat osa luonnon monimuotoisuutta. Jos metsänomistaja on sertifioinut metsänsä, niin se edellyttää vastuullista toimintaa, myös luonnon monimuotoisuuden ylläpito on metsänomistajan velvollisuus. Jos tuulenkaatoja on 10 mottia, metsänomistajan pitää huolehtia ne metsästä pois, ettei aiheuta ötökkätuhoja laajemmalle alueelle.

    Tämä monimuotoisuuden ylläpito on halpaa silloin kun luonto sen järjestää ystävällisesti pienin vaurioin. Me tehometsänomistajat jätämme nuo muutamat tuulenkaadot usein metsään, joita vihreä kaupunkilais naapuri käy sitten oikein vartavasten ihmettelemässä, että eikö nuo kannata korjata polttopuuksi. Meinaa hymyilyttää kun saa sanoa että luonto on pääänyt hoitaa asian noin, annetaan nyt olla. 250 euron vuotuinen tuotto OMT:llä sisältää myös muutamia tuulenkaatoja.

    uudehko metsänomistaja

    Reima mainitsi, että joskus tuulituhot saattavat olla niin rankkoja, että on edullisempaa hakata jaksollisen kasvatuksen kuvio aukoksi, ja istuttaa alue uudelleen. Näin saattaa tapahtua missä kasvatusvaiheessa tahansa. Pahin lienee tilanne, kun tapahtuma ajoittuu siihen, että kuvio on vasta muuttumassa kuidusta tukiksi.

    Tälläisessä tapauksessa tuulessa kaatuneiden puiden menetys on ilmeisesti vain pieni osa tuulen aiheuttaman tappioiden kokonaismäärästä. Tuulituhon ansiosta koko metsän kasvatukseen uhrattu rahamäärä sekä myös maan hinnaksi laskettu korko on koko kasvamiseen kuluneelta ajalta on menetetty.

    Käsitykseni mukaan jk-metsässä ei mainitunlaisia kokonaistappioita ole mahdollista syntyä. Aina metsä säilyy jk-metsänä, mitä nyt ikäjakauma muuttuu hieman tavoitellusta. Tuulituhot rajoittuvat aina vain kaatuneiden puiden arvon alentumiseen.

    Tämä, lisättynä aiempaan toteamukseen siitä, että tasaikäisen metsän pikkuaukkojakaan ei ole mahdollista eikä varsinkaan taloudellista mitenkään korjata, herättää mielessäni suuri epäilyksiä tasaikäisen metsän kasvatusta kohtaan. Onko kyseessä arpapeli, joka on verrattavissa jk-kasvatuksen taimettumisen onnistumiseen tai epäonnistumiseen?

    Voivatko kertomukset tasaikäisen kasvatuksen tuloksellisuudesta olla tosia? Miten tapahtuu seuraavan metsäsukupolven kuluessa? Kääntääkö meneillään oleva ilmastonmuutos tasapainon jatkuvan kasvatuksen suuntaan? Tässäkö on syy, miksi palstamafia epätoivoisesti haluaa estää tiedon leviämisen?
    .

    pihkatappi pihkatappi

    Sinua voisi luulla joksikin vihreäksi äänitorveksi . Ei täällä mitään palstamafiaa ole. Yrität kokonaan kehua kuinka jatkuva kasvatus tuottaa tämän ja tämän asian takia paremmin. Kuitenkin koko ajan esität vain pohdintoja ilman faktoja.

    Visakallo Visakallo

    Voin kertoa sinulle UM, että kohdalle osuva kova myrsky kohtelee eri tavoin hoidettuja metsiä aika tasapuolisesti.
    Kaikki menee silloin nurin mikä myrskyn reitille osuu.
    Jos taas puhutaan tavallisemmista tuulenkaatoja aiheuttavista kovista tuulista, silloin tasakokoiset, ajallaan hoidetut ja harvennetut hyväkuntoiset metsät kestävät niitä parhaiten.
    Jos taas metsästä on poistettu suurimpia puita, jäljelle jäänyt pienempi puusto on erityisen altista tuulituhoille.
    Tämän voin sanoa sinulle omasta kokemuksestani usean vuosikymmenen ajalta.
    Olen huomannut kirjoituksissasi tiettyjä ennakkokäsityksiä, joihin varmasti haluat vilpittömästi uskoa, mutta todellisuus metsässä ei vain valitettavasti toimi ajattelemallasi tavalla.
    Mielipiteesi ovat hyvin lähellä omiani joskus 30-40 vuotta sitten.

    pahkanaama

    Jos taas metsästä on poistettu suurimpia puita, jäljelle jäänyt pienempi puusto on erityisen altista tuulituhoille.
    Tämän voin sanoa sinulle omasta kokemuksestani usean vuosikymmenen ajalta.

    Vai on puuntakunen tehnyt harsintaa, hyi hyi !!!

    pihkatappi pihkatappi

    Puustopääoma kannattaa vakuuttaa jaksollisessa joskus. Jatkuvassa ei kannata.

    Visakallo Visakallo

    Pahkanaaman sisälukutaito näytti rajoittuneen vain yhteen lauseeseen…

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 33)