Keskustelut Metsänhoito Jättöpuut- uhka vai mahdollisuus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 29)
  • Jättöpuut- uhka vai mahdollisuus

    Nykyinen metsänhoito-ohjeet vaativat jättämään aukolle jättöpuita. Yleensä sinne jätetään ne kaikkein huonompikuntoiset.
    Nyt haluaisin pohdittavaksi onko tämä paras vaihtoehto tulevan metsän kannalta?
    Siis jätetään aukolle siementämään kaikkein sairaimmat ja elinvoimaltaan heikoimmat puut ja kaadetaan rahan takia pois kestävimmät Suomen ankaraa talvea kestävät puut, jotka selviytyvät tulevaisuudessakin.

  • pihkanaama

    Noinpa minäkin olen ymmärtänyt, että jättöpuu nimensä mukaan jää luontoon. Kasvaa minkä kasvaa ja mihin kaatu, siihen maatuu.

    Näin kai sen siis pitäisi mennä. Kiinnostaisi tietää, valvotaanko tuota mitenkään ja tuleeko sanktioita, jos jättöpuut onkin kaadettu ja ajettu pois?

    putte

    En jätä viittä hehtaaria pienemmälle aukolle jättöpuita, mikäli saan kaikki puut pois. Maapohjani ovat varsin huonokulkuisia, joten kivilouhikoihin yleensä jää ihan luonnostaan ryhmiä, joita ei kohtuukustannuksin saa poistettua.

    Joissain tapauksissa jätän muutamia mäntyjä siemenpuiksi, joita en aiokaan poistaa.

    Kahdesta ylläolevasta kertyy aivan riittävä määrä jättöpuuta, eikä minun ole tarvinnut siitä ottaa yhtään stressiä.

    Puun takaa

    Jättöpuut on järkevintä jättää hakkuualueen laitoihin tai muuten sellaisiin paikkoihin josta ne on helppo myöhemmin poistaa.
    Yhtään ylimääräistä ei kyllä kannata pystyyn jättää.
    Viisi kpl hehtaarille saa riittää.
    Kuivaset ja tai sitten haavat kaulattuna ovat paraita.
    Kaikki muut tahtovat myrskyissä kaatua, jos ei sitten motolla katkaise latvaa pois.

    Puun takaa

    Aktiivisesti hoidetulle puuntuotantotilalle saattaa vuosien myötä kertyä satoja jättöpuita.
    Ei ole aivan sama, minkälaisia puita ne ovat ja mitä niille aikanaan tapahtuu.

    korpikuusi

    Ote PEFC serfifioinnin kriteeristöstä:

    ”Säästöpuiksi jätetään ensisijaisesti aiemman puusukupolven järeitä
    puuyksilöitä, muodoltaan poikkeuksellisia puuyksilöitä, jaloja lehtipuita,
    petolintujen pesäpuita, järeitä katajia, kookkaita haapoja, puumaisia raitoja ja puita, joissa on palokoro sekä lahopuita. Edellä lueteltujen puuttuessa jätetään säästöpuiksi rinnankorkeusläpimitaltaan
    vähintään 10 cm paksuja, biologisen monimuotoisuuden kannalta hyödyllisiä puita, joilla on hyvät edellytykset kehittyä vanhoiksi puiksi. Nämä puut ovat hakkuuhetkellä pystyssä ja elossa olevia, maamme luontaiseen lajistoon kuuluvia puita. Säästöpuut jätetään ensisijaisesti ryhmiin ja kriteerissä 10 lueteltujen arvokkaiden elinympäristöjen välittömään läheisyyteen sekä vesistöjen ja pienvesien suojakaistoille. Säästöpuuryhmissä maanpinta säilytetään rikkomattomana. Säästöpuita ei tule jä ttää tärkeiden rakenteiden, kuten
    liikenneväylien tai sähkö- ja puhelinlinjojen, välittömään läheisyyteen eikä muinaisjäännösten päälle. Osasta säästöpuita voidaan tehdä tekopökkelöitä. Säästöpuut jätetään hakkuualoille pysyvästi”

    jees h-valta

    On hiljattain tehty tutkimus että on selkeästi joidenkin lajien hyöty ollut jättöpuut. Joku A.J. varmaan osaa ja muistaa mitkä lajit.
    Varmaan jotain kuoriaisia jne. Uhanalaisiakin on alkanut enemmän esiintyä. Tämä ihan muistinvaraista.

    Timppa

    Kuten AMMATTIMIES tuolla edellä totesi, ei säästöpuita mikään laki vaadi. Vain se sertifikaatti, jossa kaikki tilat taitavat olla.

    Mukava on kyllä jättää joku vanha puuyksilö maisemaa hallitsemaan sopivaan paikkaan. Mieluummin, jos mahdollista, jätän mäntyjä vaikeasti viljältäviin kivikoihin tai kallion päälle. Siellä ne saattavat kasvaa vielä satoja vuosia. Ötököiden ruokaa en niistä toivo. En myöskään usko, että niistä on mainittavaa lisähyötyä monimuotoisuudelle. Tavallisessa talousmetsässä on kuitenkin jo päätehakkuuvaiheessa lahopuuta muutenkin. Turhanaikaista on kyllä jättää kuusiryhmiä, jotka kaatuvat ja haittaavat vain taimikoiden kasvua.

    Juippi

    ”Omalla pikkupalstalla oli jättöpuina haapoja. Ei siinä mitään, haavat on ihan kauniita, mutta miksi ne piti jättää juuri mäntytaimikkoon. Ei järjen hiveniä.”

    Kaulaa tai glyfota ne haavat niin ne lakkaa ruostuttamasta männiköös. Halvempi se haapa siellä on kuin 3 tukin mänty

    On niissä jättöpuissa yks jota ei tässä vielä käsitelty, haukan ja pöllön on hyvä kytätä myyriä niiden latvasta. Jos siis puhutaan aukoista eli yli tuon 5 hehtaarin

    risuparta

    FIhervasitit on Suomen kaikkien aikojen suurin uhka!Ne vie meijän eläkkeet,naiset,työttömyyskorvaukset,palkat,puut,jättöpuut ja kaiken muunkin!
    Helkuttajalle,Suvenjälelle ja muutamalle muulle palstan ”aktiiville” on lakisääteisistä alkeellisista ympäristö asioista vastaaminen muuttunut neuroottiseksi kauhu skenaarioksi.Kymmeniä ja taas kymmeniä itseään toistavia viestejä Greenpeace viestiketjussa.Äl ole huolissas,kyl ympäristö ongelmia jatkossakin riittää.

    Koukku

    Jättöpuista voi olla hyötyäkin, muutama rauduskoivu tai mänty siementää ympärilleen mukavasti. Luonnontaimista on sitten iloa jos istutus jostakin syystä epäonnistuu.

    Parasta olisi jättää puut yhtenäiseen ryhmään ja valita jättöpuut jo leimikon teon yhteydessä. Maastokohta kannattaa valita tarkasti etteivät heti kaadu. Jättöpuiden alustan voi jättää raivaamatta, siinä on riistalle hyvä suojapaikka.

    Yksittäisiäkin puita voi jättää vaikka pitkälle rajalinjalle merkiksi rajan viereen, kuusta en suosittele siinä tapauksessa.

    Joku joskus tarinoi, että metsähallituksella oli muinoin tapana jättää palstan suurin puu pystyyn, muistoksi vanhasta metsästä. Olen tällaiseen törmännyt myös yksityisten mailla, onhan se komea tuollainen reilu kaksisataavuotias ikihonka.

    Isoja raitoja kannattaa jättää aina jos niitä on, ei ole metsän tuotosta pois, mutta monelle eläimelle ja hyönteiselle tärkeä puu.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 29)