Keskustelut Metsänomistus Johtaako uusi metsälaki vakuusongelmaan?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 29)
  • Johtaako uusi metsälaki vakuusongelmaan?

    Uuden metsälain mahdollisesti aiheuttavaa vakuusongelmaa on käsitelty täällä aikaisemminki, mutta se ei herättänyt kovinkaan vilkasta keskustelua.
    Tämän päivän 14.6. MT:n lukijalta palstalla oli aiheesta mielestäni erittäin asiallinen kirjoitus.
    Tähän asti pankit ovat hyväksyneet metsätilat lainan vakuudeksi 50-60 prosentiin käyvästä arvosta, mutta miten käy jatkossa?
    Erityisesti sukupolvenvaihdoksen tehneet tai muuten lainarahalla metsää ostaneet voivat joutua kohtuuttoman tukalaan asemaan.
    Nyt vallassa olevilta, hyvätuloisilla kaupunkilaisilla nykypoliitikoilta tuskin löytyy ymmärtämystä tähän ongelmaan.
    Itsekin aikoinaan kaiken lähes kokonaan lainarahalla ostaneella ja nyt sukupolvenvaihdosta suunnittelevalla huoli on aivan todellinen.
    On täysin turhaa puhua metsätilojen koon suurentamisesta ja muuttamisesta elinkeinon suuntaan, jos tällä tavalla matto vedetään nuorten yrittäjien jalkojen alta.

  • mehänpoika

    Jos metsälaki hyväksytään esitetyssä muodossa, tullee vakuusongelmia myös huolella ja taidolla metsiään käyttäville. Uudistamisen läpimitta- tai ikävaatimukset muuttanevat metsien uudistamista liian hyväkasvuisille kohteille vain ehkä 10-15 prosentilla metsänomistajilta. Ajatteleehan valtaosa metsiään taloudellisesti pitkällä tähtäyksellä eli ylisukupolvisesti.

    Pidän pahimpana kaikkia metsänomistajia koskevana kohtana metsälakiesityksen 6 luvun (Erinäiset säädökset) 26 §:ää, ”Kansallinen ja alueellinen metsäohjelma”, mikä entisessä metsälaissa sisältyi 4 §:ään. Nyt metsäohjelmien tueksi on MMM:n ohjaamana tehty hyvin paljon yhteistyötä metlan, PTTL:n, Sitran, ELY:n YM:n ja monien muiden tahojen kanssa. On vaarassa, että metsät oikein lain vaatimuksin asetetaan hirvenmetsästyssafareja järjestävien matkailuyritysten temmellyskentiksi.

    Kirjoitan joskus tämän metsälakiesityksen 26 §:n kokonaisuudessaan, koska se voi olla vaikea nyt tiedostoista löytää.

    HUOMIO! – Tämän voisi ylläpito poistaa ylimääräisenä!

    mehänpoika

    Jos metsälaki hyväksytään esitetyssä muodossa, tullee vakuusongelmia myös huolella ja taidolla metsiään käyttäville. Uudistamisen läpimitta- tai ikävaatimukset muuttanevat metsien uudistamista liian hyväkasvuisille kohteille vain ehkä 10-15 prosentilla metsänomistajilta. Ajatteleehan valtaosa metsiään taloudellisesti pitkällä tähtäyksellä eli ylisukupolvisesti.

    Pidän pahimpana kaikkia metsänomistajia koskevana kohtana metsälakiesityksen 6 luvun (Erinäiset säädökset) 26 §:ää, ”Kansallinen ja alueellinen metsäohjelma”, mikä entisessä metsälaissa sisältyi 4 §:ään. Nyt metsäohjelmien tueksi on MMM:n ohjaamana tehty hyvin paljon yhteistyötä metlan, PTT:n, Sitran, ELY:n YM:n ja monien muiden tahojen kanssa. On vaarassa, että metsät oikein lain vaatimuksin asetetaan hirvenmetsästyssafareja järjestävien matkailuyritysten temmellyskentiksi.

    Kirjoitan joskus tämän metsälakiesityksen 26 §:n kokonaisuudessaan, koska se voi olla vaikea nyt tiedostoista löytää.

    Gla

    ”Ohjelman päämääränä on lisätä metsien monipuolista käyttöä ja niistä kertyvää hyvinvointia kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.”

    Kuka ohjelman tavoitteita tulkitsee, kun kestävän käytön yksityiskohtaista määritelmää ei mistään löydy? Liiallinen hirvilaidunnus ja siitä seuraava kuusimetsän uudistaminen kuuselle juurikäävästä huolimatta tai männylle sopivan maan uudistaminen kirjanpainajien ravinnoksi kuuselle tuskin edustavat kestävän kehityksen periaatteita.

    Vaahtera

    Tämä nykyinenkin metsälaki on kyllä suonut mahdollisuuksia kaikenlaisille koijareille. Olen itsekin ostanut halvalla maapohjaa joka on hakattu 8 vuotta aiemmin aukoksi eikä ole vielä edes suunniteltu mitään uudistamistoimia. Kun metsänomistaja ja MHY ovat yhteistuumin passiivisia uudistamisasiassa, ei jäljelle jää kuin Metsäkeskus, jonka toiminnasta en oikein hakemallakaan löydä mitään kehumista.

    Suomi on niin vapaa maa että täällä voi tuhota omaisuuttaan melko vapaasti. Uuden metsälain myötä ehkä vieläkin vapaammin. Muutaman koijarin takia meidän vihreä kultamme ei tuhoudu lopullisesti.

    Olisin itsekin paljon enemmän huolissani näistä julkisuudessakin esitetyistä kannanotoista kuten esim: ”monipuolisen luontomatkailun avulla saamme pitkällä aikavälillä korvattua kantorahatulojen menetyksiä maanomistajille”

    Turkistarhaajillekin ehdoteltiin maatilamatkailua korvaavaksi elinkeinoksi. Mistäköhän ne asiakkaat ja eurot oikein tulevat tähän luontomatkailuun? Nykyisetkin konkurssin partaalla elävät kotimaan matkailuyrittäjät ovat lähes kaikki sivutoimisia ja hankkivat leipänsä sesonkien välissä jostain ihan muualta kuin elämysmatkailusta.

    Puun takaa

    Hyvin ikävänä piirteenä Suomessa on viime vuosina tullut käytäntö, ettei kansainvälisiin metsien hoitoa käsitteleviin ilmastokokouksiin oteta lainkaan mukaan puuntuottajien ja metsäteollisuuden edustajia.
    Näin tapahtui v. 2012 Durbanissa niin kuin Dohassakin.
    Yli 40-päiseen valtuuskuntaan olisi luullut sopivan pari ihmistä edustamaan käytännön totettajia ja maksajiakin, mutta ei niin ei.
    Tämänkaltaiset toimet ovat valitettavasti vieneet uskottavuuden ympäristöhallinnon ylimmältä johdolta.

    Puun takaa

    Onko missään ollut tarkempaa tietoa siitä, mitä tehtäviä Metsäkeskuksille jää uudessa metsälaissa?
    Pitääkö metsänkäsittelyilmoitus jättää ennen hakkuuta?
    Mitä tietoja siinä vaadittaisiin?
    Jääkö metsien suojelun valvonta Metsäkeskusten ainoaksi tehtäväksi?

    mehänpoika

    Nimimerkille ”Puun takaa”:
    Uuden metsälakiesityksen 5 luku, VALVONTA JA SEURAAMUKSET -otsikon alla 14 §, Metsänkäyttöilmoitus -alaotsikko, jossa kerrotaan mm. määräajat. Metsäkeskusta ei mainita, vaan puhutaan ”alueyksiköstä”.

    ”Ilmoitus on toimitettava vähintään seitsemän päivää ja enintään kolme vuotta ennen hakkuun tai muun toimenpiteen aloittamista.”

    Ehkäpä metsäkeskusten pääasiallisin toiminta olisi tulevaisuudessa sama kuten ennenkin, mutta metsänomistajien henkilökohtainen neuvonta voisi painottua enemmän alueellisen metsäohjelman toteuttamisessa keskeisten metsien eri käyttömuotojen yhteensovittamisen neuvontaan ja ohjaamiseen. Lukeehan metsäohjelmassa selvästi, että Tapio laatii metsänhoito-ohjeet hirvirikkaiden alueiden metsien uudistamiseksi. Käsikassarana voisi olla sekä metsäkeskus että metsänhoitoyhdistys.

    Ohjeet ovat jo valmiina ja sovellettu käytäntöön monta vuotta, mutta hirvikantahan voi lisääntyä nykyisestä esimerkiksi kaksinkertaiseksi. Jahtaajathan ovat ikääntyneet vanhoiksi ukoiksi. Vakuusongelma voi paheta tulevaisuudessa myös tätä kautta.

    mehänpoika

    Metsänomistajien oman päätäntävallan lisääntymisestä uudessa metsälaissa on toitotettu lain valmistelijoiden toimesta vähän liikaakin. Selvästi 26 § halutaan pitää keskusteluissa taka-alalla tai peräti pimennossa. Jos kansanedustajille selviäisi ko. pykälän merkitys käytännössä, olisi vaarassa koko lain valmistelu uudelleen alusta alkaen. Tässä 26 § metsälakiesityksessä:

    ”KANSALLINEN JA ALUEELLINEN METSÄOHJELMA
    Maa- ja metsätalousministeriö laatii kansallisen metsäohjelman yhteistyössä muiden ministeriöiden, metsäalaa edustavien ja muiden tarpeellisten tahojen kanssa. Ohjelman päämääränä on lisätä metsien monipuolista käyttöä ja niistä kertyvää hyvinvointia kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Ministeriö seuraa ohjelman toteutumista ja tarkistaa ohjelmaa tavittaessa.
    Alueyksikkö laatii toiminta-alueelleen alueellisen metsäohjelman ja seuraa sen toteutumista. Ohjelmaa tarkistetaan tarpeen vaatiessa. Ohjelmaa laadittaessa alueyksikön tulee olla yhteistyössä metsäalaa edustavien ja muiden tarpeellisten tahojen kanssa. Ohjelma sisältää metsien kestävän hoidon ja käytön yleiset tavoitteet, kestävän metsätalouden rahoitusta koskevassa lainsäädännössä tarkoitetuille toimenpiteille ja niiden rahoittamiselle asetettavat tavoitteet sekä alueen metsätalouden kehittämiselle asetettavat yleiset tavoitteet. Ohjelmaan ei oteta tietoja, jotka ovat yksilöitävissä yksittäisen metsäkiinteistön osalta.
    Alueellisen metsäohjelman sisällöstä, laadinnasta, määräajoista ja tarkistamisesta sekä vaikutusten arvioinnista säädetään tarvittaessa tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan tarvittaessa säätää alueellisen metsäohjelman seurannasta.”

    Nyt on tarpeen tutustua kansalliseen ja alueelliseen metsäohjelmaan.
    – Esimerkiksi KMO:n sivun 14 alahelman heitto:
    ” Metsien virkistyskäytön arvoksi on kansalaisten metsiin suuntautuvia ulkoilukäyntikertoja hinnoittelemalla laskettu noin miljardi euroa (metla 2006).”

    K.Moilanen

    Metsätalousyrittäjän näkökulmastahan ns.”koijareiden” toiminta, joka poistaa metsätalousmaata tehokkaasta puuntuotannosta, pitäisi olla erittäin tervetullutta nykyisessä noin 30% ylituotanto tilanteessa. Eli kiitos vaan kaikille, jotka toimillaan hillitsevät ylitarjontatilanteen pahenemista.

    Puun takaa

    Siinä vain taitaa käydä niin, että ylitarjontatilanne pahenee useiksi vuosiksi, ennenkuin koijarimetsätalouden pidempiaikaiset vaikutukset alkaisivat laajemmin vaikuttamaan.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 29)