Keskustelut Metsänhoito Jos hirviä ei metsästettäisi…

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 45)
  • Jos hirviä ei metsästettäisi…

    Hirvieläinvahingoista kestusteltaessa kääntyy keskustelu harvemmin hirvien kohdalla hirvien lisääntymispotentiaaliin .  Kun tutustuin tarkemmin tutkijoiden laskelmiin jouduin toteamaan , että pienetkin virheet kanta-arvioissa voivat aiheuttaa nopeasi isoja ongelmia. Tästä esimakua saatiin vuosituhannen vaihteessa, jolloin hirvikannan todettiin kasvaneen liian isoksi. Tästä kehityksestä metsästäjiä syyllistetään yksipuolisesti. Toisaalla metsästyksestä (kaikesta) vaaditaan pidättäytymään kokonaan. Tämä on keinoja kaihtamattomien kiihkosuojelijoiden päätavoite .

    No ,mitä seuraa , jos lopetetaan metsästys? Tutkijoiden tekemien sormiharjoitusten perusteella hirvikanta kolminkertaistuu kahdessa vuodessa ja nelinkertaistuu kolmessa vuodessa. Kymmenessä vuodessa hirvitiheys on 30 yksilöä tuhannella hehtaarilla ja 20 vuodessa maassamme on kaksi miljoonaa hirveä.

    Valkohännätkin ovat osoittautuneet hyviksi lisääntyjiksi lämmenneessä ilmastossa. Siltäkin puolelta koituisi lisää haasteita, mikäli metsästys loppuisi.

    Edellä mainittu ilmiö on uhkana pikkupaikkakunnilla, joilla elinvoima ehtyy. Haaste kasvaa vähin erin ja huomaamatta ja lopulta on vaarassa kehittyä hallitsemattomaksi. Ketä sitten syytellään tilanteesta, jos metsästäjiä ei ole ottamassa vastuuta? Hirvet lisääntyvät metsästäjistä tai niiden puutteesta huolimatta.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Onko luotettava tieto että Virossa ammuttu 170 sutta? Erään tilaston mukaan Ruotsissa olisi 375 sutta, Virossa 330. Latviassa ja Liettuassa niinkin paljon kuin 600-700 sutta molemmissa.

    Metsuri motokuski

    Voihan sen GLA noinkin ajatella. Kun ei usko niin ei usko. Mikä hyöty on jättää hirviä havaitsematta? Jos hirviä ei havaitse niin ei saa kaatolupiakaan.

    Varsi

    Tuolla Jalkasen mainitsemalla tilastolla ei mitään totuus pohjaa ainakaan Viron osalta. Virossa oli 23.2 mennessä ammuttu 165 sutta, tämän päivän lukua en tiedä, tämä luku tulee Viron metsästysjärjestön tilastoista.

    165 sutta on metsästetty tällä metsästyskaudella – Eesti Jahimeeste Selts

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Varsi. 165 on korkea luku verrattuna susikantaan, jos tuo 330 pitää paikkansa jotenkin.

    Nostokoukku

    Jos nykyinen petolaskentamalli antaa koko ajan liian pienen kannan, niin mikä on oikea kanta? Ja mihinkä laskentamalliin tuo oikea kanta perustuu?

    Hirviseurat syyttävät joka vuosi toisiaan siitä, että jotkut ilmoittavat liian ison jäävän kannan saadakseen seuraavana syksynä enemmän lupia. Sitten on näitä syytöksiä joiltakin tahoilta, että hirvimiehet pihistelevät kannan ilmoittamisessa. Keskiarvo lienee silloin aika lähellä totuutta.

    Gla Gla

    ”Mikä hyöty on jättää hirviä havaitsematta? Jos hirviä ei havaitse niin ei saa kaatolupiakaan.”

    Saadaan kivasti kasvatettua kantaa. Hirviporukoissa ei kaupasta ole lihaa tarve ostaa. Saalisvarmuus on isompi asia kuin suuri kaatolupien määrä. Tämän asian merkityksestä suorittava aina jaksaa kertoa, kun kantaa pitäisi pudottaa. Nollapäivät vähentää metsästäjien määrää, saalista pitää saada. Parempi 5 hirveä viidessä päivässä kuin 10 hirveä 20 päivässä.

     

    Gla Gla

    ”Keskiarvo lienee silloin aika lähellä totuutta.”

    Keskimäärin hirvikanta on jälkilaskennoissa kasvanut. Jälkilaskenta on siis nyt myöhemmin tehtävää korjausta, ei lumijälkien kartoitusta.

     

    Nostokoukku

    Gla. Paljonko hirviä on tällä hetkellä yhteensä Suomen metsissä? Kymmenen hirven tarkkuus riittää.

    Varsi

    Jalkaselle vielä susista. Löysin tuoretta tietoa Latvian susimääristä ja metsästyksestä. Latvian valtiollinen taho arvioi kannaksi nyt noin 1400 sutta, ja tammikuun puoleenväliin mennessä oli ammuttu 370 sutta. On huomioitava, että Baltian maissa on Suomea voimakkaampi pyrkimys pitää susikanta kohtuullisena. Tämä liittyy siihen, että siellä laiduntaa karjaa luonnossa huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Lampaiden kasvatus on merkittävää, ja sudet aiheuttavat isoja vahinkoja.

    Olen taipuvainen ajattelemaan, että susikannat ovat noin kaksinkertaisia virallisiin arvioihin verrattuna sekä Baltiassa että Suomessa, mutta tämä arvio perustuu oikeastaan vain saalistilastoihin. Minulla on jonkin verran omakohtaista tietoa Baltian tilanteesta, koska asun siellä osan vuotta.

    Miksi tämä kiinnostaa minua? Kohtuullisen metsäomaisuuden haltijana ja metsästäjänä ajattelen, että jonkinlainen tasapaino on oltava. On kohtuutonta ajatella, etteivät hirvet saisi lainkaan aiheuttaa vahinkoja – itseltäni tuhoutui 10 hehtaaria taimikkoa kolme vuotta sitten, ja kyllähän se harmitti. Petokantojen on oltava kestävällä tasolla. En itse missään oloissa metsästäisi petoja, mutta en myöskään tuomitse petojen metsästystä. Sudet ja karhut, joita olen luonnossa tavannut, ovat antaneet suuria elämyksiä. Lähimmillään olen ollut suden kanssa seitsemän metrin päässä, ja susi oli lähinnä utelias, ei uhkaava. Karhuihin olen pitänyt pidempää etäisyyttä, mutta en ole lymyillyt kuvauskopeissa.

    Ja vielä Suomen hirviin. Olen kahdessa seurassa, ja viimeisen 15 vuoden aikana olemme saaneet vain kerran hakemamme kaatolupamäärän. Muulloin myönnetyt luvat ovat olleet hakemaamme määrää pienemmät.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Varsi. Kanta-arvioita voisi olettaa tosiaan suuremmiksi suden osalta Baltiassa kuin Pohjoismaissa,  joskin epävarmuusmarginaali arvioissa vaikuttaa olevan suuri. Ruotsin maatalousministerin susihysteriaa en ymmärrä – vai johtuuko se sielläkin sitten kotieläinten pitäjien tarpeista.

    Vaikeaa on tavoitteiden yhteen sovittelu. Olisi hienoa, jos meillä voisi olla jonkin verran kaikkia suurpetoja ja lisäksi hallinnassa olevat hirvieläinkannat.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 45)