Keskustelut Metsänhoito Jos hirviä ei metsästettäisi…

Esillä 7 vastausta, 61 - 67 (kaikkiaan 67)
  • Jos hirviä ei metsästettäisi…

    Hirvieläinvahingoista kestusteltaessa kääntyy keskustelu harvemmin hirvien kohdalla hirvien lisääntymispotentiaaliin .  Kun tutustuin tarkemmin tutkijoiden laskelmiin jouduin toteamaan , että pienetkin virheet kanta-arvioissa voivat aiheuttaa nopeasi isoja ongelmia. Tästä esimakua saatiin vuosituhannen vaihteessa, jolloin hirvikannan todettiin kasvaneen liian isoksi. Tästä kehityksestä metsästäjiä syyllistetään yksipuolisesti. Toisaalla metsästyksestä (kaikesta) vaaditaan pidättäytymään kokonaan. Tämä on keinoja kaihtamattomien kiihkosuojelijoiden päätavoite .

    No ,mitä seuraa , jos lopetetaan metsästys? Tutkijoiden tekemien sormiharjoitusten perusteella hirvikanta kolminkertaistuu kahdessa vuodessa ja nelinkertaistuu kolmessa vuodessa. Kymmenessä vuodessa hirvitiheys on 30 yksilöä tuhannella hehtaarilla ja 20 vuodessa maassamme on kaksi miljoonaa hirveä.

    Valkohännätkin ovat osoittautuneet hyviksi lisääntyjiksi lämmenneessä ilmastossa. Siltäkin puolelta koituisi lisää haasteita, mikäli metsästys loppuisi.

    Edellä mainittu ilmiö on uhkana pikkupaikkakunnilla, joilla elinvoima ehtyy. Haaste kasvaa vähin erin ja huomaamatta ja lopulta on vaarassa kehittyä hallitsemattomaksi. Ketä sitten syytellään tilanteesta, jos metsästäjiä ei ole ottamassa vastuuta? Hirvet lisääntyvät metsästäjistä tai niiden puutteesta huolimatta.

  • Visakallo Visakallo

    Tässä tapaukseessa Tielaitoksen sopimusurakoitsijat  ovat hoitaneet ko. tien laitojen raivaukset.

    suorittava porras suorittava porras

    Nostokoukulle totean , että 2010- luvun alussa hirvijahti oli seis useilla paikkakunnilla jopa vuosia ja syy oli selkeästi hirvikannan yliverotus. Seurauksista varoittelin tällä palstalla useaan otteeseen jo siihen aikaan. Hirvet olisi silloin monen nimimerkin mielestä pitänyt tappaa yhdettömiin. Käytännössä yliverotuksen seuraukset johtavat lopulta hirvikannan kasvuun, jota ei voida hallita. Kiinnostus jahtiin loppuu paljon aikaisemmin, kun hirvet.

    Nyt aika on tuonut mukanaan myös tuon peto-ongelman. On pidettävä yllä suurempaa hirvikantaa, että sadoille susille, ahmoille ja 2500+ karhulle  riittää syötävää .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Korkea hirvieläinkanta on myös mahdollistanut meillä erittäin nopean susikannan kasvun? Ja asiaan ei tule ratkaisua ellei suurpedoista ainakin karhua ja sutta aleta metsästää joka vuosi.

    suorittava porras suorittava porras

    Hirvieläinkanta ei ole enää vuosiin ollut kovin suuri Itä-Suomessa. Petokantojen kasvua on edistänyt vain se, että Venäjältä petoja virtaa rajattomasti eikä niitä ole saanut metsästää pienen terroristiryhmän toiminnan seurauksena.

    Nimitys ryhmää kohtaan on aiheellinen. Ovat joutuneet käräjille ihmisten vainoamisesta ja painostamisesta. Ensimmäiset tuomiot on jo jaettu . Ehtivät saada kuitenkin petoasiat pahasti solmuun, mikä heidän toimintansa alkuperäinen tarkoitus olikin.

    Pelkästään petokantojen nopeallakaan kasvulla ei ole merkitystä hirvikannan säätelijänä. Sillä se sijaan on, että pedot haittaavat metsästyksen toteuttamista ja tietyssä vaiheessa lopettavat sen kokonaan. Lieksassa on tultu jo siihen vaiheeseen. Metsästys loppuu paljon ennemmin , kun hirvet. Touhun aloittaminen uudestaan ei olekaan enää yksinkertainen asia.

    Nostokoukku

    En muista kuin 70-luvun vaihteessa olleen Keski-Suomessa vuoden, jolloin hirvi oli täällä rauhoitettu. 2000- luvun alun ruuhkavuosista hirviä vähennettiin suunnitellusti. Ja hyvä niin. Tuolloin metsästys oli pelkkää ampumista, nylkemistä ja ruhojen paloittelua. Nyt kanta on vakiintunut sopivalle tasolle. Touhu tuntuu taas metsästyksestä.

    Metsuri motokuski

    Samaa mieltä nostokoukun kanssa. En yhtään kaipaa niitä hirvitalkoita mitä vuosituhannen vaihteessa oli. Nykyinen riittää hyvin. Kunhan saadaan tuo susiasia kuntoon että voidaan tosiaan nauttia siitä metsästyksestä ettei tarvitse kusi sukassa ajaa koiran perässä ettei sudet syö sitä matkalla.

    HonkainTakaa HonkainTakaa

    Lieksassa ei metsästäjät ole päässeet sopuun lupien kohdentamisesta, vaan siellä luvat on jaettu pääsääntöisesti hehtaarien perusteella. Vuosien aikana on pienen kannan porukoille tullut liikaa lupia ja tihentymäaluelle liian vähän lupia.

    Nurmes on Lieksan kanssa samaa hirvitalousaluetta mutta siellä on jo useamman vuoden ollut käytössä malli, jossa Nurmeksen rhy:n alue on jaettu kolmeen osaan ja näille jokaiselle on omat kertoimet riippuen hirvikannasta. Tämän mallin käyttöönoton jälkeen on heikompien alueiden hirviluvat lähteneet nousuun ja tihentymäalueen kannnan kasvu on taittunut.

    Luonnon kanssa pelatessa nallekarkit menee harvoin tasan ja se olisi hyvä metsästäjienkin ymmärtää.

Esillä 7 vastausta, 61 - 67 (kaikkiaan 67)