Keskustelut Puukauppa Joskus on aihetta pahaan mieleen

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 33)
  • Joskus on aihetta pahaan mieleen

    Metsälehti julkaisi ajankohtaisen artikkelin puun lisääntyvästä käytöstä, joka painottuu voimakkaasti kuitupuuhun, kun kuitupuun niukkuus on näköpiirissä.

    MTK:n kenttäpäällikkö toi hyvin esille metsänmyyjän vaaranpaikkoja ja puutteita siitä miten seurata ostetun mittavalikon toteutumista, lyhyet- ja  minimimitat.

    Keitele Forestin metsäpäällikkö ja Harvestian toimitusjohtaja selkeytti pitkän kokemuksen omaavana ja puunhankinnan johtotehtävissä olleena rahanarvoisia asioita, kauppamuotona  runko- vai tavaralajikauppa

    Onnistunut ja huoleton puukauppa alkaa siitä kun tutustuu ostajien mittavalikoimaan ennen kaupantekoa, t, metsä-masa

  • Puuki

    Turhahan isoksi saattaa tosiaankin kasvaa pystykaupassa hinnan ”vaihteluväli”. Varsinkin  jos harvoin tekee kauppaa. Suurimmat erot tulee  yl. lyhyiden tyvitukkien apteerauksessa. Jos niitä ei kelpuuteta  ollenkaan, niin sopivassa leimikossa erot saattaa nousta  kokonaishinnassa ~ 10-20 % :iin . Pikkutukin hakkuu on toinen melko suuri hintojen heiluttelija. Sille ei joka paikassa tosin ole käyttäjiäkään tarpeeksi lähellä, mutta jos on, niin vaikuttaa harvennuksilla kokonaishintaan selvästi. Tai kuten ehkä Planterin tapauksessa tukin/pikkutukin max lpm:n käyttö.

    Jätkä

    On se vaan niin merkillistä, että ei saada aikaan kauppatapaa, jossa mitataan tukkipuun mitat ja laadun täyttävä rungonosa ja maksetaan siitä tukin hinta, vaikka sitten osa rungosta pistetäisiin pikkutukkiin / kuituun tai vaikka energiapuuksi.

    Siis tukkipuusta tukkipuun hinta ja sillä siisti.

    Se, että lahojen kuusien ja puolilahojen haapojen tuottaja ei ymmärrä mitä eroa on tukilla ja ”poltinpuulla” – ei ratkaise ongelmaa muualla kuin hänen puukaupoissaan.

    jees h-valta

    Oletan tuon omiin kohdistuvaksi joten totean vain ettei se ero kovin suuri olekkaan. Molemmista hyötyy rahamassi ja suht tasapuolisestikkin. Poltinpuista lämpiää 200m2:tä puoli-ilmaiseksi ja tukista ja kuidustakin saa mania jolla saa monensorttista pikkukivaa ostella. Kuten uusia laatuautoja esim.

    metsä-masa metsä-masa

    Lisääntyvä puunhankinta painottuu lähivuosina voimakkaasti kuitupuuhun, tasapainoinen puunkäyttö vaatisi sahauskapasiteetin nostoa tai jopa uusia sahalaitoksia, jos tukin kysyntä ei kasva vaikutukset näkyy tukin kantohintojen heikkona kehityksenä.

    Nyt jo ostetut ja korjuuta odottavaille tukkileimikoille suosittelisin myyjän käymään työmaalla hakkuun aikaan, se avartaa myös myyjän käsitystä tukkikertymästä. Oma näkemykseni on, ettei pääsääntöisesti moto- kuljettaja tahallaan ja mielivaltaisesti siirrä tukkiainesta kuitupinoon.

    Hyvä mittavalikoima antaa hyvän lähtökohdan onnistua tavaralajikaupassa. Tällä palstalla on jo aiemmin todettu, että 15-20 % häviää helposti tukkiosuutta heikoilla mittavalikoimalla.

     

    Jätkä

    Oletan tuon omiin kohdistuvaksi joten totean vain ettei se ero kovin suuri olekkaan. Molemmista hyötyy rahamassi ja suht tasapuolisestikkin. Poltinpuista lämpiää 200m2:tä puoli-ilmaiseksi ja tukista ja kuidustakin saa mania jolla saa monensorttista pikkukivaa ostella. Kuten uusia laatuautoja esim.

    -Milloin olet suunnitellut laatuauton hankkivasi? UUDEN? Vanha laatuautosi onkin jo paalattu ja sulatettu?

    metsä-masa metsä-masa

    Polttopuun talteen otto on kannattavaa leimikon korjuun yhteydessä, yleensä ne saa vaivatta samalla ajokoneella varastolle.

    Puoli-ilmaiseksi se tosiaan tulee kun 200 n2:n talon energialasku on n 4000 €, se on isoraha puhtaana, ja kun harva siitä saa helpotusta esim. verotuksessa.

    metsä-masa metsä-masa

    Jos vielä palataan vähän lähemmäksi alkuperäistä aihetta. Katkonta ja mitat on ostajan ja myyjän välistä yhteensovittamista. Tukkitaulukot taitaa olla vieläkin osalla ostajista niitä katkontaan liittyviä tietoja joita ei välttämättä aina toimiteta pyynnöstäkään myyjälle.

    Avoimuus leimikon katkonta tuloksista olisi hyvää mainontaa ja vähentäisi epäluuloja, hyvin monesti myyjälle näistä puutteista jää jonkinlainen salatieteen tunne ja purnaamisen aihe.

    Westas Group ( Kopran sahat ) on tässä asiassa hyvällä tiellä, koska kertoo videolla koko organisaation voimin moton työskentelystä leimikolla.

    Metsuri motokuski

    Metsä-masa: Tukkitaulukot taitaa olla vieläkin osalla ostajista niitä katkontaan liittyviä tietoja joita ei välttämättä aina toimiteta pyynnöstäkään myyjälle.

    Tuo edellä oleva on ihan totta. Kyse ei ole siitä että niitä välttämättä halutaa salata vaan enemmänkin on kyse siitä että niitä ei osata lukea. Tukkitaulukossa jos tuijotetaan pelkkä minimimittaa se antaa väärän kuvan taulukon tulkinnasta. Siinä pitää olla myös mukana katkontamitat ja painoarvot. Niiden perusteella voidaan pohtia onko tukki katkottu oikein ja onko kussakin tilanteessa käytetty oikeaa tukin mittaa ja kun siihen vielä tungetaan mutkaisuudesta tai muusta viasta johtuvat vähennykset niin tulkinta vaikeutuu entisestään. Vielä yksi tekijä vaikuttaa asiaan on tehtaan suorittama kontrolli ja sieltä saatu palaute raakeista ja mittapoikkeamista. Metsälehdessä oli hyvä kirjoitus aiheesta vaikka kuvaesimerkki olikin minusta todella huono tai en ymmärtänyt sitä oikein.

    Meillä oli työnalla 17 ha suoleimikko jossa oli pääosassa kakkosharvennus. Siinä tukkitaulukossa oli pääosa 17 cm minimissä vaikka 15 cm oli tukin minimi. Motolla käytännössä minimi laitetaan mittaan 15,5 cm  kuivumisesta johtuen. Se miksi ei päästy minimiin tapeeksi usein johtu katkontamitoista. Meillä minimi oli 43 dm ja maksimi 61 dm. Pää painotus oli 49 dm – 55 dm. Tehtaan antama raakkiprosentti 1,5 %.  Katkontatarkkuus 98 %. Eli jonkin verran kuitua meni tukkiin mutta taas vastaavasti paljon jouduttiin tekemään lyhyttä kuitua vääryydestä johtuen. Aina ei tavoitteeseen päästä ja syitä on monia. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

    Jätkä

    Vai pannaan teillä kuivumisvara jo raaka-aineen mittauksessakin? Paljastus on aika merkittävä.

    Tukki vaaditaan tuoreena, mutta kuivuminen otetaan huomioon mittauksessa. Paljonkohan kustaa myyjää silmään 25 senttisessä tukissa?

    Sahalla kymmensenttinen sahe on liki 105 mm, koska sen täytyy olla vähintään 100 millinen kuivana. Että jotkut koijarit laskevat kuivumisvaran jo tukkimitassa! ! !

    Metsuri motokuski

    Jätkä: Paljonkohan kustaa myyjää silmään 25 senttisessä tukissa?

    Että et nyt jätkä repisi niitä ”pelihousujasi” niin kerrompa vielä täsmennyksen vuoksi että se  laitetaan se 0,5 cm pelivara minimi läpimittaan johtuu siitä että kun puu kuivuu niin latvaläpimitta ei mene alamittaiseksi. Siis yhteen mittaan ei jokaiseen. Nyt on tainut opettajalta ajatus karat kun edellä olevan kysmyksen asetti.  Minusta manuhakkuussa mitoitus menee aivan samoin.

    Seuraava minimimitta on sitten vanerissa ja taas kun mennään alaspäin niin seuraava on pikkutukissa tai parrussa. Kuitu nyt ei ole niin tarkaa että siinä ei kuivumisvaraa tarvita.

    Toivottavasti asia selvisi. 🙂

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 33)