› Keskustelut › Puukauppa › Joukkokäsittely mäntykuitupuun teossa

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 83)
1 2 3 … 7 8 9

  • Joukkokäsittely mäntykuitupuun teossa

    Sent on: 4.7.2014, 08:45

    Juttelin UPM erään ostajan kanssa asiasta. Hän kertoi, että hänen alueellaan männikköjen ensiharvennukset tehdään joukkokäsittelyllä ja puu mitataan ajokoneen vaaalla. Tätähän on tehty energiapuulle, mutta ei yleensä kuitupuulle.

    Näin hakattua mäntykuitua voidaan hänen mukaansa käyttää Suomessa vain Pietarsaaren sellutehtaassa. Saanto normaalitilanteeseen verrattuna on 15-20 % parempi. erityisesti siksi, että kuitua voidaan ottaa 4 senttiin. Miten tämä hyöty sitten jaetaan UPM:n, myyjän ja motoyrittäjän kesken on tietenkin arvoitus.

    Lähinnä minua tässä asiassa kiinnostaa se, että millaista jälkeä tulee tiheydessä 3000 runkoa/ha kasvatetussa mäntytaimikossa. Tätä tiheyttähän suositellaan käytettävän laatumännyn kasvatuksessa. Toinen tietenkin se, että ylestyykö menettely, jolloin seurauksena saattaisi olla pieni lisätulo metsänomistajallekin.

    Täällä on esitetty myös, että joukkokäsittelylaitteen hankinta on ollut motoyrittäjälle huonosti tuottavsa investointi.

    Tarkoitus on käydä katsomassa jotain työmaata. Olisi kuitenkin mielenkiintoista saada näkemyksiä asiasta.

    Tekijä
    Timppa
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Puun takaa 4.7.2014, 16:01

    Joitakin kylvömänniköitä ja koivikoita on käsitelty tuollaisella koneella.
    Työnjälki on ollut ihan hyvää, sillä alueet ovat ollet ”selkeitä” eli raivaukset on tehty ajallaan.

    oksapuu 4.7.2014, 19:47

    Täälläpäin (Etelässä) nuo ”käpälät” on nypitty koneista pois, kallis
    kokeilu urakoitsijalle.
    Kuormavaakamittauksessa epäilyttää se että metsään jäävät kalikat
    menevät metsänomistajan piikkiin.

    suorittava porras suorittava porras 7.7.2014, 22:22

    Kannustan Timppaa tutustumaan menetelmään useallakin kohteella.
    Omakohtaiset kokemukseni eivät ole imartelevia . Puustovaurioiden riski on iso ja osa valmistetusta puutavarasta silpoutuu runkojen syöttövaiheen aikana . Siis kaikkea tehtyä puuainesta ei saada talteen.

    On myös kohteita , joilla on huomattavat tuulituhot parin korjuuta seuraavan vuoden aikana . Nämä johtuvat pääosin siitä , että tiheässä kasvaneiden puiden juuriston kehittyminen ei ole ollut oikeassa suhteessa pituuskasvuun .Tämä ongelma johtuu kuitenkin kasvatustavasta , ei korjuusta , kuten monesti kuulee väitettävän.
    Ei siis kannata kasvattaa puuta niin tiheässä , että harvennus aiheuttaa tuhoriskin . Puut karsiutuvat kyllä ihan normaalitiheydessäkin , edellyttäen , että puut sijaitsevat tasaisesti toisiinsa nähden .

    Joukkokäsittelylaitteisto on valitettavan monen kohdalla osoittautunut virheinvestoinniksi . Sopivia työkohteita on vähän ja laitteen käyttöalue on aivan liian suppea investoinnin suuruuteen nähden . Nurinkurista on sekin , että työn hinta on poljettu joukkokäsittelyssä normaali hakkuuta alemmaksi , vaikka ajan menekki pienten puiden parissa tuherrellessa kasvaa valmistettua kuutiota kohden . Lisäksi puustovaurioita syntyy sitä enemmän , mitä enemmän ja pienempää puuta kohteelta korjataan.
    Jo parikymmentä vuotta joukkokäsittelymenetelmää on kehitetty , mutta ei tunnu tulevan ”lasta eikä paskoo” 🙂

    jees h-valta 8.7.2014, 17:27

    Ehkä se on kuljettajarajoitteista. Kyllä noita on sentään jonkinverran nyt käytössä.

    Metsuri motokuski 9.7.2014, 06:45

    Meillä ihan päinvastaiset kokemukset kuin suorittavalla. Joukkokäsittelemme kaikki e-puu leimikot ja väitän että korjuuvauriot ovat vähentyneet. Samoin koneen tuottavuus on kasvanut kun tarpeeton puomistonliikuttelu on vähentynyt. Nythän joukkokäsittelyllä voi kerätä kouran täyteen sillä aluella otettavista puista. Koura täyteen ja karsinta sitten kerralla sopivaan kohtaan.

    Alkuun noissa joukkokästtelyissä oli se ongelma että ne olivat liian heppoisia ja eivät toimineet suunnitellussa työssä. Sen vuoksi varmaan monikin niistä luopui. Nykyään tuokin on kehittynyt ja voin todeta että hyvin toimivat.

    Tuohon taksaan sen verran että meillä se on sama taksa puidaanko me joukkokäsittelyllä tai ilman. Nykyään joukkokäsitellylle puulle on myös hyväksyttyjä mittaustapoja muitakin kuin puntari. Taitaa olla niin että valtamerkkien mittauslaitteet ovat hyväksytty myös joukkokäsittelylle. Niissähän mittaustapa menee niin että ensimmäinen otettava puu antaa litrakoon ja toiset sitten kertovat tuon luvn otetuilla puilla. Otse olen huomannut että yllättävän tarkka mittausmenetelmä tuo kun samalla ollaan punnnittu hakattuja puita.

    Itse toivoisin että tuo joukkokäsittely yleistyisi myös kuitupuun hakkuun kuten Ruotsissa on menty.

    suorittava porras suorittava porras 16.7.2014, 08:04

    Tuosta saannosta sen verran , että teollisuutta kiinnostaa enemmän saannon suhteen sellaiset kohteet , joiden puiden läpimitta on suurempi . Ainakin Äänekoskella latvaläpimitaltaan yli 13 cm:n pölkyt ovat halutuimpia. Hakkeeksi kelpaa pienemikin
    puu , mutta korjuukustannukset kasvavat voimakkaasti näissä tapauksissa .

    Mäntyä tilavuudeltaan 50 -80 litraa kannattaa joissakin olosuhteissa
    hakata joukkokäsittelymenetelmällä . Pienemmillä puilla työ menee talkoiksi . Lehtipuulle menetelmä ei sovi , kun poikkeuksellisen hyvän runkomuodon omaavilla kohteilla . Eri puulajeista koostuvat ”sekakuormat ”(= joukkokäsittelytaakat) tahtovat mennä osittain silpuksi ja ajomiehen kärsivällisyyskin on kovalla koetuksella .

    Kollegalla on myönteiset kokemukset joukkokäsittelystä . Läheskään kaikki yrittäjät eivät kuitenkaan ole samaa mieltä .

    Mikäli alan julkaisuissa oleviin kirjoituksiin ja tutkimuksiin on uskomista , ei kaikissa olosuhteissa toimivia joukkokäsittelylaitteita ole vielä tehty ja taksakin on liian alhainen tehtyihin investointeihin ja työn aiheuttamiin lisäkustannuksiin nähden .

    Kuljettajien kannalta menetelmällä on toki työllistävä vaikutus , kun enemmän kohteita (=pieniläpimittaisia lirveikoita) on tarjolla . Urakalla niitä tuskin kukaan suostuu tekemään. Kun työtä tehdään tuntipalkalla on jodenkin kohdalla sama , missä aikansa viettää .
    Metsänomistaja voi joutua näkemään painajaisia , jos urakkakuski
    on saatu erehtymään töihin liian pieniläpimittaiseen metsään . Tulos otetaan vaikka väkisin ja jälkikin on taatusti sen mukainen.

    Metsuri motokuski 16.7.2014, 10:59

    Ei nyt tuomita sitä joukkokäsittelyä. Esim nykyinen leimikko 1800 yksipuitua runkoa ja 6300 joukkokäsiteltyä runkoa. Keskikoko noin 50 litraa. Meillä tuo joukkokäsittey toimii ihan kunnolla e-puun teossa ja kun sitä oppii käsittelemään niin heti sen kytkee päälle kun vain voi.

    Taksa tuosta leimikosta tulee puntarin mukaan. Minusta oikeastaan ainoa järkevä tekotapa pienläpimittaisen puun käsittelyyn. Eihän kenenkään hermo kestä yksinpuintina jotain 40 – 50 litran leimikkoo.

    Pähkäilijä 16.7.2014, 11:32

    noin 15 vuotta sitten täällä oli joukkokäsittelyketjuja parikin, Stora Ensolla Sjöholm hakkasi pari vuotta pieniä männiköitä ja Kaukopään tehdasalueella oli erikseen yksityinen pienpuun haketusasema Szepaniak Oy jossa käytettiin ketjukarsintaa ennen 20 metristä rumpua (ensin sitä yritti Heinolan veistosaha? puolisen vuotta onistumatta). Parin vuoden kokeilun jälkeen SE katsoi systeemin liian kalliiksi ja lopetti kokeilun, lelut jäi yksityisyritysten maksettavaksi…

    suorittava porras suorittava porras 21.7.2014, 15:14

    Taitaa ola katoavaa kansanperinnettä koko joukkokäsittely . Omalla kohdalla hakkuuohjeet eivät ole sisältäneet vuoteen joukkokäsittelyä .
    Kuluneen kesän ja tulevan syksyn aikana joukkokäsittelyä ei tehdä lainkaan kohteilla , jotka ”yksi kolmesta suuresta ” tarjoaa tahtäväksi koko yritykselle . Varastot ovat kuulemma täynnä….(kivihiiltä ? )

    Harmi vain , että raivaukset on tehty joukkokäsittelyä silmälläpitäen . Pienimmät rungot ovat haittana , mutta evät sisälly läpimittansa puolesta korjattaviin puihin . Ei ole lahoavasta puuaineksesta puutetta, kun
    ” riukuosasto” lahmaantuu raiteisiin .

    jees h-valta 21.7.2014, 21:18

    Olisipa aika hupaa jos joukkokäsittelyä tarjottaisiin metsäkoneurakoijalle jolla ei sellaisia vehkeitä edes ole. Vai onko taas lipsahtanut jotenkin jutut suorittava?
    Muutenhan päivittäin luemme valtakunnan uudesta biostrategisesta nousuhuumasta jossa e-puuta tullaan käsittelemään paljon nykyistä enemmän kuitupuun ohessa. Mutta suorittava ja suorittava taitaa olla aivan kaksi eri jutskaa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 83)
1 2 3 … 7 8 9