› Keskustelut › Puukauppa › Joukkokäsittely mäntykuitupuun teossa

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 83)
1 2 3 4 … 7 8 9

  • Joukkokäsittely mäntykuitupuun teossa

    Sent on: 4.7.2014, 08:45

    Juttelin UPM erään ostajan kanssa asiasta. Hän kertoi, että hänen alueellaan männikköjen ensiharvennukset tehdään joukkokäsittelyllä ja puu mitataan ajokoneen vaaalla. Tätähän on tehty energiapuulle, mutta ei yleensä kuitupuulle.

    Näin hakattua mäntykuitua voidaan hänen mukaansa käyttää Suomessa vain Pietarsaaren sellutehtaassa. Saanto normaalitilanteeseen verrattuna on 15-20 % parempi. erityisesti siksi, että kuitua voidaan ottaa 4 senttiin. Miten tämä hyöty sitten jaetaan UPM:n, myyjän ja motoyrittäjän kesken on tietenkin arvoitus.

    Lähinnä minua tässä asiassa kiinnostaa se, että millaista jälkeä tulee tiheydessä 3000 runkoa/ha kasvatetussa mäntytaimikossa. Tätä tiheyttähän suositellaan käytettävän laatumännyn kasvatuksessa. Toinen tietenkin se, että ylestyykö menettely, jolloin seurauksena saattaisi olla pieni lisätulo metsänomistajallekin.

    Täällä on esitetty myös, että joukkokäsittelylaitteen hankinta on ollut motoyrittäjälle huonosti tuottavsa investointi.

    Tarkoitus on käydä katsomassa jotain työmaata. Olisi kuitenkin mielenkiintoista saada näkemyksiä asiasta.

    Tekijä
    Timppa
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • suorittava porras suorittava porras 23.7.2014, 15:31

    Mehänpoika osuu asian ytimeen joukkokäsittelyn suhteen . Joissakin nuorissa männiköissä menetelmä pelittää jotenkuten . Sekalaisen puuston kohdalla tulee ongelmia .

    Nyt on huomattu ,että joukkokäsiteltävät kohteetkin on raivattava ennakkoon ja kesäaikainen kantojen käsittely lisää huimasti kustannuksia erityisesti joukkokäsittelykohteilla . Ainemenekki saattaa olla moninkertainen yksin puin tapahtuvaaan korjuuseen verrattuna .
    Nämä seikat voivat osaltaan vaikuttaa menetelmän kiinnostavuuden hiipumiseen.

    Nuo Jessen mainitsemat junavaunut osuivat minunkin silmiini . Tympeältä tuntui minustakin katsella niiden sisältöä. Yksi seikka kuitenkin varmisti erinäisiä epäilyksiäni siitä , miksi koivua niin halukkaasti tuodaan.
    Puut olivat huomattavan järeitä , mikä tarkoittaa , että ne ovat peräisin avohakkuilta . Saanto on myöskin eri luokkaa , kun kotimaisen riukuuntunen hieskoivikon tuotoksilla . Perustelut puun tuonnille oli siis selkeästi nähtävillä . Suomalainen riukukoivu ei ole tuotteena kilpailukykyinen venäläisen järeän koivun suhteen . Olenkin koettanut jankuttaa , että korjattavaksi aiottu puuaines on saatava järeytymään nopeammin kilpailukyvyn parantamiseksi ja idästä tulevien puutavarajunien lyhentämiseksi . Toimenpiteet on jo moneen kertaan käsitelty. Taimikot kuntoon aluksi ja oikeaan tiheyteen . Riukuuntuvista taimikoista ei saada kunnon metsää koskaan.

    Puun takaa 23.7.2014, 16:28

    Kyllähän Suorittava on ihan asiallista asiaa puhunut koko ajan.
    Kun jatossa kemera (tai mikä sen nimi sitten onkaan) maksetaankin suoraan lämpölaitoksille, jää risukkojen omistajat sananmukaisesti puille paljaille.
    Nykymuotoin kemera kehitettiin, jotta saataisiin hoitamattomia taimikoita edes jonkinmoiseen kuntoon.
    Nyt se aikakausi on päättymässä ja metsänomistajien on järkevää toimia sen mukaisesti.

    jees h-valta 23.7.2014, 21:32

    Onkohan puuntakunen sattunut huomaamaan kuinka poukkoilevaa politiikkamme metsäsaroilla on?
    Ei ole ollenkaan missään kuulutettu että kemera-tyyppinen tukijärjestelmä olisi vallan kuopattu. Ei tarvita kuin seuraava hallitus ja kepuveto niin taas alkaa tukipolitiikka kukoistaa. Aika turhaa ja jopa tyhmää syyttää jotain järjestelmää muka hoitoa passivoivaksi. Ei se yhtään siitä virkene vaikka tämä popula tykkäsikin sen lopettaa. Metsät eivät ala loistamaan yhtään paremmassa hoitoluokassa.
    Kun joku aika mennään on pakko taas yrittää edes jotain täkyä että jossain edes liikahtaisi muitakin kuin haavan lehtiä.
    Toki olen myös itse tehnyt ajattelematta tukia mutta aina olen myös tuet ottanut kiitollisuudella kun paperityöstäjät ovat aiheelliseksi katsoneet. Metsätulo ei todella ole liian ”ruusuista” jottei lisä kelpaisi. Eikä kansantalous ole siihen kyykistynyt. Siihen on paljon raskaammat ja pitkäaikaisemmat syyyhteydet.

    jees h-valta 23.7.2014, 21:59

    Ja kyllä meillä aivan hyvin vielä metsiä hoidetaan vaikka venättäläinen tänne tavaraa saakin tungettua. Menkää sinne katsomaan uudistusten tilaa ja uskon että alkaa kelvata kotimaan metsissä kuleksia. Toivottavasti suomalaiset metsäkoneyrittäjät eivät joudu tulevaisuudessa näiden itärajan takaisten uudistusten puita puimaan.
    Toivotaan että meidän selkosemme elättävät ja ettei ahneus kuitenkaan vie ojasta varvikkoon. Idässäkin koivu kasvaa aivan saman kaavan mukaan kuin meillä.

    Pähkäilijä 24.7.2014, 00:09

    Jees Harjavalta

    jos rautalangasta vääntäs niin yksinkertainen malli ois tämännäköinen

    allle 100 litraisissa metsissä työ tehdään raivussahalla

    yli 100 litraisissa metsissä työhön käytetään muita koneita

    edit – typo

    jees h-valta 24.7.2014, 07:58

    Kyllähän tuo pähkäilijän malli muulle sopii mutta e-puun tarpeet pitää sitten ottaa irti tuosta kuosista. Ja olen vahvasti ollutkin sitä mieltä että pienpuustokohteille aivan omat urakoitsijat ja paalaava kalusto.

    Puun takaa 24.7.2014, 15:16

    Niin kuin tuolla metsäuutisissa kerrotaan, uusi europarlamentti saa heti kättelyssä päätettäväkseen, kuinka laajasti kestävästi tuotettua puuta voi käyttää biopolttoaineiden tuotannossa.
    Toinen Suomen biotalouden suuntaan vaikuttava päätös on EU:n uusi metsästrategia.
    MTK:n arvion mukaan EU-direktiivit voivat pahimmillaan lopettaa Suomessa vireillä olevat biopolttoaineinvestoinnit. Samalla romuttuisi tavoite biotalouden 100 000 uudesta työpaikasta.

    Voi siten käydä niinkin, että hiilijalanjälkiä pienentäessämme kasvattelemmekin täällä Suomen pääsääntöisesti tukkeja puurakentamisen tarpeisiin.

    suorittava porras suorittava porras 24.7.2014, 15:43

    #”Ja olen vahvasti ollutkin sitä mieltä että pienpuustokohteille aivan omat urakoitsijat ja paalaava kalusto.”#
    …..ja yksi iso kuluerä lisää rasittamaan metsätaloutta . Pienpuusta saatavalla tulolla ei kateta puoliakaan työkustannuksista . Kukaan järkevä yrittäjä ei ole vamis sijoittamaan 600 kiloeuroa paalavaan pienpuun korjuuseen tarkoitettuun työkoneeseen . Huomattavasti halvemmalla päsee varmempiin tienesteihin sijoittamalla koneeseen , jolla voi tehdä muutakin eli harvennukset ja aukot samalla reissulla .

    On syytä pitää mielessä , että ko paalauslaitetta on kehitetty useita vuosia pääsemättä vielä sarjatuotantoasteelle . Kehityshanke lienee myöskin pyörinyt vahvasti tukien varassa . Tutkimusten mukaan tulosta alkaa syntyä tälläkin laitteella vasta reilusti ensiharvennuskypsyyden savuttaneilla kohteilla.

    jees h-valta 24.7.2014, 20:54

    Suorittava elelee vanhoissa kuvitelmissa. Sarjatuotannossa ja kuten kuvistakin näet komeita paaleja tuo tekeepi. Tukia maksetaan aika moneen aloittavaan innovatiiviseen yritystoimintaan joten sitä en kyllä moittisi. Koska suorittavan perseen allakaan ei olisi vihreää rähjää jos sitä ei olisi ensin tuettuna innovatisoitu ja kehitelty. Valitettavasti vain merkki jonka kehitys tyssäsi ameriikan kukkatätien kovaan tuottotarpeeseen. Ei jää enää paukkuja investoida uusinnovatioiden kehitykseen. Kuoleva ja putoava vanhakantainen rähjä. Ja usan täditkin myy sen pian taas jollekkin kiinalaiselle.

    suorittava porras suorittava porras 24.7.2014, 21:13

    Pieni korjaus Jessen päätelmiin..Tuo Metsälehden kuva risupaaleista tarkoittaa tässä tapauksessa hakkuutähteitä. Ne on 90%:n todennäköisyydellä paalailtu nimenomaan sillä vihreällä vehkeellä , joka on sarjatuotannossa . Se konsepti on ollut käytössä jo pitkälti toista kymmentä vuotta. Pystyrisuista kyhätyt paalit ovat ulkoasultaan huomattavsti vaatimattomampia ja niiden tekoon ei taida vielä sarjatuotannossa olevaa laitetta löytyä . : )

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 83)
1 2 3 4 … 7 8 9