Ensilukemalla tuntuu tosiaan, että metsänomistajan omaisuuden kanssa tehdään koontaa omistajalta kysymättä. Asialla on kuitenkin tärkeämpi puoli se, että MTK on omalla toiminnallaan /toimimattomuudellaan ajanut itsensä ulos tärkeiden toimijoiden kuten metsäkoneyritysten ja metsäyhtiöiden kanssa.
Historian mukaan MHY on ollut mo:jien oma pakolla liitetty yhdistys, jota ollaan purkamassa. MHY:n rooli tulevaisuudessa on olla eräänä toimijana muiden toimijoiden rinnalla metsäalalla – pakkomonopolia ei enää ole. MTK:kin tulisi ottaa tämä huopmioon ja ottaa lusikka kauniisti käteen!
Myöskään metsäyhtiöiden ja koneyrittäjien liittoumaa, monopolia ei hyväksytä. Metsänomistajat suljetaan edelleen sopimuksen ulkopuolelle. Sopimusosapuoleksi metsänomistajilla ei ole mitään asiaa. Luokitellaan muut palveluntarjoajat viimeisenä. Sen jälkeen, kun muut mahdolliset palveluntarjoajat on luokiteltu.
Ehkä noinkin kuin Tolopainen kuvailee (MTK ei hyväksy sitä että yhtiöt päivittävät metsäsuunnitelmat.), mutta olennaisempaa tässä on se, että kaikki metsätoimijat (=MHY, firmat, urakoitsijat jne.) pitää velvoittaa päivittämään kuvion tiedot aina toimenpiteen jälkeen suoraan yhteen paikkaan josta puustotunnukset sitten haetaan eri toimijoiden tarjoamiin metsäsuunnitelmiin mikäli metsänomistaja on niistä kiinnostunut. Tämä yksi yhteinen paikka on jo olemassa, se on metsään.fi palvelu.
Ehkä ihan kaikki eivät ole vielä ymmärtäneet, että entisaikojen tyylinen metsäsuunnittelu on häviämässä. Autoteollisuuden volyymien takia itse sen fyysisen laitteen, laserkeilaimen, hinta romahtaa tai on jo romahtanut muutamaan kymmeneen euroon. Tietoa (=puustotunnuksia) kerätään ja ylläpidetään jatkossa enemmän tai vähemmän jatkuvasti. Puustotunnusten perusteella voi sitten kukin toimija laatia minkälaisia suunnitelmia vaan.
Olennaista on varmistaa se, että mikäli vaikkapa metsäkoneen katolla oleva laserkeilan mittaa kuvion, niin data siirtyy myös metsään.fi:hin. Tämä on se metsänomistajan etu jota metsänomistajien ja heidän etujärjestönsä pitää puolustaa. Mittaamista tuskin voi kieltää eikä varsinkaan kannata viritellä mitään lupaprosessia. Google kuvasi jo kaikki Suomen pikitiet (street view) eikä kysellyt lupia mistään vaikka aika monta tuhatta takapihaa näkyy siellä pysyvästi.
Mo on puun myynnin sopimusosapuoli.On ollut ennen ja nyt.
Kokonaan eri asia on sitten se, kuinka mo:n paukut riittävät ,- huom-, nyky-aikaiseen hektiseen korjuukonseptiin, jossa laatu, määrä ja hinta määräävät sen, että pyörät pyörivät.
Laserkeilaukseen liittyen vielä. Ei ole ehkä ollenkaan epärealistista etteikö markkinoille tulisi jo lähivuosina ”jokamiehenkeilaimia” joilla puustotunnukset voi halutessaan kerätä helposti vaikka joka vuosi. Samalla kasvumallitkin saa päivitettyä tarkoiksi kun muutaman edellisen vuoden kasvu kuitenkin ennustaa tulevaakin kasvua varsin hyvin. Saattaa se keilain ilmestyä metsurin kypäräänkin…
Mehtäukko: On puunmyynnin osapuoli pystykaupassa sisältyvällä valtuutuksella. Kysymys on eri asiasta kuin että olisivat sopimusosapuolia metsäkonetietoa koskevassa sopimusasiassa. Siinä sopimusosapuolia ovat metsäyhtiöt ja koneurakoitsijat.
Metsänomistajien paukkujen osoittaminen ei edelleenkään ole mahdollista konseptissa, jossa eivät ole osapuolia. Eli metsänomistajat suljetaan edelleen toiminnan ulkopuolelle.
Kun mhy toimii leimikoiden kilpailuttajana ja vieläpä osallistuu korjuuseen samoista leimikoista korjuupalvelullaan (josta kynii osansa), onko moraalista velvollisuutta levitellä konetietoa noinkin rehellistä kilpailua vaalivalle?
Eikö ole kuitenkin parempi että tuo mhy:n toimeen panema kilpailutus on olemassa kuin ei kilpailutusta lainkaan? Korjuupalvelun olemassaolo on myös hyvä asia, jos leimikkoa ei muuten saa kaupaksi. Moni pieni ja huono ensiharvennusleimikko menee siinä samassa mhy:n toimitussopimusvirrassa monen muun myyjän kanssa. Eihän korjuupalvelulle ole pakko myydä, jos epäilee kilpailutuksen epäreiluutta, tai voinee jopa laittaa ehdoksi, että korjuupalvelu ei saa kilpailutukseen osallistua (?).
Mittauksiin liittyen, olen ollut havaitsevinani, että Maanmittauslaitoksen ilmakuvat ovat ainakin osittain tuoreempia kuin esimerkiksi Google Mapsin satelliittikuvat.
Miten sitten tulevaisuudessa mitataankaan, olisi hyvä jos se voitaisiin tehdä mahdollisimman kustannustehokkaasti. Nyt kun kerran meidän metsänomistajien metsävaratieto on kaikkien saatavilla, olisi kai kaikkien osapuolien etu, että se olisi mahdollisimman hyvin ajan tasalla.
Kysymys ei ole mhy:n hyvyydestä tai huonoudesta korjuussa, mutta menettelytapa. He ovat putiikkina myös tukkileimikoissa. Kun tarjouskilpailussa toisten hinnat näkyy ja oma sorvataan siten, että vaikka voitetaan tarvittaessa, onko menettely oikein?
.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.