Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Mitä mielipiteitä? Itse ajattelen että tuki on varsin hyvää tasoa. Tosin tuo on mielestäni hiukan tulkinnanvarainen. Esim. pykälä 9§. Onko koko pykälässä mainittu metsittämisketju suoritettava?
En tiedä kepupiireistä kun en niissä ole ollut. Mutta myös esim. sossupiireissä eletään valtion rahoilla. Kojamo kerää verotuloja vuokrabisneksellä ja jakaa verottomina osinkoina ja isoja palkkioita muutenkin sen hallinnossa oleville. Yksityiset pienet vuokranantajatkin maksaa oikeasti veroja mutta isot tekijät ei . Ihan eri luokkaa on sinne päin tuet olleet kuin mo:lle. Metsän tuotto on muutaman prosentin luokkaa. Kojamolla yli 60 %.
Mikähän mahtaa olla tukien käsittelyn tilanne? Onko täällä ketään kelle olisi jo tuki myönnetty? Itsekin hain tukea ensimmäisenä päivänä kun se sähköisesti oli mahdollista. N. 3,5 ha peltoa oli tilalla, jonka ostin vuosi sitten jota ei ole viljelty yli 10 vuoteen. Tämän metsitykselle hain tukea.
Jos haluaa muuttaa metsistystuen hakemusta, olisiko mahdollista vetää haku kokonaan pois järjestelmästä ja aloittaa alusta? Joutoalueiden metsitys auttaa meitä kahta kautta: hiilinielut kasvavat ja metsäkato pienenee.
Mehtämiäs: Käsittelyprosessi on todella raskas, pullonkaulana taitaa olla nämä Ely-keskusten lausunnot, siellä ei ole kokemusta tämäntyyppisestä työstä. Ensimmäisten lausuntojen saanti takaisin Metsäkeskukseen kesti kuukauden. Tämänhetkisellä vauhdilla ei vielä ensi keväänäkään ole käsitelty kaikkia keväällä tulleita hakemuksia.
Oma mielipiteeni valtion tarjoamasta tuen tasosta on tyydyttävä. En ehkä vielä tarttuisi siihen, vaan odottaisin markkinaehtoista vaihtoehtoa metsitykseen hiilinielupalvelua tarjoavilta yrityksiltä. Metsälehdenkin sivuilla mainostava yritys tarjoaa jo metsälannoitukseen kompensaatiomallia alentamaan lannoituksen kustannuksia. Kuten aiemmin jo sanottiin, tuet ovat pieniä verrattuna niistä saataviin hyötyihin. Tässä taas voi käydä niin, että muut korjaavat hyödyt ja metsänomistajalle jää omistamisen ilo.
Jos tuen tarve on sama kuin maapohjan arvo niin valtio voisi pakkolunastaa maapohjan tuen hintaa. Luulisin että mielenkiinto kasvaa huomattavasti tuottavaan vapaaehtoiseen puunkasvatukseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään