Keskustelut Metsänhoito Joutoalueiden metsitystuki

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 222)
  • Joutoalueiden metsitystuki

    Merkitty: 

    Mitä mielipiteitä? Itse ajattelen että tuki on varsin hyvää tasoa. Tosin tuo on mielestäni hiukan tulkinnanvarainen. Esim. pykälä 9§. Onko koko pykälässä mainittu metsittämisketju suoritettava?

  • Teufelin Zumi

    Mistähän kummasta on pinttynyt ajatusmaailma että ostetaan tuottamatonta joutomaata joutomaan hinnalla. Seuraavaksi kuvitellaan että yhteiskunnan velvollisuus on kustantaa metsä sinne?

    Metsänkävijä

    Luin uudelleen tämän keskusteluketjun ja siellä on hyvää keskustelua tästä metsitystuesta. Puolesta ja vastaan. Kaikkihan me tiedetään, että tuollaisten kohteiden metsitys vaatii työtä, rahaa ja olisiko siihen riittävästi halukkuutta ilman kannustetta.

    Tavoitteenahan on: ”Metsitystuella pyritään lisäämään metsäpinta-alaa ja vahvistamaan hiilinieluja.”

    Ja kun nyt on tällainen kuvio rakenteilla, niin miksi sitä ei hyödyntäisi? Samoin kuin hyödyntää muita metsänhoitoa edistäviä Kemera-tukia. Suuri osa metsänomistajista hoitavat metsänsä hyvin ilman tukiakin. On joukossa paljon niitä,  jotka kyseiset porkkanat saavat paremmin liikkeelle ja niitäkin, jotka eivät siltikään huolehdi metsistään.

    Itse laajensin keskustelua tukipäätösten saapumiseen. Näyttäisi siltä, että varsin vähän niitä on vielä tullut tai keskustelijoissa niitä ei ole haettu.

    Tolopainen

    Miten jotkut viitsii alkaa moisiin talkoisiin. En ala enkä rupea. Ilmariselta tulee rahaa joka kuukausi ilman anomuksia.

    Visakallo Visakallo

    Näpertelyähän tämä nykyinen joutoalueiden metsitys on, jos verrataan sitä aikaisempiin peltojen metsityksiin.

    Puuki

    Yhteiskunta kustantaa peltoheittojen metsitystä koska saa suurimman hyödynkin hiilensidonnan lisäämisestä.   Turvemaan ex-turvesuot kyllä yleensä saa metsitettyä hieskoivulle melko helposti.  Tuhkalannoitus on tod. näk. ainut tarvittava lääke niillä, jos ojitus on edes jonkinlaisessa kunnossa ennestään.

    Vanhojen peltoheittojen metsitys oli aiemmin tuettua vain osittain.  Taimet oli muistaakseni ilmaisia ja työkustannuksiin sai jotain pientä avustusta.    Varsin. pellonmetsityksiin taisi saada vähän  paremmin tukea koska ylituotannosta haluttiin päästä eroon.

    Ehkä laitan peltoheitolle , jolle ei tukea ole  herunut , kasvamaan lisää muutaman puun taimen ( 2 tervaleppää kasvaa jo) ja suurin osa alueesta sitten vaikka kaalia ja pottua kasvamaan. Kohta on kuitenkin pula elintarvikkeista eikä hiilinieluista.  Kaupoissa on alkanut näkyä ajoittain tyhjiä hyllyjä ja hinnat on nousseet.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Kohta” on suhteellinen käsite. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnalla on kiire, jotta voidaan säilyttää edellytykset maataloustuotantoon kehittyvissä maissa. Elleivät ne säily, tunkevat tänne ja sitten tarvitaan koko peltoala eikä kukaan enää kysele onko turvepeltoja vai tavallisia.

    Puuki

    ”Kiire” on myös suhteellinen käsite , ainakin Elykeskuksen tukianomusten käsittelyn perusteeella.   Kehittyvissä maissa pitää pääasiassa hoitaa paikanpäällä ne ilmastotoimet, ei Suomen peltoheittojen metsitys ehdi vaikuttaa siellä paljonkaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Totta. Ei pidä suuruuden hulluna kuvitella että meidän toimin pelastetaan maailma. Se on kuitenkin meidän luontomme ja meidän vastuullamme on hoitaa tämä nurkka. Ei ole aina ihan selvää mikä on vastuullista politiikkaa ja mikä ei.

    Hesarin nettisivulla yksi luontokatokeskustelun osanottaja huomautti, että arvokkaita niittyjä ei pitäisi metsittää. En tiedä mitä hän tarkalleen tarkoitti, kun yleensä niitty ei säily niittynä ilman laidunnusta tai hoitoa jossa estetään luontainen metsittyminen. Ehkä jotain karumpien paikkojen katajaa kasvavia ketoja?

     

    Metsänkävijä

    Olen samaa mieltä Puukin kanssa, että yhteiskunta, koko Suomi tästä isoiten hyötyy. Suomen hiilinielu suurenee ja mahdollistaa mm. metsien järkevää käyttöä. Eikä tää niin tuottavaa ole, että siitä kenenkään kannata olla kovin kateellinen tai voihan jokainen itse hankkia niitä työsarkoja. Ex-turvesuot uudistuvat metsiksi kunhan vesitalous on kunnossa. Hieskoivulle ainakin, mutta on hyvät mahdollisuudet saada myös raudusta ja mäntyä kasvamaan. Peltoheittojen metsittäminen on varmasti työlästä. Tiettyjä hakamaita ja niittyjä maalaismaisemissa on hyvä säilyttää, mutta ne varmasti tarvitsisivat laidunnusta niin kuin Anneli kirjoittaa.

    Puuki

    Perinneympäristöt on niitä suojeltavia niittyjä. Osa valtakunnalisesti suojeltuja , paikalliset osa maakunnallisesti Ymp.keskuksen suojelemia.  Mutta ilman säännöllisiä niittoja tai laidunnusta ne ei säily.  Kuten ei säily yleensä luont. syntyneet jalopuulehdot eikä pähkinäpensaslehdotkaan ilman mh:llisia toimenpiteitä kuusettumisen estämiseksi.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 222)