Keskustelut Tekniikka Juontaminen (vinssaaminen)

Esillä 9 vastausta, 181 - 189 (kaikkiaan 189)
  • Juontaminen (vinssaaminen)

    Olen kysellyt saaripalstan hankintahakkuuseen vinkkejä ja jatkan samalla linjalla. Tarkoitus olisi vinssata puuta jäälle ja jäällä kuormata kuljetukseen mantereelle. Vinssimatkaa enimmillään 20 m. Siis latvasta mitattuna kun rungon kaataa niin lähelle jäätä kuin mahdollista. Ilmeisesti runkoja kuitenkin yleensä vinssataan tyvi vinssiin päin? Onnistuuko toisin päin? Onko järkevää vinssata kokonaisia runkoja? Oksineen vai ilman? Periaatteessa oksathan voivat esim estää vinssattavaa puuta kaivautumasta lumeen? Tässä kohteessa ei tarvitse sääliä jäljelle jääviä puita ja niiden ”naarmuuntumista”. Millainen vinssi? Ymmärrän sen, että voima ja nopeus ovat vastinpareja. Esim. Farman pienen hydraulivinssin vetoteho on ”vain” 600 kg, mutta nopeus melkoinen. Tässä tapauksessa nopeus ei niin kriittinen, mutta jopa parin kuution runkoja pitäisi saada vinssattua. Entäs vinssauksen vetokohdan korkeuden merkitys? Jonkinlainen vinssipyörä rantapuihin korkeammalle kiinnitettynä? Juontokartiot?

  • Nimetön

    Aloituksesta ei täysin auennut hakkuun tarkoitus ja saatavan puutavaran laji ja määrä. Jos kyseessä on järeä tukkipuuhakkuu päätehakkuuna, niin pystykauppa ja ostaja hoitaa hommat nimikirjoituksen jälkeen. Jos taas poistetaan ylisuuria tai harsitaan vain tukkipuita saattaisi ammattimetsuri olla sopivin ratkaisu. Jos vain markkinoilta löytyy kevyt ja ketterä ajokone, niin sillä saa puun pois hankalastakin maastosta. Puun kuljetuksessa vetäminen pitkin alustaa heikentää tavaran laatua – tulee multaa/hiekkaa, kuorivaurioita jopa puuaines voi kulua ”häntäpäästä”. Tuo merikuljetus sitten on hankalampi ilman kunnon jäätietä. Muinoin puut ajettiin järven/meren lahtiin talvella jään päälle ja keväällä uittomiehet puomittivat ja järjestelivät tukit hinaajaa varten, mutta se oli ennen ja lautoissa piti olla runsaasti tavaraa. Näillä vinssi ja lovipanko patenteilla tulee sen verran kintaanjälkiä ja ovat työläitä sekä vaarallisia, että jää hankintavoitto aika köykäiseksi.  Satunnaisen tuulenkaadon tai pystykuivan niillä voi ajankuluksi hoitaa polttopuuksi, mutta muuten ne ovat eilisiä. Vanhojen työmenetelmien kokeiluna ja ”miehuuskokeena” niillä toki on paikkansa.

    Jätkä

    Puun vetäminen ”Laahusjuontona” ei vaikuta tukin laatuun, jos ne viedään sahalaitokselle, jossa puut kuoritaan, varsinkin, kun juonto tapahtuu takatyvisinä puina. Se, että kannattaako puut vetää kokorunkoina, riipuu kalustosta, mutta keskikokoisella traktorilla, jossa nastaketjut vetävissä pyörissä, vetää kyllä jäätä pitkin useita kuutioita kerrallaan. (Eikä kaipaa nelivetoa, pyörä, joka on lähes ilmassa koko ajan, ei vedä.)

    Rane

    ”pystykauppa ja ostaja hoitaa hommat nimikirjoituksen jälkeen.”

    Kun kyseessä on pieni saarisavotta niin sen nimikirjoituksen saaminen on lähes mahdoton tehtävä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Asta-myrskyn jälkeen eräs ostaja totesi että saaresta pitäisi lähteä tuhat mottia tuulenkaatoja ennen kuin kannattaisi harkita operaatiota. Hankinta kannattanee pienemmillä volyymeillä, riippuen investointien tarpeesta ja käytettävissä olevista yrittäjistä.

    Jos vesimatka on lyhyt, miksei kyseeseen tulisi myös tukkien uittaminen keväällä/kesällä pienissä erissä moottoriveneen perässä salmen yli. Saaressa operoisi mönkijällä ja mantereen puolella olisi metsätraktori, joka poimisi tukit vedestä. Mönkijän saisi saareen talvella jäätietä ja kesällä kuljetuspalveluna; meillä päin tällaista tarjoaa esimerkiksi paikallinen järvipelastajien yhdistys jolla on iso alumiinivene.

    Nimetön

    Uudelle kommentoijalle tuli kuittia ihan heti. Rane on kyllä ihan oikeassa siinä, että pienien ja hankalassa paikassa olevien puuerin pystykauppa on aika ”pystyssä”.

    Jätkä on varsin oikeassa omilla reunaehdoilla. 70-80-luvuilla oli aika yleistä isäntälinjalla juontaa tukit vinssi/lovipanko systeemillä, mutta jo silloin nostimella varustetut metsäkärryt ja pienet ajokoneet olivat isommissa hakkuissa pääroolissa ja motojen valtakausi oli jo alkanut. Juonto oikeassa talvessa ei puuta pilaa, mutta nykytapaan sulassa vetämällä laatu ei parane ja sirkkelisahurit/hakemiehet eivät kivennäisjäämistä tykkää. Asia menee nyt vähän ohi otsikon ja tuskin auttaa avaajaa, mutta voi ehkä antaa uusia ideoita vanhojen tilkkeesi.

    akkli

    Kyllä kyllä jutut paranee pakkastenkiristyessä.Huomaa osalla ettei olla oltu minkäänlaisissa tekemisissä saarihakkuitten kanssa.Jutut on semmoisia mistäpäin tuulee.Toteutettavat hakkuu ja kuljetustavat on keskusteltu jo aiemmin ja hyviksi todettu.

    Jätkä

    Virtain seudulla toimii saariston puunkorjuuseen keskittynyt yrittäjä, joka vie koneet saareen ja tuo puut Ponttoonin / proomun päällä paikkaan, jossa ne saa nosteltua omalla nosturilla maalle / laiturille. Varmaan yrittäjä antaisi käydä katsomassa, kuinka saaristossa puuta korjataan.

    Metsänmies

    On totta, että jäätien tekeminen noin pitkän matkan takaa on haasteellista. Näillä pakkasilla tietä kyllä syntyisi, jos vettä pumpattaisiin jäälle joka päivä. Onko homma edennyt, vai oletko antanut periksi?

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Vanhan ajan talvea on, joten oiva tilaisuus aloittaa urakka. Reilu kuukausi aikaa, joten jos pumppaukset toiminnassa,  kylänmies pumppumestarina nopeuttaisia tiensyntyä. Ei tälläisiä talvia  vältämättä kovin usein ole kantavan jäätien tekijälle tarjolla.

Esillä 9 vastausta, 181 - 189 (kaikkiaan 189)