Keskustelut Tekniikka kaatokiila suositus

Tämä aihe sisältää 31 vastausta, 14 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Koukku 2 vuotta, 8 kuukautta sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 31)
  • kaatokiila suositus

    Viime talvena hajosi kaatokiila, pakkasella napsahti poikki ja muutenkin aika huonosti suunniteltu, kun luisti aikalailla. Mikä kestäis pakkasta ja pysyisi puun sisällä. Olisko alumiini tai magnesiumi hyvä? Kait ne kestää vähän sahata, ettei ketju mene rikki.

  • jees h-valta

    Ite käytän vain puista. Ei mene ketju ja riittää minun käyttötarpeisiini vallan mainiosti. Useimmiten otan suoraan kaatoloven sahauksesta.
    Mitään tuon rajumpaa askarointia ei metsässä kannata harrastaa. Pihapuut asia erikseen.

    Jätkä

    Kaatokiiloja on ollut tarjolla ja käytössä useita erilaisia.
    Todella hyvin on toiminut nykyaikainen muovikiila, jonka pituus on jopa yli 20 senttiä ja max paksuus yli kolme senttiä.

    Muovikin kestää hyvin lyödäkiilaa syvemmälle. En ymmärrä tarvetta sahata kiilaa, koska eritasosahauskin on keksitty.

    On myös komeita alumiinikiiloja, joiden lappeessa oleva hammastus pitää sen sahausraossa.

    Kaatokiilaa tarvitaan ylen harvoin, kun on käytössä Fiskarsin vänkäri, jonka avulla esim tukin pyöräyttäminenkin tapahtuu tarvittaessa hyvin kätevästi.

    Itse hankkisin kiilan, jos vänkäri ei riitä. Ja kiila saisi olla pitemmän puoleinen. Periaatteessa sama, alumiini – tai muovi !

    MIKANDER

    Kiiloja on monenlaista alumiinikiila ok
    Kestää pakkassta käytä eritasosahausta
    Muuten pyykäset kiilaan teroitus edessä
    Jätkälle Kyllä Fiskarsin vänkäri on aika
    Onetton isolla puulla pitää olla ohkanen
    Pitopuu että kaatuu itse käyttelllen
    Stalpenkaatotunkkia varmaa kaatoa
    Paikassa kuin paikassa metsässä
    Kaikki kaataa

    Jätkä

    Mikanderille vastaisin, että normaali metsäsavotassa ei ole tullut tarvetta ”kaadonsuuntaajalle”, enkä sellaista ruhjoa viitsisi raahata leimikolla.
    Sähkö – ja puhelinlinjojen , sekä pellonreunojen kuin myös tienvarren ja pihapuiden kaatoon olen ottanut kaatotunkin.

    Kuitenkin kunnolliset alumiiniset kaatokiilat ovat kahdeksanpyöräisen metsätraktorin ja sen kymmenmetrisen puomin jälkeen vahvin puunkaataj. Tietenkin pitää olla myös vähintään kirves, jolla sitä takoo sahausrakoon.

    On väännetty kahdella kaatotunkilla niin paljon, kuin pystyy, mutta kiiloilla on vasta lähtenyt.

    Huom! Kokemusta on ehtinyt kertyä kymmenistätuhansista vähintään kolmen tukin ja monista yli kymmenen kuution puista.

    Normaali savotassa on aivan turha kanniskella kaatotunkkia.

    jees h-valta

    Jätkän linjoilla. Ei turhaa rautaa metsään kannata kanniskella kun vihollisia ei vielä vastaan tule. Puuta saa nurin ihan muutenkin.

    Jätkä

    Puilla on yleensä aina luontainen kaatumis-suunta. Sen painopiste on usein selvästi näkyvissä.

    Siihen suuntaan puu kaatuu tyynellä ilmalla yleensä itsestään, kunhan sen lähestulkoon katkaisee.

    Noin kolmekymmentä astetta kummallekin puolelle on varaa kääntää kaatosuuntaa lähes samoilla eväillä.

    Kasvatushakkuissa joutuu joskus kaatamaan puun vastoin sen luontaista kaatumissuuntaa, taikka vastatuuleen.
    Silloin tarvitaan apuvälinettä puun pakottamiseen ja yleensä se on kaatovänkäri.
    Myös vänkärin käyttötekniikka on tärkeä osata, eikä jotkut opi sitä millään, he raahaavatkin kaadonsuuntajaa jo 15 senttisiä puita varten.

    Kun aikoinaan mitattiin jalkojen nostovoimia, väänsin toistuvasti mittariin yli 600 kilon nostovoiman. Kun vänkäri kymmenkertaistaan nostovoman, pitää vastuksen olla aika kova, jos puu ei kaadu.

    Mika Mika

    Kiitos kommenteista 🙂

    kuusessa ollaan

    Kunnolla rihlapintainen, eli siis ei liukas muovikiila on omassa käytössä järeämpien puiden kaadossa. Hankin kaksi kiilaa, loivemman ja jyrkemmän ja niille oman kuljetustaskun varustevyöhön. Pikkuvänkärille tarkoitetussa vyökiinnikkeessä kulkee kevyt muovinen rekyylinuija, se ei lohko kiiloista paloja.

    Kiilan etuna on se, että sillä saa esijännitystä ennen lopullista kaatosahausta, jolloin runko ei niiaa taaksepäin tippaakaan. Vänkärin kanssa tahtoo näin käydä, jolloin pitää käyttää huomattavasti enemmän voimaa takakenoisen rungon saamiseksi jo pystyasentoonkin. Uusissa Fiskarssin vänkäreissä se on huomioitu, lippaosa on kiilamainen ja toimii hieman samalla tavalla.

    Kiilat ovat kyllä selkää säästävä, joskin hieman hitaampi menetelmä. Lisäksi kun niille on oma kuljetustasku, kulkevat aina mukana.

    Jätkä

    Keski-Euroopan rinteillä kasvaa yli 40 metrisiä havupuita. jotka nykäistään ylämäkeen kokorunkoina.
    Siellä tarkka kaato on perusedellytys puunkorjuun onnistumiselle.
    Metsureilla on aika usein neljä kiilaa ja leka puunkaatoa varten.

    Pitkässä puussa on jännää nähdä, kuinka lekan iskut kiilaan näkyvät rungossa. Isku menee lyhyenä – ikäänkuin valoilmiönä tai varjona – runkoa ylöspäin, eikä lekaa pidä paukuttaa kovin tiheällä tahdilla.

    Pitkä, suora runko on aina ihan pystyssä, ainoa, mikä voi sen painopistettä siirtää, on tuuli tai toispuoleiset oksat.

    kuusessa ollaan

    ”Pitkä, suora runko on aina ihan pystyssä, ainoa, mikä voi sen painopistettä siirtää, on tuuli tai toispuoleiset oksat.
    Lähetetty: 38 min sitten
    Lähettäjä: Jätkä ”

    Juu, on ennen kuin otat purun pois puun toiselta laidalta. Kun vänkärin lippa on hiukan ohuempi kuin sahausrako, puu väkisinkin nitkahtaa hieman taaksepäin, eli metsuritermillä istuu… Kaikella kunnioituksella tarkennuksena.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 31)