› Keskustelut › Metsänomistus › Kaikki mulle ja mieluummin heti.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 123)
1 2 3 4 5 … 11 12 13

  • Kaikki mulle ja mieluummin heti.

    Sent on: 20.6.2016, 16:07

    Kemeraan tuli muutoksia joku hetki sitten.Ja niin kuin on”nähty”, niin rahkeet loppu kesken.Nyt kauhea ”huuto kun minä en saakkaan” ko tukea.Meitä pohjoisen asukkeja on pidetty tukien varassa elätettävinä.Ompa tuo otsikon lause tarttunut aika hyvin myöskin napapiirin alapuolelle.

    Tekijä
    koillis lappi
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • MaalaisSeppo 25.6.2016, 19:01

    En oikein ymmärrä Jätkän logiikkaa. Hänen viestistään saa käsityksen, että metänsä ostaneen ei kannata aukkohakkun jälkeen huolehtia uudistamiskuluista, mutta perineen kannattaisi. Jokin tässä mättää.

    Burl 4.7.2016, 17:27

    Puhtaasti taloustieteellisesti tarkasteltuna taimikonperustamisinvestoinnin ml. taimikonhoito, pitäisi olla yksityistaloudellisesti kannattava ollakseen kansantaloudellisesti kannattava. Näin ollen kemeratuet voisi nähdä jopa kansantaloudellisesti harmillisina. Nykyisellään kemeratuki on tulonsiirto veronmaksajiljta metsäteollisuusyrityksille halvemman raakapuun muodossa.

    Alunperin kemera tehtiin pääosin työvoimapoliittisista tarpeista, mikä näkyi tukiehdoissa niin, että käytännössä rappiotilaan jääneiden palstojen savotohin tukea maksettiin ja syrjäseutujen matalasti koulutetuille miehille saatiin tekemistä. Tämä puolestaan motivoi metsänomistajia laiminlyömään oikea-aikaiset taimikonhoitotoimenpiteet. Kemera-lain uudistus vei aisiaa entistä enemmän subjektiivisesti maksettavan yritystuen suuntaan, sikäli kun puuntuottaja yrittäjäksi tulkitaan. Yrityksillehän tukea ei edelleenkään makseta.

    Käytännössä iso osa metsänomistajista ei käyttäydy rationaalisesti, vaan taimikonhoitotyöt jää tekemättä ilman tukea, usein myös vaikka sitä olisi tarjolla. Tietystikin näillä puun hinnoilla taimikon perustaminen on jo kohtuu pienelläkin laskentakorkokannalla kannattamatonta, mutta jos parempaa korkoa pääomalleen haluaa, olisi kenties parempi myydä maansa. Tuki motivoi isäntiä hoitotöiden tekoon tai teettämiseen ja näin muodoin saattaa ehkä olla kansantaloudellisesti viisasta.

    Jätkä 4.7.2016, 17:48

    ” /Palvelut/Profiili/?userId=493
    RE: Kaikki mulle ja mieluummin heti.
    En oikein ymmärrä Jätkän logiikkaa. Hänen viestistään saa käsityksen, että metänsä ostaneen ei kannata aukkohakkun jälkeen huolehtia uudistamiskuluista, mutta perineen kannattaisi. Jokin tässä mättää.
    Lähetetty: 25.06.2016
    Lähettäjä: MaalaisSeppo ”
    Heikko lienee sitten käsityskyky.

    MaalaisSeppo 4.7.2016, 21:24

    Empä ole onneksi ainoa, jolla on heikko käsityskyky. Kyllä mm metsäyhtiöt huolehtivat aukkohakkun jälkeen uudistamiskuluista, eivätkä marmata ettei kannata.

    Käsittääkseni metsänsä perineille uudistaminen on yhtä kallista kuin metsänsä ostaneillekin. Jos metsän ostaa liian kovaan hintaan, uudistamisen välttämisellä pitkittää vain vararikkoa.

    Jätkä 4.7.2016, 21:30

    Et ole vielä tajunnut, että isotkin metsäfirmat myyvät tarmokkaasti metsiään.
    Metsät on hakattu siihen malliin, että sinne ei ole ihan heti motolla asiaa.
    Myös Metsähallitus myy metsiään, vaikka toisaalta se on kansallisomaisuutta, jota ei pitäisi myydä.

    jees h-valta 4.7.2016, 21:37

    Kansallisomaisuutta nimenomaan pitäisi hyvinkin kaupallisesti ja taloustehokkaasti hoitaa. Sitähän me veronmaksajat jopa vaadimme.

    MaalaisSeppo 5.7.2016, 09:09

    Itse olen metsäni ostanut ja olen uudistamisesta huolehtinut. Lisäksi metsittänyt peltoheittoja. Näin metsätilani arvo on kasvanut selvästi panoksia enenemmän.

    Jätkän mielestä kai olen pahasti harhapolulla. Odotan häneltä viisaita neuvoja esim miten hän menettelee omissa metsissään, jos niitä on. Itse en rappeutumisen tien valintaa suosittele kenellekään. Kannattaa mieluummin vaikka myydä tilansa ajoissa.

    Jätkä 5.7.2016, 10:16

    Aluksi kaikki tehtiin kuin oppikirjassa. Taimikossa perkaus ja harvennus, sitten enska ja pystykarsinta ja myös lannoitusta on tehty kolmos ja nelos Kl kuvioihin.
    Sittemmin olin muualla monta vuotta ja uudistusalat olivat jääneet ”herran haltuun”. Niissä mentiin ohjeella: ”Metsä tehdään niistä värkeistä, mitä on olemassa”, joka osoittautui ylivoimaisen hyväksi ja ennenkaikkea edulliseksi uudistusmenetelmäksi.
    Jopa lehtomaiselle pohjalle on syntynyt ripeäkasvuinen koivikko, joka vedettiin ohjetiheyteen sen ollessa noin viisimetristä.
    Siihen odotetaan kuusikkoa alle, jolloin ylispuut viimeistään lähtevät – Raudukset tukkikokoisina.
    Ja kaiken kukkuraksi myimme metsät pois, koska se oli helpoin tapa jakaa pesä tasapuolisesti.
    Nyt on itsellä lähinnä harrastemetsänä muutama hehtaari, josta kuitenkin voisin myydä pois lähes puolet, taidan siirtyä sähkölämmitykseen.

    Jovain 5.7.2016, 21:55

    Onhan se kunniakasta kuulua renkipoikien joukkoon, jotka parempia tuottoja odotellessa tekevät vaikka talkoilla. Onhan sekin kunniakasta, että tuotto-odotuksia pidetään hyvinä, mutta metsäomistajalle niistä tuppaa jäämään vain nolla euroa. Ei siinä kemerat paljoa auta, jos metsän alkuvaiheen kasvatus on tappiollista ja mahdollisia tuottoja joudutaan odottamaan vuosikymmeniä. Ensiharvennukset eivät vielä tuota.
    Kiky sopimus yhteiskunnassa oli oikean suuntainen sopimus, mutta se tuskin metsätalouden kustannusrakenteeseen auttaa. Sääntelyn purkaminen olisi se varsinainen toimenpide, jolla metsätalouden kustannusrakenteeseen voitaisiin puuttua.
    Metsäomistajien tulisi vastata haasteisiin, osoittaa sääntely ja osoittaa oikeutensa puun tuottajina omalla puun tarjonnalla.

    Metsuri motokuski 6.7.2016, 15:26

    On se vain kumma kun metsäpalstat menevät kaupaksi niin paljon kuin niitä ehditään ottamaan myyntiin. Täällä paikalliset kiinteistön välittäjät ja mhy myy jatkuvasti metsäpalstoja. Eikä ole kauaa myynnissä. Kun tarjousaika päättyy niin kaupat tehdään samantien. Parhaat palstat menevät kovemmalla hinnalla kuin pyyntihinta. Jos puuntuotanto on kannattamatonta niin hölmöjä metsänostajia on Suomessa tuhansia.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 123)
1 2 3 4 5 … 11 12 13