Miksi te puuporvarit kuvittelette, että raaka-aineen kuljettaminen Suomesta esim Ranskaan olisi paljon halvempaa kuin kuljettaa täällä 150 – 200 km kannolta tehtaalle? Valmistuttuaan esim paperi on suhteessa paljon kevyempää, kuin sen valmistukseen tarvittava raakapuu. Itkekää vapaasti sitä, että sellu on niin kevyttä, että sitä ei mahdu kontteihib niin paljoa kuin on sen kantavuus. Näin osoitatte vain tyhmyytenne.
On selvää, että tappiota tuottavaa tehdasta ei kukaan kovin pitkään pyöritä, kuitenkin sahapuolella on enemmän sääntö – kuin poikkeus, että tappiollisiakin jaksoja tulee, mutta silti sahataan – ja tosissaan. Sahan seisottaminen vasta tappiota tuottaisikin.
Maailmalla muut paperinvalmistajat ovat jo ruuvaamassa koneisiinsa lisää vauhtia, kun UPM on julistanut sulkevansa kolmen koneen tehtaansa. Kyllä jäljelle jääneet ottavat mielellään vastaan lisätilauksia.
On ihmeellistä, että Suomalaiset painotalot käyttävät kernaasti vaikkapa Venäläistä paperia, mutta Saksassa painotalossa työskentelevä Turkkilainen siirtotyöläinen pistää hanskat tiskiin, jos paperi ei ole ”Finski-paper”, näyttäen samalla Venäjän kohdalla kurkunleikkausliikkeen. Saksalainen yritys maksaa laadusta, Suomalainen määrästä…
Jätkän taskuopuksessa ei ole mainittu palkoista ja niiden joustamisesta mitään joten Kurjen on turha häneen paukkuja satsata. Kyllä, kurki kuitenkin oikeassa, viemme bulkkia koska kustannustaso jalostukseen on suomessa liian korkea, myös palkat. Olen myös tuon hyvin nyt sisäistänyt. Yhdenkin asentajan palkkaus pitää onnistua sataprosenttisesti tai koko yrityksen kannattavuus oli sitten siinä. Liian kova on riski aloittavallakin yrityksellä ensimmäisen palkkaukseen. Homma saattaa kellahtaa siihen.
Palkkakustannuksiin on syynsä. Elinkustannukset, = ruoka, asuminen, vaatteet, hyödykkeet, autot, polttoaineet, vakuutukset —– Yleensä ottaen kaikki, missä Suomalainen putkikauppias ja yrittäjä laskuttaa asiakkaitaan hillittömästi, nostavat myös työvoimakustannuksia, koska kyllä duunarinkin pitää pystyä elämään. Silti moni pienituloinen työssäkävijä joutuu tekemään kuin Jeessi ja Kurki, eli hakemaan lisäturvaa Sosiaalihuollon luukulta.
Prosessiteollisuudessa palkat eivät yleensä näyttele niin suurta osuutta. Sen sijaan puutuoteteollisuudessa (huonekalut, puusepänteollisuus, puuelementit, vaneri yms) sen merkitys on suurempi. Tämän vuoksi em. alan työpaikkoja karkaa koko ajan hilkakseen Viroon. Tästä ei pajoa puhuta, koska ei koske samalla kertaa suuriä henkilömääriä. Olen useita kertoja luullut ostaneeni suomalaisen huonekalun, mutta sitten on ilmennyt että se on tehty Virossa.
.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.