Etusivu Keskustelut Metsänomistus Kannattaako metsätalous?

Tämä aihe sisältää 529 vastausta, 57 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi jees h-valta 7 kuukautta, 3 viikkoa sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 529)
  • Kannattaako metsätalous?

    Merkitty: 

    Valmistelen juttua metsätalouden kannattavuudesta ja sen tiimoilta olisin utelias kuulemaan, miten te palstalaiset mittaatte tai arvioitte oman metsätaloutenne kannattavuutta.

    Entä kuinka kannattavaksi koette metsätaloutenne. Millä keinoilla pyritte parantamaan puuntuotannon kannattavuutta – vai onko kannattavuus edes tärkeää. Muistan nähneeni täällä kommentin, jossa kannattavuuden vaatimusta ei pidetty erityisen tärkeänä.

    Riikilän Mikko

  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Kyllä kannattavuus on merkittävä asia, mutta sen mittaaminen on hyvin vaikeaa, johtuen pitkista aikajaksoista.

    Yleisesti kai voidaan sanoa että metsätalous ei tuota aivan hirveitä korkoja sijoitetulle pääomalle, mutta vaikea on metsätaloutta saada pitkänpäälle tappiollekkaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Rahapussista sen parhaiten näkee.Kun on tyhjästä aloittanut ja palkkatuloilla ensimmäisen puolikkaan sain ostettua,sittemmin olen metsätuloilla ja lainoilla kasvattanut vakavaraisen metsätilakokonaisuuden.

    Kohtalaisen kannattavaa mielestäni ollut,kun kulut pyrkii pitämään kurissa ja mahdollisuuksien mukaan istutukset ja raivaukset pääsääntöisesti itse tekee.Kannattavuutta pidän ensiarvoisen tärkeänä,kun eläkeikäänkin kymmenisen vuotta.Ostotilallisena kannattavuus alkaa tilakaupasta,ostohinnan on oltava liiketaloudellisesti kannatava.  Vajaatuottoiset kuviot tuottamaan,ojat ja tiet kuntoon ja hoitotyöt /hakkuut ajallaan.

    Perintötilalliselle ei välttämättä kannattavuudella ole niin suurta merkitystä,pitääkö rahat nollakorolla pankissa tai antaako tuulen huojutella puita silmän ilona .Minun on ”kirvestä” metsässä käytettävä,koska toimeentuloni suurimmalta osaltaan metsästä tulee,tämän vuoden puukauppatili  kuusinumeroinen.

    jees h-valta

    Metsäkupsa saanut kyllä hienoon malliin, nuorikin vielä. Mutta samat on elkeet omassakin toiminnassa ollut että palkkatulosta on jollain lailla vakiinnutettu kelpoisan kokoinen ja tuottoinen metsätilakokonaisuus. Joka todella muodostuu monest eri tilasta kun kaikki on markkinoilta erikseen ostettu. Kieltämättä alkuvuosina-95:n aikoihin oli olevinaan jopa halpaa ostaa ensimmäiset tilat ja innostus tietysti nousi samaa tahtia onnistumisten kera. Mikä parasta tilojen rakennne on suonut puukauppaa vuosittain pystykauppoinakin. Hankintakaupat onkin palkkatyön ohessa aika vaatimattomia saavutuksia. Puu”ylijäämä” nytkin on kuitenkin useita tuhansia motteja että tulevatkin kaupat on turvattu pitkäksi aikaa. Nopeakiertoisella hybridihaavalla alan lähivuosina lisätä kuutiomääriä vuotuisiin myynteihin. Toiveena tietysti lisäansainta niidenkin tiimoilta.

    Mysteeri

    Metsätalous kannattaa niin kauan kuin aurinkoenergia uutta myyntikelpoista puuta valmistaa ja joku on puut kiinnostunut vielä ostamaankin. Kannattavuuden mittaamisen ja arvioinnin hoidan Excel -taulukkolaskentaohjelmassa ja toki päätökset tehdään sitten palstalla kumisaapastyönä.

    Tärkeimpänä mittarina toimii luonnollisesti nettotulojen nykyarvo ja sitä kautta päästään käsiksi sisäiseen korkokantaan (IRR). Metsätaloudelle asettamani tavoitteet ovat pääasiassa taloudellisia, sillä hoidettu metsä myös miellyttää silmää. Monimuotoisuus pyritään myös huomioimaan aina kun mahdollista.

    Parhaiten kannattavuuden voi mielestäni tuhota ostamalla ylihintaisen kiinteistön. Liian kallista tuotantokoneiston hankintaa ei pysty korjaamaan käytännössä mitenkään. Pyrin parantamaan puun(rahan)tuotantoa välttämällä ylimitoitettuja investointeja etenkin kiertoajan alkupäässä. Lean -ajattelu soveltuu mukavasti myös metsään. Ostamalla suurelta toimijalta ”avaimet käteen uudistamispaketin” ja siten esim. istuttaen mäntyä kuivahkolle kankaalle lienee tehokkaimpia keinoja heikentää oman metsätaloutensa kannattavuutta. Kaikki helpot työt kannattaa tehdä itse ja pyrkiä sopimaan urakointi ilman välikäsien katteita. Kvartaalin ollessa 25 -vuotta on vaikkapa sadan euron säästö uudistamiskuluissa aivan keskeinen tekijä osana kannattavuutta.

    Taloudellisessa tarkastelussa metsikkötasolla mitataan suhteellista arvokasvua ja tuottoprosentin laskiessa asetetun korkovaateen alapuolelle on uudistamisen aika. Huomattavasti aiemmin ollaan liikkeellä kuin rajanaapurit. Tulevaisuudessa luultavasti joudun lisäämään entisestään yläharvennuksien osuutta osana metsänhoitoa.

    Muita kannattavuutta parantavia seikkoja ovat jalostetun siemenalkuperän käyttäminen, sahatyöt ajoissa, terveys- ja kasvatuslannoitukset sekä huolen pitäminen korjuukelpoisuudesta. Hyvä kesäkorjuun mahdollistava tieverkko tuo myös hoitotöihin mielekkyyttä. Kuitenkin esim. kalliomurske päällysrakenteena sitoo hurjan määrän pääomia tieverkkoon ja aina kannattaa selvittää kotitarveoton mahdollisuus, mikäli hyvä sorapenkka vain tilatasolla löytyy.

    Verrattuna pörssiosakkeisiin on metsätalous ollut heikosti kannattava omaisuuserä ja korolle korkoa -ilmiö toimii hitaasti, toki menneisyyden tuotto ei ole tae tulevaisuudesta ja onhan metsänhoito harrastuksista parhain.

    Tolopainen

    Jos haavikot kannattaa, ei taida olla meillä muillakaan sitten pahemmin huolta. Kannattavaisuus riippuu millä hinnalla puut myy, koska ei muualta rahaa pahemmin tule, Kemeroista jotain tietenkin. Kun metsätaloudessa on menty markkinaehtoiseen suuntaa, metsämaan hinta on noussut ja puunhinta laskenut, eli kannattavaisuus on heikentynyt viime vuosina. Yrittäjät ovat kierteessä, joka pakottaa laajentamaan ja lisäämään liikevaihtoa, koska siitä yhä pienempi osa jää yrittäjälle. Käännettä ei ole näköpiirissä, kaikilla aloilla raaka-aineen tuottajien asema on heikentynyt. Puunhinta on metsäteollisuudelle kustannustekijä, mutta voittojen jakaminen omistajille ei ole. Yhtiön arvo riippuu, miten hyvin se tuottaa omistajilleen, ei siitä, paljonko maksaa puusta metsänomistajille.

    harrastelija harrastelija

    Metsätalouden kannattavuudelle tärkeää on sijainnin  etäisyys metsäteollisuuden jalostuslaitoksista ja kasvuolosuhteet valtakunnallisesti.

    Teollisuuslaitosten ympärille kannattavuusraja tulee määrätyllä säteellä. Valtakunnallisesti puun kasvu vaijtelee monikertaisesti. Ns 0-rajan ulkopuolella puun arvo on energiapuun luokkaa ja arvona on silloin omistamisen ilo ja nauttiminen muista luontoarvoista.

    Nykyisellä puun hinnalla ei juuri Kainuussa voi tuotto-% laskea, jos joutuu pystykaupoilla myymään ja hoito- sekä kunnostustyöt teettämään vierailla. Jos kykenee tekemään itse metsätöitä, niin silloin saa jonkun %:n laskea tuotoksi ja itselle hyvää hyötyliikuntaa.

    derHorst

    Itse olen asettanut metsätaloudelle – sekä hoitotöiden investoinneille (lähinnä uudistus) ja metsäpalstojen hankinnalle noin 5 prosentin tuottotavoitteen. Jos laskemalla ei tuohon mene, niin investointi jää tekemättä. Tuokin edellyttää valtavasti omaa työpanosta, jolle ei vähän itseä pettäen tule laskettua hintaa. Lasken kuitenkin kannattavuutta mm. joka uudistuksen yhteydessä tyyliin istutus vai luontainen.

    Metsäpalstoja ei nykyhinnoilla ja oheisella kriteerillä tarvitse paljon ostella, ellei arvioissa ole perustavaa laatua olevaa virhettä. Istutus kannattaa rehevillä paikoilla, jos itse tekee kaiken.

    On niin monta vaihtoehtoista, paremmin tuottavaa ja helpommalla työmäärällä tuottavaa sijoituskohdetta, että taidan pysytellä nykyisissä pinta-aloissa. Ehkä jotakin myyn poiskin.

    Monesti puhutaan ylisukupolvisesta perhemetsätaloudesta, mutta mitä sekin on? Kiinnostaako tulevaa kaupunkilaissukupolvea metsässä möyryäminen pienellä vaivan palkalla. Vähän epäilen ainakin omalla kohdallani.

    Petkeles Petkeles

    On se ainakin absoluuttisesti kannattavaa. Olin persaukinen kun ostin ensimmäisen metsätilani. Persaukinen olen vieläkin mutta metsää on huomattavasti enemmän.

    Varsi

    Taanoin esitellyllä 100 suurimman yksityisen metsänomistajan listalla on henkilöitä, jotka palkkatuloilla aloittaneet tilojen oston. On se heillä kannatanut. Oli nuo hehtaarit etelässä tai pohjoisessa, kannattanut kuitenkin. Nämä tarinat vaativat jonkinlaista lahjakkuutta ja ahkeruutta. On se itselläkin kannattanut pienemmässä mittakaavassa, varsinkin menneinä vuosina. Tuskin kuitenkaan näillä näkymin enää metsään sijoitan, mutta jalostan nykyisiä.

     

    Kalle Kehveli

    Metsien hinnat pilviin ovat nousseet vasta ammattimaisen välityksen alettua. Ne jotka ovat ostaneet ennen sitä tai perineet metsänsä, niin pärjäävät varmaan. Nykyisillä hinnoilla ei saa tuottoa pääomalle, varsinkaan velkavivulla. Yleensäkin oulun pohjois-/itäpuolella metsät eivät tuota mitään, kun turvemaita on paljon ja ne eivät tuota muuta kuin kuitupuuta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 529)