Keskustelut Tekniikka Kannattaako enää jatkossa sähköauto ja aurinkosähkö kulutushuippujen takia?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 65)
  • Kannattaako enää jatkossa sähköauto ja aurinkosähkö kulutushuippujen takia?

    Verkkoyhtiöt haluavat sähkön siirtolaskuun uudeksi osioksi tehomaksun, jonka osuus kasvaisi joko kerrasta tai vähitellen siirtolaskun suurimmaksi osuudeksi. Lasku muuttuisi siten, että perusmaksun (e/kk) ja energiamaksun (snt/kWh) lisäksi laskuun tulisi tehomaksu, jossa kuluttaja maksaa euroja per kilowatti eli teho. Tehomaksun määräytyminen perustuu mitattuun tehoon, jonka vaihtoehto voisi olla esimerkiksi kuukauden suurin teho tai suurimpien tehojen keskiarvo. Kuluttajille siirtolaskut kallistuisivat jopa sadoilla prosenteilla. Etenkin kesämökkiläisille tämä näkyisi, sillä mökin omistajat käyttävät sähköä pitkän ajanjakson kuluessa vain vähän, mutta tarvitsevat hetkellisesti paljon tehoa. Pienissä kerrostaloasunnoissa laskut taas voisivat pudota kymmenillä euroilla. Sähkölämmittäjille, jotka käyttävät sähköä ympäri vuoden tasaisesti, muutos olisi hyödyllinen.  Tekniikka & Talous

     

  • Visakallo Visakallo

    Tolopainen: ”Visakallo esitti aivan epäolennaisia asioita kustannuksista. Ei tuo sulakekoon kasvattaminen kovinpaljon maksa jos lämmityskulut menee kolmannekseen kun esim.siirrytään suorasta sähkölämmityksestä maalämpöön. Siitä ei tule mitään kuluja tuolle kiinteistölle jos hänestä näyttää että jännite verkossa on laskenut se voidaan mitata ja todeta että ei pidä paikkaansa.”

    Tolopaiselle näyttää asioiden mittasuhteiden hahmottaminen tuottavan edelleen vaikeuksia. Kun tuolla edellä kerroin asuinalueemme sähköverkossa olevasta erittäin suuresta maalämpöön siirtyneestä kiinteistökokonaisuudesta, minä myös tarkoitin sitä. Kesäretkeläisten kanssa kävimmekin yhdestä näistä liki kymmenestä suuresta rakennuksesta. Rakennuskokonaisuus lämpesi aikaisemmin öljyllä, – ei sähköllä. Lämpökaivoja tehtiin parikymmentä, samoin pumppuja on vastaavasti, joten sähköliittymä jouduttiin vaihtamaan  teollisuuden käyttämälle tasolle. Tästä huolimatta lisälämpöä joudutaan pakkaskautena tekemään runsaasti. Jännitevaihtelut ja -piikit on sähköyhtiön toimesta mitattu ja todettu.

    Tolopainen

    No sittenhän asia on hoidettu.

    Jätkä

    Lämpökaivon syvyydessä ei pitäisi pihistellä, muualla ehkä ennemminkin. Nykyään kuulostaa ihan siltä, että maalämpöä ei enää otettaisi maasta, vaan aina porataan.

    Usein kuitenkin tontilla olisi mahdollista upottaa maahan kolme – neljäsataa metriä putkea, eikä kaivutyö tonnitolkulla maksa.

    Omakotitalon 20 aarin tontille aika helppo sovittaa sellainen määrä. Vesitakka vielä järjestelmään mukaan, niin tunnelmavalkeasta saa taloudellista hyötyä kätevästi.

    Tolopainen

    Jätkän idea sopii epätieteelliselle seuralle. Kalliolämpö on aivan eri asia kuin johtojen kaivelu maahan josta ei lämpöä saada. Kalliolämpö perustuu virtavan pohjaveden tuomaan lämpöenergiaan.

    Vesitakka on täysin järjetön. Takka jäähdyttää aina jos se ei lämmitä.

    r.ritva r.ritva

    Maalämpö melkoinen investointi.Saviseenkaivaminen kalleinta.Loput kallioperään halvempaa.Kertoi tuttavani tuon laitettuaan.Emäntä kertoi,että vaatii kylmillä leivinuuni lämmitystä.Joskaan ei välttämättä mutta viileämpää.Kustannuksia vähensi kun vaihtoi hakelämmityksen tähän niin ei tullut kovinpaljon asennuskuluja. Silti poika epäröi kuinka pitkään vie,että tulee kuoletettua.Kuluja ei kovinkaan paljon ,sähköä ja nesteitä joita joutuu käyttämään lisäämään.

    Nyt ovatkin viisaat alkaneet pelätä,että näitä nesteitä joutuu maaperään ja pohjavesiin.

    Sähkönsiirrto maksut lankeavat kuin se manun illallinen.Nousee jopa kipupisteiden yli.Se kilpailutettu kulutus jää aina pienemmäksi vaikka siirtohinnassa huomioitaisiin sähkövero ja siitäkin vielä alv.osuus.Mielestäni sähkö-autot ovat menneityyttä koska se sähkö ei vain maksutta ja sähkötuoton ns.hiilijalanjäljellä ei anna mitään lisä-arvoa.Meillä on käypä autokanta jolla ihminen syrjilläkin pääsee paikasta toiseen eikä välttämättä halua kuluttaa uusien hankkimiseen hiiliä lisää. Sopii myös kysyä näitä lobbareiden taustoista.Ketkä hyötyvät -tai kytköksistä näihin härpäkkeisiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Professori Korppi-Tommola: Aurinko- ja järvilämpö hyviä energialähteitä Suomessa

    Viitasaaren ABC-asemalla saadut kokemukset uusiutuvien energialähteiden käytöstä ovat lupaavia, luonnehtii professori Jouko Korppi-Tommola Jyväskylän yliopistosta. Laitteet on suunnitellut yliopiston uusiutuvan energian koulutus- ja tutkimusohjelma, joka myös tutkii niistä saatavaa hyötyä.

    ”Aurinkolämpökeräimet ovat osoittautuneet oikein hyviksi. Ne pitäisi saada vilkkaasti käyttöön Suomessa – yhdistettynä pienipäästöiseen järvi-, pelletti- tai maalämpöön.” Korppi-Tommolan mukaan keräintekniikka on yksinkertaista. 6-10 neliön keräin antaa maaliskuun puolesta välistä lokakuun puoliväliin lämpimän käyttöveden omakotitalossa neljän-kuuden hengen perheelle. ”Tämä on jopa neljännes omakotitalon lämmityskuluista.” Keräimet sopivat myös rivi- ja kerrostaloihin. Mitään päästöjä ei synny.” Myös järvilämmöstä saadut kokemukset ovat hyviä. ”Sitä kannattaisi ehdottomasti hyödyntää enemmän. Se on useissa tapauksissa houkutteleva, ekologinen lämmitysmuoto”, Korppi-Tommola kehuu.

    Syvyyttä pitää kuitenkin olla vähintään neljä metriä, ja järjestelmään kuuluva lämpöpumppu käy sähköllä. Suoraan sähkölämmitykseen verrattuna sähköä kuluu vain kolmannes.

    ”Viitasaaren ABC-aseman lämmöstä järvestä saadaan parhaimmillaan likimain puolet. Saatujen oppien avulla osuus voitaisiin nostaa lähelle 80:tä prosenttia. Omakotitaloon lämpö olisi saatavissa lähes sataprosenttisesti maasta, kalliosta, järvestä tai merestä.”

    Jukka Perttu Hesari 26.5.2008

    Jätkä

    Tuolla edellä pari varsinaista ”Viisasta” esittää luulojansa ojan kaivamisesta saviperäiseen maastoon ja myös muusta maalämmön käytössä olevasta taikauskosta.

    Kunnon kaivukone kaivaa yhdessä työvuorossa jopa 1,5 km ojaa. olipa maasto lähes millainen tahansa. 400 metriä syntyy aamupäiväälä ja peittyy iltapäivän aikana putken päälle. Maahan kaivetussa lämmönkerääjässä on sama neste kuin lämpökaivoon laitetussakin, eikä tuttavien järjestemiin ole tarvinnut liemiä lisäillä. Mitä kosteampi ja savisempi maaperä on, sitä paremmin se johtaa lämpöä nesteeseen.

    Porauskaluston tulo paikalle maksaa saman verran kuin kaivurilla tehdyt työt.

    Suomessa lämmitetään jo nyt tuhansilla vesitakoilla käyttövettä varaajaan, eikä se siellä jäähdy, vaikka tuli hiipuu ja savupelti pannaan kiinni. Lämpö on lähes ilmaista.

     

    Tolopainen

    Porauskalusto siirtyy yhdellä kuorma-autolla ja yleensä poraavat samalla useisiin kiinteistöihin kaivot. Kun sana leviää yleensä naapurit lähetät mukaan hankkeeseen. Se maksaa nopeati takaisin itsensä. Töistä saa kotitalousvähennyksen ja yhtiöille kaikki kulut on vähennyskelpoisia.

    Jätkä

    Ja kauvuriurakoitsijan kirjoittamaa laskuako ei sitten saa kotitalousvähennyksiin?

    Kyllä on tuossakin asiassa paljon korjattavaa.

    Siinä kotitalousvähennyksen määrässäkin on jonkinlainen yläraja.

    Hiluxmetsuri

    ”Mielestäni sähkö-autot ovat menneityyttä koska se sähkö ei vain maksutta ja sähkötuoton ns.hiilijalanjäljellä ei anna mitään lisä-arvoa.Meillä on käypä autokanta jolla ihminen syrjilläkin pääsee paikasta toiseen eikä välttämättä halua kuluttaa uusien hankkimiseen hiiliä lisää. Sopii myös kysyä näitä lobbareiden taustoista.Ketkä hyötyvät -tai kytköksistä näihin härpäkkeisiin.”

    Edellä siteeratussa r.ritvan ajattelussa ovat mielipiteet ohittaneet faktat. Mikään ei toki estä ajamasta vaikka kuinka vanhalla, saastuttavalla ja energiatehottomalla ajoneuvolla kunhan se vain läpäisee katsastuksen. Sähköautot eivät ole menneisyyttä kuin siinä mielessä, että ensimmäiset olivat liikenteessä noin 100 vuotta sitten. Tätä kirjoittaja tuskin tarkoitti.

    Sähköautojen hiilidioksidipäästöt jäävät kaikissa sähköntuotantovaihtoehdoissa alle perinneautojen päästöjen. Asiasta on erilaisia laskelmia autovalmistajien ilmoittamiin kulutuslukuihin ja energia-alan tuottamiin sähköntuotannon päästöihin perustuen. Faktat on helppo tarkistaa. Täyssähköauton päästöt jäävät Suomen sähköntuotannon luvuilla luokkaan 15…25 g/CO2,km. Ajamisen kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat ja tankin saa täyteen yöllä omalla pihalla. Melko kätevää sanoisin.

    Autoteollisuus on historiansa suurimman muutoksen edessä ja moni asia muuttuu. Puolesta ja vastaan puhujia, lobbaajiakin, on paljon, mikä on hyvä kunhan faktat pysyvät keskustelussa mukana.

    En myöskään usko, että Suomen ja etenkään vientituloja tuottavan teollisuuden ja palvelualojen pitäisi jäädä jumittamaan kilpailukyvyttömään perinneteknologiaan kun koko muu maailma sähköistyy ennennäkemättömällä vauhdilla.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 65)