› Keskustelut › Metsänhoito › Kannattamattomat harvennukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 37)
1 2 3 4

  • Kannattamattomat harvennukset

    Sent on: 14.12.2016, 15:32

    Merkitty: 

    Kun harvennuskuidun ja päätehakkuukuidun hinnanero on 5 – 10 euroa, kannattaa miettiä harvennuksen järkvyyttä taloudellisessa mielessäkin, puhumattakaan korjuuvaurioista. Tietysti harvennuksella saadaan ensiharvennusvaiheessa usein tulevaisuuden tukkisaanto turvattua.

    Harvennuksen mielekkyys tuleekin siitä että tukkipuuston kasvun lisä ylittää harvennuksessa puoli-ilmaiseksi poistettujen runkojen motit, sekä alentuneen kasvun kuviolla. Mikäli puustossa on todella vähän tukkiaihioita, ei harvennusta noiden hyväksi kannata tehdä. Esim. hirvitalousalueilla paljasjuuritaimilla perustettuja varttuneita hieskoivu-mänty sekametsä, missä tukkiaihioita on reilusti alle 100/ha ja maapohja kelpaisi kuusellekin kannattaa kasvattaa ilman harvennusta siten että osasta päävaltapuista tulee ehkä tukkia ja suurin osa poistetaan kuituna. Harvenuksen tuoma arvokasvunlisä ei kata heikompaa kuitupuun hintaa ja aiheutettua puuston kasvutappiota. Ja harvennus lisää myös kenttäkerroksen rehevöitymistä, mikä on haitaksi myöhemmässä uudistamisessa.

    Toinen asia on kakkosharvennukset, kun poistuma olisi lähinnä välipuita, ei kannata lähteä sörkkimään. Kuten yllä todettu, kenttäkerros siitä eniten kiittää, päävaltapuut eivät juuri kasvuaan enää paranna, vaikka ympäristöä siistisi. Ja se harvennuskuidun hintakin.. Eikä tuo ajokoneella ajelu kuvioiden läpi ole järkevää pienellä poistumalla ja onnettomalla havutuksella. 1000 valtapuuta voi kasvattaa pääthakkuuseen MT pohjilla ja rehevimmillä, kaikista kelpo rungoista tulee tuolla asennolla kelpo tukkeja.

    Tekijä
    pihkatappi pihkatappi
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 14.12.2016, 16:00

    Harvennuksen ideahan on poistaa huonolaatuisia puita ja nopeuttaa jäljelle jääneen puuston järeytymistä päätehakkuukypsäksi.  En siksi kyllä oikein ymmärrä Pihkatapin logiikkaa.  Meikäläisellä on mielenkiintoinen havaintokenttä, 1911 olleen metsäpalon jälkeen syntynyt laaja männikköalue.

    Puiden järeytyminen oli alussa erittäin hidasta, koska aluetta ei taidettu koskaan harventaa.  Erilaisista maanomistustapahtumista johtuen osa alueesta on harvennettu kahdesti, osa kerran ja osa jäänyt luonnontilaan (nyt Valtiolla suojelualueena).  Karkeasti katsellen kaikilla kuvioilla on puuta saman verran.  Harvennetuissa kohteissa kokonaiskasvu on ollut epäilemättä suurempaa ja luonnonpoistuma vähäistä.  Harventamattomassa osassa taas luonnonpoistuma suurta ja epäilemättä ilahduttaa lahopuun ystäviä.  Luonnossa asiaa katsellen selvältä näyttää, että harvennukset ovat välttämättömiä järkevässä metsätaloudessa.

    pihkatappi pihkatappi 14.12.2016, 16:47

    Lue uudestaan ja mieti sitten sitä logiikka puolta. Nimenomaan tukkeja harvennuksilla pyritään kasvattamaan niin paljon että se kannattaa. Mutta jos tukkeja on tulollaan liian vähän, harvennus ei kannatakaan, kun harvennuksella heikennetään kasvua ja poisttaan kuitua ale hintaan. Harvennuksella pitää aikaansaada taloudellista hyötyä, ei tavoitella pelkästään enempi tukkeja tai järeämpiä kuituja. Jossain kohti on se raja, miten paljon tukkeja on tuloillaan, kannattaako harventaa ollenkaan, menikö perille logiikka.

    Varmaan yli 95 % tapauksista kannattaa ensiharvennus tehdä, mutta siitä on puhetta jo liikaakin,puhutaan joskus jostain muusta kuin täydellisistä onnistumisista omissa metsissä.

    harrastelija harrastelija 14.12.2016, 18:06

    Vähän ristiriitainen olotila tuli pihkatapin logiikasta: $ Harvennuksella pitää aikaansaada taloudellista hyötyä, ei tavoitella pelkästään enempi tukkeja tai järeämpiä kuituja.$ Eikös tuo lainaus ole juuri sitä mitä tavoitellaan?

    Se, että ensiharvennuskuidusta ei makseta samaa hintaa, niin se johtuu ensinnäkin siitä, että korjuu on hidasta ja saanto pienempi. Toiseksi siitä, että päätehakkuulta tuleva kuitu on järeämpää, joten kuoren osuus on pienempää. Polttoon menevä kuoriosa lienee halvempaa kuin selluun menevä puuaines.

    pihkatappi pihkatappi 14.12.2016, 18:25

    Pohjois-Suomessa viimeisessä pystykaupassa tukin hinta 50 eur ja kuidun hinta 21 eur. Harvennuksella kuitupuu maksanee 14 eur. Jos harvennetaan heikkolaatuista puustoa 14 euroa/motti 50 mottia pois, saadaan tuosta osasta 350 euroa vähemmän euroja, kuin jos päätehakattaisiin heti. Kymmenen motin tukkiosuuden lisäys harvennuksen avulla ei kata edes halvemmalla myydyn kuitupuun osuutta. Mutta tietysti korko on huomioitava ja sitten meneekin laskenta vaikeaksi. Kuitenkin jos harvennuksella ei tukkipuun määrää saada 10 mottia enempää lisättyä, niin ei ainakaan noilla hinnoilla kannata enää harventaa, vaan kasvatella jonkinlainen tukkiosuus tuonne tai pistää kaikki heti nurin, riippuen osin puustopääoman arvosta ja sen arvokasvusta.

    Puuki 14.12.2016, 18:29

    Voi sitä noinkin laskea. Mutta harvennuksista on se lisä vaikutus, mahdollisten haittojen ohella, että pienilmasto paranee harvennetussa metsässä ja se lisää kasvuakin.

    Entä latvusten supistuminen jos harvennus jätetään tekemättä ? Paljonko se vähentää kasvua ?  Aika paljon , eri puulajeilla eri lailla, jos latvukset kutistuu liiaksi.

     

    Tuosta kuitupuun hinnasta : jos hakkuutat ensiharvennuskokoista metsää aukoksi, niin kuutiohinta ei ole sama kuin vanhan metsän kuitupuun kuutiohinta.

     

    oppipoika 14.12.2016, 18:39

    Kyllä hyvillä mailla harventaisin vaikka minkälaisen metsän. Jos kasvu on kohdillaan

    pihkatappi pihkatappi 14.12.2016, 18:45

    Hyvät pohjat pitää laittaa tuottamaan, eikä kasvatella järeää kuitua. Jos puusto on surkea, ei se harventamalla paljon parane.

    Nimetön 14.12.2016, 18:55

    Pihkatapin kans samanlaiset ajatukset. Pihkatappi esitti että varmaan 95% kuvioista ensharvennus kannattaa ja varmaanki tarkoitti että nämät 5% ois jotain vajaatuottoisia tai jotain missä ei vaan puukasva. Täällä pohjois-pohjanmaalla niitä vajaatuottosia  alueita on vaan aika paljon. Puun myynti tiliä ei vaan juuri tuu vaikka mitä uhrauksia tekis.

    Sitä viimmestä harvennusta kans saa usein harkita, vieläkö kerta harvennetaan vai onko seuraava toimenpide aukkohakkuu. Varsinkin jos kuvio on heikko tuottonen ja edelliset harvennukset ei ole onnistunut  ihan nappiin.

    Minullekkin tuli vasta aika yllätyksenä kun yhtä hyvä kasvusta kuvioa kaupittelin kokeneelle metsäammattilaiselle harvennettavaksi ja vastaus oli ”ei enään harvenneta vaan 15v päästä aukoksi”. No kummiskin turhat ruikut alta korjattiin pois niin onpa mukavamman näkönen silmälle jos vaikka 20v sitä ihailee.

    harrastelija harrastelija 14.12.2016, 19:15

    Vajaatuottoisen palstan kohdalla pihkatapin kanssa samaa mieltä. Se, että milloin tällaisen jostakin syystä vajaatuottoiseksi jääneen palstan pistää uusiksi on itse kunkin harkittava.

    Esim. (kuva) tuo uudistettu hyvä mäntytaimikko on rämeen tapainen maasto, jossa kivennäinen löytyi aika pinnasta. Aikaisemmin siinä oli kitukasvuinen rämemännikkö. Matala-ojitus + mätästys antoi männyntaimille kunnollisen kasvupohjan.

    Pitemmällä tähtäimellä huonokasvuinen palsta kannattaa ehkä uudistaa suht pian, koska kasvu jää 1-2 m3/ha-v. Uudistusalalla pitemmällä kasvuvaiheella kasvu täälläkin nousee yli 5 m3/ha-vuosi.

    Jätkä 14.12.2016, 20:15

    Puuntuottaminen / metsänhoito pitäisi tehdä aina metsän ehdoilla, eikä KEMERA-ehdoilla.

    Taimikonhoito oikeaan aikaan ja – voimakkuisena, eikä mihinkään 3000 – 5000 r / ha. LAATUHARVENNUKSENA.

    Ensiharvennus silloin, kun on sen aika Ja riittävän voimakkaana, mutta LAATUHARVENNUKSENA.

    Toiskan sijaan voisi tehdä yläharvennuksen – mieluummin männikössä.

    Päätehakkuu ja uudistus, joko siemenpuilla, kylväen tai istuttaen.

    Tuolla systeemillä viivan alle pitäisi jäädä jotain.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 37)
1 2 3 4