Keskustelut Metsänhoito Kannattamattomat harvennukset

Esillä 7 vastausta, 31 - 37 (kaikkiaan 37)
  • Kannattamattomat harvennukset

    Merkitty: 

    Kun harvennuskuidun ja päätehakkuukuidun hinnanero on 5 – 10 euroa, kannattaa miettiä harvennuksen järkvyyttä taloudellisessa mielessäkin, puhumattakaan korjuuvaurioista. Tietysti harvennuksella saadaan ensiharvennusvaiheessa usein tulevaisuuden tukkisaanto turvattua.

    Harvennuksen mielekkyys tuleekin siitä että tukkipuuston kasvun lisä ylittää harvennuksessa puoli-ilmaiseksi poistettujen runkojen motit, sekä alentuneen kasvun kuviolla. Mikäli puustossa on todella vähän tukkiaihioita, ei harvennusta noiden hyväksi kannata tehdä. Esim. hirvitalousalueilla paljasjuuritaimilla perustettuja varttuneita hieskoivu-mänty sekametsä, missä tukkiaihioita on reilusti alle 100/ha ja maapohja kelpaisi kuusellekin kannattaa kasvattaa ilman harvennusta siten että osasta päävaltapuista tulee ehkä tukkia ja suurin osa poistetaan kuituna. Harvenuksen tuoma arvokasvunlisä ei kata heikompaa kuitupuun hintaa ja aiheutettua puuston kasvutappiota. Ja harvennus lisää myös kenttäkerroksen rehevöitymistä, mikä on haitaksi myöhemmässä uudistamisessa.

    Toinen asia on kakkosharvennukset, kun poistuma olisi lähinnä välipuita, ei kannata lähteä sörkkimään. Kuten yllä todettu, kenttäkerros siitä eniten kiittää, päävaltapuut eivät juuri kasvuaan enää paranna, vaikka ympäristöä siistisi. Ja se harvennuskuidun hintakin.. Eikä tuo ajokoneella ajelu kuvioiden läpi ole järkevää pienellä poistumalla ja onnettomalla havutuksella. 1000 valtapuuta voi kasvattaa pääthakkuuseen MT pohjilla ja rehevimmillä, kaikista kelpo rungoista tulee tuolla asennolla kelpo tukkeja.

  • rööri roope

    Ei tunnu kelepovaavan isoilie verso on ainut jota kiinnostaa 2 hehtaarii aukkoo  ja 18 harvennusta pitää miettii kun ei männiköitä kehtaa laittaa kylkiäiseksi

    Näätä

    Yläharvennuksista on kokemuksia niin kuusikoista kuin männiköistä. Mielellään kuulisi lisää nimimerkin oksapuu kokemuksista siitä, että miksi oli kallis kokeilu.

    Nimimerkille ”kuusessa ollaan” varmistuksena ja tarkennuksena, että jatkuva kasvatus ja yläharvennus sekä sitä kautta luontaisen taimettumisen paremmat mahdollisuudet eivät ole sama asia. Tai ainakaan itse en niitä samoina asioina näe. Minulla on pieni ala, jossa kokeilen jatkuvan kasvatuksen periaatteita koemielessä, mutta luontaista uusiutumista käytän aina kun se on järkevää/mahdollista.

    Visakallo Visakallo

    Mielelläni kuulisin kuusessa ollaan, miten siinä ensiharvennusvaiheessa siirrytään jakuvaan kasvatukseen?

    kuusessa ollaan

    Silloin pitäisi jättää normaalisti poistettavia muita suurempia runkoja, eli susipuita kasvamaan kakkosharvennukseen. Niistä muodostuu sitten ensimmäisenä poistuvat ja uusille taimille tilaa antavat rungot. Siitä alkaa vähitellen muodostua monivaiheinen metsikkö. Eipä siihen muuta järkevää keinoa ole, ilman että menetetään kuutioita tai kituutetaan väljennysvaiheessa liian pitkälle tukkirunkojen kasvua. Jos tasarakenteisesta alkaa muodostamaan jatkuvaa kasvatusta, pitäisi jo ensiharvennuksessa poistaa kuiturunkoja, jotta taimettumistilaa tulisi.

    Näädälle tiedoksi, en sotke jatkuvaa ja yläharvennusta keskenään. Yläharvennukset ovat vain välivaihe ennen uudistushakkuuta. Jatkuvaa käytän vain maisemakohteissa.

    oksapuu

    Lisätietoa…

    Nämä Etelän roudattomat talvet, jokavuotiset myrskynpoikaset, tuulenkaadot ja kirjanpainajan punaiseksi värjäämä jätemetsä…

    Lisäksi vielä pakonedessä tehdyn päätehakkuun huono tili, siinäpä sitä…

    Pete

    Pihkatappi pohtii tuossa ihan relevanttia asiaa. Ruotsalaiset ovat asiaa tutkineetkin ja varmaan Suomessakin olisi koealoja jotka kertovat seuraavaa. Kun taimikonhoidot on tehty jämptisti 2000kpl/ha riukuvaiheeseen asti, niin metsikön 300 isointa puuta ovat jokseenkin yhtä isoja kokonaan harventamattomassa metsikössä ja pariin kertaan harvennetussa.

     

    olen samaa mieltä siitä, että valtapuut eivät juurikaan hyödy toisesta ja varsinkaan kolmannesta (ala)harvennuksesta. Kun etelä ja kesi-suomessa parammalla vt:llä – omt:llä ollaan 800kpl/ha tiheydessä tai alle (ja havupuulaji on kasvupaikalle ok), niin toisen harvennuksen voi jättää tekemättä ja valtapuut järeytyvät siinä missä ilman ”väljennystäkin”. Etuja on monia ja ne on joaiemmin luoteltu. Rauduskoivikot ovat toki asia erikseen.

    Huonolaatuisten koivu-mänty sekametsien suhteen ammattitaitoa vaatii sen tunnistaminen onko siellä kuitenkin tukkipotentiaalia. Näissä tiheys on toki pikemminkin 1800 kuin 800kpl /ha.

     

    energiaharvennuksen läpikäyneet kuviot ovat sitten vielä oma lukunsa. Ne voivat pahimmillaan olla päätehakkuutiheydessä tai sitten hyvinkin siinä mallissa, että ainakin kaksi harvennusta on vielä paikallaan.

    Puuki

    Valtapuut järeytyy harventamattakin, mutta niiden suhteellinen kasvu on kuitenkin pienempi kuin lisävaltapuiden. Yläharvennus antaa paremman lopputuloksen, jos metsä on vain sopivaa sen tekemiseen.

    Usein toistuvin harvennuksin käsitellyt metsät tuottaa eniten tukkipuuta, jos harvennukset pystytään tekemään hyvissä olosuhteissa ilman suurempia korjuuvaurioita. Mitä parempi kasvupaikka, sen suurempi ero kiertoaikaisessa tuotossa. Puun kantohintojen erot harvennusten (2.h. ja siitä eteenpäin) ja päätehakkuun välillä ei riitä tasoittamaan tilannetta tarpeeksi. Tietysti tukkia pitää olla tulollaan  jonkin verran että harventeluhomma löisi leiville.

    Harventamattomuudessa on suunnilleen yhtä paljon riskitekijöitä kuin harvennusten tekemisessäkin. Ylitiheys lisää metsätuhojen tod.näköisyyttä. Haitalliset ötökät ja sienitaudit viihtyy kosteissa olosuhteissa .

     

     

    Jatkuvasta kasvatuksesta : Ensiharvennusvaiheessa tehty voimakas harventaminen uusien taimien aikaansaamiseksi laskee kokonaiskasvua aika reippaasti.  Missähän vaiheessa talouskäytössä olevassa metsässä jk:n kasvu tai tuotos ottaisi kiinni norm.käsitellyn ensiharvennusmetsän kasvun/tuoton ?Veikkaan että ei missään vaiheessa. Osin siksi jk sopiikin paremmin pääasiassa vain maisema ja puisto yms. metsien käsittelyyn kuin talousmetsien kasvatukseen. Mutta on siinä sen hyvätkin puolensa olemassa. Vähentää ainakin puun liikatuotantoa ja saattaa siten parantaa kantohintatasoa.

     

Esillä 7 vastausta, 31 - 37 (kaikkiaan 37)