› Keskustelut › Metsänhoito › Kantojen nostaminen vähentää ravinteita pohjavesissä

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 49)
1 2 3 4 5

  • Kantojen nostaminen vähentää ravinteita pohjavesissä

    Sent on: 5.9.2012, 21:22

    Kuusen kantojen nostaminen hakkuuaukoilta energiapuuksi on yleistynyt vähitellen. Nykyään kantojen nostoala on 20 000 hehtaaria, mikä tarkoittaa noin miljoonaa kuutiometriä kantoja.

    Metsäntutkimuslaitos (Metla) ja metsäyhtiö UPM ovat tutkineet pohjaveden ravinnehuuhtoutumia viiden vuoden ajan. Paltamon, Längelmäen ja Anjalankosken koealueelta otetaan vuosittain 700 näytettä. Kantojen noston vaikutusta pohjavesiin ei ole selvitetty koskaan aikaisemmin.

    – Kun biomassaa kerätään pois, kuten hakkuutähteet ja kannot, niin ne eivät ole siellä kasvupaikalla hajoamassa, ja näin ollen se vaikuttaa huuhtoutumista pienentävästi. Tavallaan ympäristö ei kuormitu niin paljon kuin perinteisessä avohakkuussa, tällaiseen johtopäätökseen olemme tulleet, kertoo Metlan erikoistutkija Eero Kubin.

    YLE Kainuu

    Tekijä
    Puun takaa
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • vänkäri vänkäri 7.9.2012, 16:58

    Eikös tuhka ole aikalailla neutraalia tai emäksistä? Itse muistelen että johonkin voimakkaasti happamoituneeseen järveen olisi joskus (Suomessa tai Ruotsissa) kylvetty tuhkaa. Tuskin tuhka pohjavesille minkäänlainen uhka on niinkuin joku tiesuola, joka todella painuu pohjaveteen saakka eikä sitoudu maaperään. Pintavesissä kulotus tietysti näkyy tuhkan kulkeutumisena vesistöihin sadevesien mukana mikäli suora yhteys vesistöön löytyy. Ja jos se sinne päätyykin niin eiköhän se suht äkkiä pohjaan painu.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 7.9.2012, 20:24

    Vänkäri:
    ”Eikös tuhka ole aikalailla neutraalia tai emäksistä?”

    Puun tuhka on hyvinkin emäksistä. Tanelinkin vaatteita on aikanaan koivutuhkasta tehdyllä lipeällä pesty.
    Siis lehtipuiden tuhka oli paras pyykkilipeän tekoon. Havupuuntuhkat kai lievempiä emäksiä. aluskasvillisuuden tuhka taas poikkeaa näistä johonkin suuntaan, mutta ilmeisestikkin pysytään selkeästi emäksisellä puolen koko ajan.

    Peten esittämä kysymys on hyvin mielenkiintoinen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Peräkylän Tarzan 7.9.2012, 22:30

    En oikein ymmärrä ainakaan metsänomistajien huolta maanmuokkauksen vaikutuksesta ympäristöön. Sillä logiikalla elämä olisi jo aikapäiviä sitten käynyt mahdottomaksi ainakin suurempien peltoaukeiden liepeillä. Metsämaa muokataan vain kerran kiertoajassa, mutta peltoa tongitaan, ja melko syvältä lähes joka vuosi.

    Gla Gla 8.9.2012, 06:27

    Asiaan varmasti vaikuttaa se, että peltojen alla on yleensä hyvin hienojakoista ja siten veden läpäisyn suhteen tiivistä maata. Pohjaveden syntyminen on hidasta. Sen sijaan metsän moreenimailla tilanne on toinen. Jossain karkearakeisilla pohjavesialueillahan on rajoituksia maankäytölle juuri pilaantumisriskin takia.

    Lannoitus on silti pilannut ainakin keski-euroopassa pohjavesiä monilla maatalousalueilla. Meillä ilmeisesti ei ihan yhtä voimakasta tehotuotantoa harrasteta, kun tällaista ongelmaa ei tietääkseni ole.

    Pdf-julkaisusta ei tainnut selvitä, millaista maaperä tutkimuskohteissa oli.

    Gla Gla 8.9.2012, 06:32

    Taneli: ”Tähän asti on aina sanottu, että vesistö- ja muut haitalliset ympäristövaikutukset lisääntyvät rajusti kun maanmuokkausta lisätään.
    Kas kummaa kun kantojen irti repimisellä ei olekkaan mitään vaikutusta siihen suuntaan.

    Tilaustyö! ”

    En vielä julistaisi asiaa tilaustyöksi, mutta pinta- ja pohjaveden muodostumisessa on eräs merkittävä ero. Pintaveden kuormitus lisääntyy, kun rikotun pinnan myötä eroosio lisääntyy. Pohjavesi syntyessään kulkeutuu alaspäin, joten pintakasvillisuus muodostaa vain pienen osa ”suodattimesta”.

    Jalkasen arvelu rikotun maanpinnan aiheuttamista häiriöistä hajoittajatoiminnalle saattaa hyvinkin olla merkittävä asia pohjaveden kuormitukseen liittyen.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 8.9.2012, 13:43

    Peräkylän Tarzan:
    ”En oikein ymmärrä ainakaan metsänomistajien huolta maanmuokkauksen vaikutuksesta ympäristöön. Sillä logiikalla elämä olisi jo aikapäiviä sitten käynyt mahdottomaksi ainakin suurempien peltoaukeiden liepeillä. Metsämaa muokataan vain kerran kiertoajassa, mutta peltoa tongitaan, ja melko syvältä lähes joka vuosi. ”

    Minä en ainakaan kanna tässä huolta niin muokkauksen vaikutuksista metsäluontoon.
    Minun huolenaiheeni on se että näistä asioista tulee jos jonkinlaista ”tutkittua” tietoa. Näitä ”tutkimuksia” kun sitten sensaationhakuiset toimittajat vispaavat vielä mielensä mukaan niin soppa on monesti todella karvasta metsänomistajan kannalta.

    Pellot tosiaankin ovat hyvinkin erilaisilla pohjilla kuin metsät. Täällä meillä se erityisesti korostuu kun on melkoisesti savipohjaisiakin peltoja, toki on meillä niitä ”hietapeltojakin”. Metsistä taas osa on hyvinkin karkeilla hiekkakankailla.
    Siis pellon ja metsän muokkausta ja lannoitusta ei voi suoraan verrata. Silti on hyvä muistaa ettei se pellon muokkaus ole tuonut sen suurempaa katastrofia, kuin leipää pöytään.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Puun takaa 8.9.2012, 15:25

    Jos hieman laajemmin valtakuntaa katsomme, niin eiköhän ne metsät ole jokseenkin samoilla maapohjilla kuin pellotkin. Suurin osa pelloista on aikanaan metsistä raivattuja, ja aina vain suurempi osa nykyisistä metsistä on taasen entisiä peltoja! Lisäksi Suomen pinta-alasta 70% on, tai on ollut jonkin sortin suota, jota on sekä metsinä, että peltoina. Olennaisinta on, että metsä muokataan korkeintaan 40-100-vuoden välein, joten eipä sillä kovin suurta merkitystä pohja- eikä muihin vesiin ole.

    Gla Gla 8.9.2012, 17:38

    Metsätilastollisen vuosikirjan ykkösosasta sivulta 56 selviää metsämaan jakauma. Pääosa on mustikka- tai puolukkatyypin kangasta tai vastaavan rehevyystason suota. Oletan, että pelloiksi on raivattu pääosin viljavampia paikkoja ja siten eroa maaperässä pellon ja metsän välillä keskimäärin on. Mutta ihan varmasti muokkauksen toistuvuudella on tärkein merkitys eli metsässä mitättömän pieni. Pellossahan muokkaus on jatkuvaa, eli mitään korjausliikettä kuormituksen suhteen ei tapahdu. Lisäksi sitä lannoitetaan vuosittain toisin kuin metsämaata. Ehkä oleellisin tieto siis nyt käsiteltävään asiaan liittyen on se, kuinka merkittävä kuormitus päätehakkuusta ja muokkauksesta ylipäätään aiheutuu. Eli kannattaako asian eteen tämän enempää paukkuja uhrata.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 8.9.2012, 18:02

    Eli paljon porua tyhjästä.

    Tästä huolimatta otsikko: ”Kantojen nostaminen vähentää ravinteita pohjavesissä” ei voi pitää paikkaansa.
    Jos sanotaan ettei se lisää ravinteita pohjavesissä, niin väite on vielä uskottavissakin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Anton Chigurh Anton Chigurh 9.9.2012, 14:08

    Nimimerkki pekkakoolta on muuten asiallisiin kommentteihin lipsahtanut lapsus:
    ”…luotettavampia kuin minkään a siantuntijaorganisaation järjestelmällisesti suoritetut TUTKIMUKSET.”

    Kysymyksessä ovat valitettavasti HUTKIMUKSET, jollaisista metlan entinen ylijohtaja eljas pohtila varoittaa:
    ”Ei pidä uskoa kaikkia tutkimuksia. Vain pieni osa niistä on semmoisia, joilla on pysyvää arvoa. Nykyisin menee läpi vielä enemmän kehnoa.”

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 49)
1 2 3 4 5