Keskustelut Metsänhoito Kantojen nostaminen vähentää ravinteita pohjavesissä

Esillä 9 vastausta, 41 - 49 (kaikkiaan 49)
  • Kantojen nostaminen vähentää ravinteita pohjavesissä

    Kuusen kantojen nostaminen hakkuuaukoilta energiapuuksi on yleistynyt vähitellen. Nykyään kantojen nostoala on 20 000 hehtaaria, mikä tarkoittaa noin miljoonaa kuutiometriä kantoja.

    Metsäntutkimuslaitos (Metla) ja metsäyhtiö UPM ovat tutkineet pohjaveden ravinnehuuhtoutumia viiden vuoden ajan. Paltamon, Längelmäen ja Anjalankosken koealueelta otetaan vuosittain 700 näytettä. Kantojen noston vaikutusta pohjavesiin ei ole selvitetty koskaan aikaisemmin.

    – Kun biomassaa kerätään pois, kuten hakkuutähteet ja kannot, niin ne eivät ole siellä kasvupaikalla hajoamassa, ja näin ollen se vaikuttaa huuhtoutumista pienentävästi. Tavallaan ympäristö ei kuormitu niin paljon kuin perinteisessä avohakkuussa, tällaiseen johtopäätökseen olemme tulleet, kertoo Metlan erikoistutkija Eero Kubin.

    YLE Kainuu

  • Kurki

    Pekka K= Anton Chigurh

    Caballista

    Tutkimuksessa on käsitelty ”nitraattitypen huuhtoutumista pohjaveteen”. Tutkimuksessa ei ole käsitelty muiden ravinteiden / aineiden huuhtoutumista pohjaveteen eikä minkään huuhtoutumista pintaveteen. Tutkimuksesta voi tehdä johtopäätöksiä vain ”nitraattitypen huuhtoutumista pohjaveteen”.

    Kantojen poistaminen on linjassa vanhempien (kalvolla kuusi esiteltyjen) tuloksien kanssa. Maanpinnan auraus (rikkominen) oli vähtänyt nitraattitypen pääsemistä pohjaveteen. Sitä, että minne nitraattityppi on päätynyt / jäänyt tutkimus ei kerro.

    Loppuseminaaria varten tehdyistä kalvosarjoista on mahdotonta tulkita tutkimuksia. Pelkästään saamalla täyden vertaistarkastetun (peer review) tutkimuksen voi tehdä kunnollista arviointia tutkimuksesta.

    Gla Gla

    Caballista: ”Tutkimuksessa on käsitelty ”nitraattitypen huuhtoutumista pohjaveteen”. Tutkimuksessa ei ole käsitelty muiden ravinteiden / aineiden huuhtoutumista pohjaveteen eikä minkään huuhtoutumista pintaveteen. Tutkimuksesta voi tehdä johtopäätöksiä vain ”nitraattitypen huuhtoutumista pohjaveteen”.”

    Tutkimuksessa esitettiin näyttävästi vain nitraattitypen tuloksia. Tutkimuksessa silti käsiteltiin sivun 12 maininnan mukaan nitraattitypen lisäksi kiintoainetta, ammoniumtyyppeä, fosfaattifosforia, kokonaisfosforia, natriumia, kaliumia, kalsiumia, mangaania, rautaa, mangaania, sinkkiä, kuparia ja alumiinia. Myös ph, väri ja sähkönjohtavuus mitattiin. Pdf-tiedostossa todettiin sivulla 26, että ”ravinnehuuhtouma lisääntyi kaikilla käsittelyillä kontrollimetsään verrattuna” ja että ”erityisesti nitraattitypellä oli kohoava trendi 2007-2011”. Valitettavasti muista aineista ei tuon tarkempaa tietoa ollut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kun luin uutisen ensi kerran, raivostuin kyllä, mutta en tuloksille, vaan tiedotusvälineille, ja Metlalle. Halusin lisätietoa, koska uutisesta voisi jäädä ihmisten mieliin sellainen kuva, että hakkuutähteiden poistoa voisi perustella vesistövaikutusten pienentämisellä. Ero ei ole mielestäni niin suuri, mutta tämä menee makuasioiden puolelle. Mikä on riittävän suuri ero? Ero hakkaamattoman ja avohakatun välillä on erittäin suuri. Vesistövaikutuksia voidaan hallita esimerkiksi hakkuiden ajoituksella, sijoittelulla vesistöihin nähden ja käyttämällä poimintahakkuita ja muokkaamattomia suojakaistoja. Olisin varmaan otsikoinut tämän uutisen eri tavalla, esimerkiksi: ”Hakkuutähteiden poistolla ei aiheuteta suuria vesistövaikutuksia”.

    Sinällään, oletusten vastaiset tutkimustulokset ovat virkistäviä, eivät raivostuttavia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Huomasivathan kaikki uusimmassa Metsämakasiinissa Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen, joka oli otsikoitu jotenkin siihen tapaan, että kantojen nosto saattaa lisätä ravinteiden huuhtoutumisriskiä (!). Ja TAAS sama moka: ei tutkimuksen nimeä eikä tekijää puhumattakaan mistään linkeistä. Turhauttavaa ja keskustelua estävää uutisointia.

    Gla Gla

    Kyse taitaa olla Saana Kataja-Ahon vuosi sitten julkaistusta väitöskirjasta.

    https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2011/11/tiedote-2011-11-10-08-56-06-972517

    Tosin vesistövaikutukset eivät olleet tässä tutkimuksessa keskeinen asia: ”Saana Kataja-aho selvitti, miten kuusivaltaisen metsän avohakkuun jälkeinen kantojen korjuu vaikuttaa metsämaaperään sekä kasvillisuuden ja istutettujen kuusentaimien kehitykseen ensimmäisinä vuosina korjuun jälkeen.”

    Ravinteistakin vain typpi on mainittu. Sen huuhtoutumisriskin todetaan kasvaneen verrattuna muokkaamattomaan. Mihin huuhtoutumat päätyvät, siitä ei ole mainintaa. Ja koska jälleen itse väitöskirja on julkaistu vain englanniksi, en minä ainakaan pysty aihetta tarkemmin selvittämään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Gla linkistä. Kyseessä onkin sama tekijä jota siteerasin jo aiemmin tässä ketjussa. Väitöskirjasta on lyhyt suomenkielinen kooste siellä yliopiston väitöskirja-arkistossa. Asia tuli referoitua jo aiemmassa viestissäni. Eli mitä enemmän maaperää myllätään, sitä enemmän hajotustoiminta kiihtyy, ja typen huuhtoutumisriski samoin.

    Vanhat totuudet eivät siis ole kääntyneet päälaelleen. Kantojen nosto on intensiivisyydessään verrattavissa muokkaustapana äestykseen, jossa myös paljastuu paljon kivennäismaata. Kannonnosto on myös verrattavissa tuulituhon tekemiin juuristokuoppiin, eli aivan luonnolliseen ilmiöön metsässä. Erona on vain se että kun kannot viedään pois, lahopuun määrä maassa vähenee radikaalisti.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen:
    ”Kantojen nosto on intensiivisyydessään verrattavissa muokkaustapana äestykseen, jossa myös paljastuu paljon kivennäismaata.”

    On tullut nähtyä paljonkin äestysjälkeä, vähän vähemmän kannonpoiston jälkiä. jonkunverran kuitenkin niitäkin.
    Olen sitä mieltä ettei noita kahta oikein voi pitää yhteismitallisina. Onhan kannonnosto nyt paljon rajumpi toimenpide, ihan muokkausmielessäkin.

    On sitten toinen asia pitääkö maata muokata. Mutu otannalla olen kyllä sitä mieltä että pitää ja reilusti pitääkin. Kyllähän metsänkasvu on ihan toista muokatuilla alueilla. Esim piennartiet on todella vaikea pitää ajokelpoisina, vaikka niihin ei ole mitään istutettukaan.

    Kannonnoston järkevyyttä kyllä epäilen pahasti ellei ole kysymys tautien torjunnasta.
    Viedään valtava määrä ravinteita pois metsästä valtavasti energiaa kuluttavalla tavalla. Nostotyökustannus kasvaa korkoa korolle, kun odotellaan kantojen kuivausta. Sitten taas kulutetaan energiaa kuljetukseen ja murskaukseen.
    Tiedän toki entisenä voimalaitospyromaanina että kannoissa on paljon energiaa, mutta onko sen hyödyntäminen kansantaloudellisesti järkevää?
    Energiapuun talteenotto, erityisesti karsittuna rankana, onkin jo toinen juttu. Siinä panokset eivät ole yhtä valtavia, eikä ravinteitakaan hävitetä samaan malliin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olisiko hyvin tehty mätästys kuitenkin nykyisistä muokkaustavoista se ”intensiivisin”? (Jos aurausta ei oteta huomioon.) Loppupäätelmä keskustelusta olisi varmaan että kannonnoston ei pitäisi lisätä ravinteiden huuhtoutumisriskiä avohakkuulla verrattuna pelkkään muokkaukseen, vaan riski riippuu kannonnoston ja muokkauksen yhteisvaikutuksesta.

    Kantojen puuaine ei ole kovin ravinnepitoista, paitsi juurten kuoret. Taimikkovaiheessa metsän ravinnetarve on pienimmillään, joten kantojen ravinteita ei juuri silloin tarvita. Sen sijaan nopeakasvuisessa kasvatusmetsässsä ravinteita tarvitaan paljon, joten silloin ravinnepoistumasta hakkuutähteiden mukana voi olla haittaa.

    Kantojen noston suurimmat ongelmat liittyvät tyvilahoon, orgaanisen aineen poistumaan maasta ja uudistamistöiden järjestelyyn, johon kantojen nosto aiheuttaa viiveitä.

    Mutta kritiikki jota halusin tuoda esille (jos se jäi joiltakin hoksaamatta) oli kohdistettu mediaan ja lähdeviitteiden puutteeseen, ei suinkaan tutkimukseen ja sen tekijöihin!

Esillä 9 vastausta, 41 - 49 (kaikkiaan 49)