Kannon jauhantaa silpuksi lannoitteeksi lahoamaan, näitä kusite päätehakkuilta paljon jää, kestää pienen ikäsi lahota, ellei tekisi näin,no vuosikymmeniä nopeuttaen. Kato ite ja totea se :
Hitto, kun nykyjään katkaistaan kannot niin lyhkäisiksi, ettei pysty kannonnokkaan istahtamaan. Ammonka ylös nousemaan. Ei kun hörpi kahvis seisaaltaan. Sama kai ne on sitten vaikka jauhaa. Klara Wappen!
Onpa raju peli. Meillä Keski-Suomessa kävi joku tyyppi Kiuruvedeltä jyrsimässä kantoja huomattavasti pienemmällä koneella. Kätevä homma, mutta vähän tyyris. Taksa luokkaa euro/kannon läpimittasentti, jos kyse vain muutamasta kannosta. Jälki on hyvä eikä nurmikko vahingoittunut kuten kuvan koneella varmasti kävisi.
Kyllä kannattaa kannot ja juuret jättää maahan hiilivarastoksi. Mielellään eivät lahoa koskaan, niin näkevät suojelijat myöhemmin, että selvää avohakkuumetsää – ei tarvitse suojella luonnontilaisena tai sen kaltaisena vaikka komia mettä muuten onkin.
Vajaakanttia kompatakseni tarvitaan myös pöytä, kun ei kohta vapisevissa käsissä pysy kahvit termarin kupissa. Sais olla vielä vähän korkeampi kuin se istumakanto.
Maan orgaaninen aines ei ole turhaa, kuten ainakin maanviljelyä tai puutarhanhoitoa harrastavat lukijat hyvin tietävät. Metsänomistajilta tämä taitaa joskus unohtua? Orgaaninen aines parantaa ravinteiden pidätyskykyä, eli estää niitä huuhtoutumasta kasvien ulottumattomiin sadeveden mukana. Muistaakseni täälläkin on ollut esillä tuore tutkimustulos, että kannoissa elävät mikrobit sitovat ilmasta typpeä, joten kantojen merkitys on suurempi typpitaloudelle kuin niiden alun perin sisältämä typpi . Lisäksi kanto on pitkään hiilivarasto ja tärkeä lahopuusta riippuvaisille lajeille. Jos halutaan vähentää tukkimiehentäin kantaa tai tyvilahoa alueella, sitten kantoja voi poistaa. Latvusmassaa ja muuta hukkapuuta voi kerätä kuusen päätehakkuilta.
Kannot on kokonaisina kantoina hyviä hiilivarastoja aikansa ja lopuksi (n. 40 vuoden sisään) lahoavat ja antavat uutta potkua juuri parhaassa kasvuvaihessa olevalle uudelle puustosukupolvelle. En nostaisi kantoja uudistusvaiheessa , se ei sovi kuin harvoille maalajeille. Kantojen nosto ja ajo tiivistää vain turhaan maata ja lisää th-kuluja. Lahoa voi vähentää jonkin verran mutta tukkimiehentäit taitaa viihtyä hyvin kantokasoissakin.
Männyn kanto saattaa säilyä jopa satoja vuosia, kuusienkin karimailla, ison piha koivunkin ikäni ellen konein poista, että silleen, eikä kanto mikään hiiliniule enään ole, parempi se päreiksi jauhettuna, kuin kemiralta ostettuna.Nyky yaralta
Kyllä kanto ilmastopaneelin ja EUn mukaan laskettuna on hiilinielu, koska hiilinielu on hiilensidonta+hiilivarasto. Vasta kun metsien hiilivarasto kasvaa, metsät toimivat ilmastomääritelmien mukaan hiilinieluna.
Kuinka monta hehtaaria metsää pitää olla että menee maksuun kannonpoistaja, sen perässä oleva kaivinkone ja lavetti johon se lastataan sekä nuppi jolla sitä vedetään? Ja palkka kuljettajille ellei itse ehdi.
Hiilinielulla tarkoitetaan yleensä elävän puuston kasvua miinus poistumaa, eli hiilinielu on varaston muutos vuositasolla. Kun puu kaadetaan, sen kanto jää hiilivarastoon, ellei sitä nosteta ja viedä poltettavaksi. Kun se hajoaa, varasto pienenee eli tulee negatiivista hiilinielua.
Luken ilmastotoimien taulukossa lahopuun lisääminen on kylläkin merkitty hiilinieluksi, koska se lisää kuolleen puun hiilivarastoa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.