› Keskustelut › Metsänhoito › Kasvatatko lähinnä sellupuuta?

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 73 total)
1 2 3 4 5 6 7 8

  • Kasvatatko lähinnä sellupuuta?

    Sent on: 26.5.2019 at 18:30

    Lueskelin ajankuluksi Paimio, Sauvo, Kaarina kunnallislehteä ja silmiin osui Saija Parramon kirjoitus metsien käsittelystä. ( sama kirjoitus löytyy https://www.saijaporramo.fi/metsien-kasittelylla-voi-hoitaa-myos-saaristomerta/ )

    ”Nykyisen, lähinnä sellupuun kasvatukseen keskittyvän suuntauksen sijasta meidän kannattaisi siirtyä hiiltä sitovaan, luonnon monikäyttöä tukevaan ja laadukasta puuta tuottavaan metsäpolitiikkaan.”

    Kauniisti sanottuna meinasi mennä kuppi nurin ko. kirjoituksesta, mielestäni kyseessä on jo melkein kunnianloukkaus, mutta vihreiden ja heidän kannattajien mielestä asia lienee niin.

    Creator
    Jalapa
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 29.5.2019 at 20:14

    Puukin kommenttiin tarkentaisin oman ajatukseni eli kannattaa kasvattaa puuta, sama se mitä, ja millä nimikkeellä. Oletusarvohan on että kaikesta puusta lähes tulee tukkia tai ainakin sen kaltaista massapötköä. Mitkä vain pääsevät kasvamaan eli ei syödä jo taimivaiheessa. Edelleen kuitenkin pitää muistaa että ihmisen ikä puun kasvatuksessa on rajallinen ja joku muu sen tukkisadon tuppaa korjaamaan jonka itse kasvuun laitat. Valmista tukkitaimeahan ei juurikaan myydä. Ja olishan se aika hankalaakin. Joten olen vahvasti sitä mieltä että runsaammankin kuitusadon kasvatus on kuitenkin se meidän palkkiomme siitä työstä jonka metsän uudistuksessa uhrasimme uuden metsän kasvatukseen. Joten emme häviä juurikaan metsän kasvatuksessa koska jos emme sitä tee ei sitä satoa ota seuraavakaan metsälön omistaja. Meidän on vain tyytyminen pieneen palkkioon koska olemme tehneet sen metsän kasvatuksesta vasta neljänneksen. Useimmiltahan se sitten siihen jääkin, toki joillain nuorena metsää saaneina voi vielä kakkosharvennuskin onnistua. Joskus sitten käy kuten minulla että kuviokoostumus on niin moni-ikäinen että onkin menty päätehakkuilla pääosin koko metsänkasvatushistoria. Vuosittain. Toki muutakin poikkeavaa olen tehnyt.

    kim1 29.5.2019 at 21:09

    Kuinka monta sataatuhatta olettiliä tehnyt? T.kim p.s. Joissakin politiikkaan liittyvissä kommenteissa olet tolkun mies,.,.t,kim

    mehtäukko 29.5.2019 at 21:10

    MG Viestissä on juttua, jossa metsuri PHavanka on ollut istuuttamassa 56 vuotta väliä olevan metsikön uudelleen. Siinä välissä on korjattu 500 mottia puuta 50v kierrolla siis.

    Mitä tähän tuumii jk:n apostolit?

    oksapuu 29.5.2019 at 21:32

    Soon pinta-alan tai rahan puutetta jos joutuu keskenkasvuisia metsiä aukoksi hakkaamaan…

    Päätehakkuusta tulee taimikko, taimikosta harvennus, harvennuksista päätehakkuu…

    Aina siellä jotain hakattavaa on…

    jees h-valta 29.5.2019 at 22:10

    Kim1:n, en tiedä niistä sadoistatuhansista koska elämä on moninaista ja niitä satojatuhansia elämässä myös kuluu. Mutta toki tiedän että jokunen on läp käsien kulkenut, niitä satojatuhansia. Ei minun näitä valehdella tarvii. Elämää ja omaisuuden haalintaa on piisannut ja lieneekin enemmänkin vielä haalinnassa. Mutta kait sekin jotain kertoo ettei tarvitse enää pankissa vakuutella vaan riittää kun summan ilmoittaa ja allekirjoittaa sähköisesti. Sitä pidän parhaana savutuksenani. Vakuudet riittää nyt. Vielä en malta olla huomauttamatta että ei se satatuhatta tänä päivänä aivan mahoton raha ole. Tänä vuonnakin vielä yhden kaupan toteutuman jälkeen ollaan reilusti yli puolessa siitä jo. Aikaa jo olen ilmoittanut että jonkinlaiseen vuosittaiseen kuutiomäärään lähivuosina pääsen. Ja se on jo alkanut, se pääsy.

    Metsäkupsa 29.5.2019 at 22:32

    Kyllä tukkiakin itse istutetuista usein saa,jos nuorena aloittaa.Nyt omistukseeni tulleella kotitilalla istutettiin v.1974-75 ns. sähköaukko,jossa olimme siskon kanssa istuttamassa.Nyt kuviolta hakattu n.200 kiintoa/ha ja puuta jäljellä 250.Edellisessäkin harvennuksessa muutama vuosi sitten,puoliksi oli tukkia ja kuitua.

    Edellä Jesse hyvin pukee sanoiksi,miten tämä ostotilallisen maalinen metsänomistaminen käytännössä menee.Metsä on eräänlainen tehdas,kun sen saa tuottokuntoon,niin kuutioitakin pukkaa,eikä pelkkää kuitua .Uuudishakkuista hoidetussa metsässä tukkitili yleensä tulee,ensiharvennus on kuitupuuta ja metsänhoitoa.Mutta siitä se sitten pikkuhiljaa järeytyy,joten kysymykseen kasvatatko lähinnä sellupuuta on,en kasvata.

    jees h-valta 29.5.2019 at 22:48

    Niinpä, en minäkään lähinnä sellupuuta kasvata mutta kakkosarsenaalia sekin on. Ja kuutioissa tekee lähivuosina varmasti enemmän kuin tukki. Koska haavikot alkaa pikkuhiljaa tulla hakkuuikään (vähän oman maun mukaan) ja silloin se näyttelee satoja motteja kuitua vuodessa. Koska en aio pienerinä sitä myydä vaan otan kerralla muutaman ha:n alan. Toki siitäkin tukkiakin kertyy mutta onhan se kuitenkin oikeasti massapuu. Harvassa hyvää tukkiainesta.

    Jätkä 29.5.2019 at 23:22

    Kuitenkin, jos arvioidaan hieman tavallisen havupuutaimikon kasvattamista avohakuujälkeen, niin lienee ne ensimmäiset parikymmentä vuotta aina ja joka tapauksessa maltillisen arvokasvun aikaa.

    Puitahan pitäisi olla jopa 200 kpl / ha. Myyntikelpoista puuta / runko olisi kertynyt ehkä 20 litraa, eli 40 kiintoa / ha. Hätäisimmät kaverit palstalla tekisivät jo enskaa, josta myös tukkia? ja pikkutukkia? irtoaisi kivasti?

    Jos ei hakata, vaan jatketaan kasvatusta, toiset 20 vuotta, lienee niiden 2000 rungon keskikoko lähellä 100 litraa, eli puumäärän lisääntymisvauhti keskimäärin nelinkertaistunut.

    Siitä puumäärästä voidaankin jo huitaista puolet pois, ja määrä olisi sata kuutiota /ha.- tai hieman alle, jos pidättäydytään tukkien hakkuusta muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

    Puusto on jo yli 15 metrin korkuista ja jäävät puut kasvattavat lähes pelkkää tukkia.

    Puusto jatkaa kasvua edelleen melko voimakkaasti – on mitattu, että puiden kasvunopeus on paraimmillaan 25 – 65 vuotiaina, jonka jälkeen se alkaa tasaantumaan ( Ellei taas harvenneta)

    Metsän kasvatuksessa ensimmäiset vuodet antavat huonoimmin uutta puuta, joten Kannattaisi kyllä nuoren metsän avohakkuun asemasta tehdä kasvatushakkuita ja nimenomaa pitääksemme metsät hyvässä kasvussa päätehakkuuseen asti.

    Metät kunnossa! 29.5.2019 at 23:24

    Jeese, alan pioneerina joskus käy niin ettei suhdanteet tue tehtyä valintaa – valitettavasti sinulla hybridihaavalla kävi näin ja pääoman tuotto taimiostoksiin nähden tulee olemaan heikko. Jos saat muuta kun kuusikuidun hintaa (vaikka haapatukkia olisikin jokin marginaalinen osa) voit olla oikeasti tyytyväinen.

    Jos olisi ollut kuuselle hyvä pohja tekisit nyt enskan ja sitten vaan kasvattelisit tukkia….nyt sulla homma jatkuu erittäin vahvalla taimikon hoitotyöllä hakkuun jälkeen. Monta vuotta ihan tosissaan riippumatta ympäröivistä aidoista.

    Kuten Jari Sarasvuo ainakaan 25 vuotta sitten kaikille haastatelluille totesi: ”Onnea valitsemallasi tiellä”.

    pihkatappi 30.5.2019 at 05:46

    Meidän kotitilalla laitettiin metsälaitumet männylle 1974. Olin istutuksilla mukana, kuokkaa en vielä pystynyt käyttämään. Vuonna 2000 tein ensiharvennuksen, jossa pois mutkaisia. 2008 harvensin uudestaan, jolloin poistin lähinnä isompia paksuokaisia kahden tukin puita, tukin hinta 70 eur motille. Nyt olisi taas harvennus tulollaan, kun ppa noin 28, alaharventaen tukkipuita pois ja päätehakkuu ehkä vuonna 2030 – 2035, jolloin tyvistä tulee sorvia ja 60 vuoden kiertoajalla myyntipuuta kertyy 500 mottia. Ihan perus istutetun mt-männikön (räkämännikkö) mottituotos, joka voi tietysti olla oletettua suurempikin ja tässä tapauksessa enempi muuta kuin sellupuuta.

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 73 total)
1 2 3 4 5 6 7 8