› Keskustelut › Metsänomistus › ”Kasvatettava puusto” KEMERA-nuoren metsän hoidon jälkeen

Viewing 6 replies - 1 through 6 (of 6 total)

  • ”Kasvatettava puusto” KEMERA-nuoren metsän hoidon jälkeen

    Sent on: 24.5.2015 at 19:40

    Onko palstalaisilla kokemuksia tai tietoa, miten käytännössä on tulkittu ja arvioitu kasvatettavalle puustolle KEMERAssa asetettuja ehtoja esimerkiksi kohteiden maastotarkastuksissa?

    Uuden asetuksen mukaan puuston määrän tulee olla enintään 3000 runkoa hehtaaria kohden kohteilla, joissa puuston keskipituus vaihtelee käytännössä 3 metristä 14 metriin. Kohteelle ei pitäisi jäädä hoitotarvetta (tai ensiharvennustarvetta) seuraavan viiden vuoden aikana.

    Toisaalta KEMERA-lain mukaan työ tulee tehdä metsäalan hyvän ammattikäytännön (kaiketi hyvän metsänhoidon suositusten) mukaisesti. Suosituksiin on vanhastaan sisältynyt ylitiheän riukumetsän hoitoa koskeva taulukko, jonka mukaan jäävän puuston tavoitetiheys nuoren metsän harvennuskohteilla (pituus 8-14m) vaihtelee puulajista ja puuston pituudesta riippuen välillä 700-1400 runkoa hehtaarilla.

    Aika iso ero 700 rungon ja 3000 rungon välillä! Monien toimijoiden urakkasopimuksissa taitaa olla +/- 10 %:n toleranssi jäävän puuston tiheydelle. Niinpä 1500 runkoa hehtaarilla voi periaatteessa olla selvästi ylitiheä kasvatettava puusto nuoren metsän hoidon jälkeen, jos puuston pituus on yli 10m. Tällaiset tavoitetiheydet vaativat monella kohteella paljon kuitupuurunkojen sahaamista maahan.

    Toinen juttu on se, mitä luetaan mukaan jäävään runkolukuun. Joidenkin toimijoiden ohjeissa mukaan luetaan vain rungot, joiden pituus on vähintään puolet puuston valtapituudesta. Tällöin esim. 10-metrisessä puustossa kaikki alle 5 metrin rungot voisi jättää ’KEMERA-kelpoisesti’ raivaamatta. Toisaalta joidenkin toimijoiden ohjeissa kaikki yli 0,5 metrin rungot on raivattava, jolloin esim. 1-2 metrin pituista kuusialikasvosta ei käytännössä voi säästää 10-14 metrin pituisen koivikon alle.

    Mikä lienee ollut lainsäätäjän tarkoitus?

    Creator
    JMa
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • jees h-valta 24.5.2015 at 20:21

    Kyllä hyväksyttynä tuli vaikka pyrin menemään todella lähelle 3000 runkoa/ha. Poistumakin jäi ainespuultaan pieneksi mutta maahan kyllä tuli lakaistua todella paljon. Mielestäni tuo on oikea suunta nykyiset jatkuvat myrskyt huomioiden. On pakko tehdä varovainen harvennus jos meinaa kunnon metsän jättää. Jätin myös jokusia pieniä alikasvoskuusia tosin enemmänkin metsän eläinten suojiksi.
    Eihän tuo sitten minkään firman kanssa onnistu vaan se vedetään liian harvaksi. Sitten arvotaan seuraavaa myrskyä. Jonka jälkeen saattaa olla ettei sinulla enää kasvatusmetsää olekkaan. Näitä pitää pohtia omassa mielessään ja tärkeysarvot järjestykseen.

    suorittava porras 24.5.2015 at 20:54

    Taimikot suositustiheyteen alusta alkaen ja vesakko nurin . Puut pysyvät pystyssä harvennuksen jälkeenkin eikä tarvitse pitää kemera-arpajaisia .

    pvma 26.5.2015 at 16:13

    Hyvä kysymys johon kaipaisin itsekin vastausta. Jos taimikot hoitaa ajallaan niin kemeran suhteen ei ole ongelmia mutta jos on sitten ylitiheää niin kemeraa tulkitaan jatkossa vaihtelevasti

    jees h-valta 26.5.2015 at 20:28

    Suorittavan näkemykseen en voi yhtyä. Harvennetuissa menee nykymyrskyillä puuta nurin rajusti oli sitten ajallaan tahi ei. Ja erotuksena on vain se ”funteerattavaksi” tekeekö sen konetyönä jossa ei jää tuhovaraa vai itse ja jättää tuhovaraa. Minulta ei näissä viime myrskyissä nyt mennyt yhtäkään puuta nurin mutta esim. juuri uusi teetetty tie oli tukossa kun kuusi oli naapurin (juuri silloin tietyön yhteydessä) koneharvennetussa mennyt nurin yli tien. Ja näkyipä siellä niitä olevan muitakin nurin. Minullakin silloin koneharvennettiin täälläkin paljon ”porua” aiheuttanut e-puuhakkuu (1ha) joka kuitenkin oli kooltaan vielä sopivan pientä ettei tuuli aiheuttanut kaatoja. Mitään kemera-”arpomistahan” tämä ei aiheuta. He joko käyvät tarkastamassa ja hyväksyvät tai hylkäävät. Kyllä he sen määrän runkoja tarkastavat.

    Metsuri motokuski 27.5.2015 at 13:12

    En ole kyllä tavannut montakaan sellaista leimikkoa jolla olisi tuulituhoja syntynyt jotka ajoissa ollaan harvennettu. Yksittäisiä puita menee mutta mitään totaalituhoa ei ole näkynyt.

    Mutta sellaisia leimikoita on useitakin joista jo hakkuuvaiheessa tiedetään että nurin menevät. Nämä ovat olleet tuulille alttiita kohteita joissa harvennukset ovat myöhästyneet. On monta kohdetta joita ei viitsi mennä edes katsomaan kun tietää että nurin ovat vuoden – kahden jälkeen. Olen usein kysynyt ostomieheltä että oletko käynyt tarkistamassa tuulituhoja kyseisillä leimikoilla. Eivät kuulemma lähde kun tilanne on selvä katsomattakin.

    Anonymous 27.5.2015 at 19:21

    TEKIÄ MIES KUN ON ASIALA NIIN,SYNTYY SE RAHA METÄ E1KÄN,SYNTY RISTIN RIITAA KEMIRAN KANSA.JÄRKEN KÄYTÖ ON SALITU A1NA,ON KEMIRAN KANSA PÄRJÄILTY.E1 OLE TULTUT HYLSYÄ MINUN TYÖN MAISTA.KEMIRA ANTAA RIINTÄVÄN LIIKUNTA VARAN,TEHTÄ RIIMAA SEKÄN RAHA METÄN.KUN ON ANMATIA TAITOJA NIIN,SILMÄ SANOO ETÄ,MISTÄ SE TULEE SE RAHA PUU.TÄÄLÄN PÄIN ON ISÄNTÄT,MAKSUN KYKYSIÄ E1 NIILEN,MUU KELPAA KUN RAHA METÄ.SE TEHTÄÄN TULEE SITÄ KEMIRAA,TAHIN E1 TULE.

Viewing 6 replies - 1 through 6 (of 6 total)