› Keskustelut › Metsänomistus › Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 544)
1 2 3 … 11 12 13 … 53 54 55

  • Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

    Sent on: 13.7.2020, 15:43

    MT:ssa oli 8.7. mhy Kanta-Hämeen toimihenkilön kirjoitus, jossa oli oheinen otsikko. Arvostelun kohteena oli sijoitusrahastot. Kirjoittajan mukaan ne vääristävät markkinatilannetta nostamalla metsätilojen hintatasoa. Lisäksi ne hakkaavat kaiken myytävissä olevan puun ja mahdollisesti vähän enemmänkin.

    Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa.

    Metsänomistajien joukko on hyvin kirjava, samoin metsien käsittelytavat. Yhtä kaikki meillä on metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset.

    Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.

    Tekijä
    Hannu Liljeroos Hannu Liljeroos
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Puuki 24.7.2020, 09:48

    Mistäpä J-hv tiedät että hintapiikkien kyttääjillä menisi  ohi hyvät kaupat ?  Jos pystyy käyttämään järkee/kokemusta sen verran jotta ainakin pääosin onnistuu  myymään päätehakkuuleimikot paremman hinnan aikaan ja pakolliset harvennukset tilanteen mukaan, niin sehän on ihannetilanne.

    MaalaisSeppo 24.7.2020, 10:44

    Puukin mukaan olen toiminut. Tilan myynnin ajoitus on hankalampi juttu. Koska on tilojen hintapiikki? Halpaa rahaa tungetaan markkinoille vielä monta vuotta. Ehkä 5 v voi viedä ootella.

    Jätkä 24.7.2020, 10:53

    Hybridihaavikon käsittelyohje on kylläkin, että se teurastetaan parikymppisen ja silloin se on – oikeassa tiheydessä kasvatettuna – 35 – 40 senttistä rinnantasalta.

    Kuitenkin, kun kaikki pitää tehdä juurikin päinvastoin kuin kokemusen mukaan olisi paras, niin pitäähän sitä alkaa harventelemaan ja sekoittamaan koko kasvatusohjelma,

    Paras olisi Jeessille, että tappaisi pystyyn kaikki Hybridihaapansa, kun kerran sudeksi on mennyt koko ohjelma ja aina vaan pahenee!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.7.2020, 11:57

    Tilojen hintapiikki taitaisi olla juuri nyt etelässä tai sitten meni jo. Pohjoisempana se voi olla vasta tulossa.

    Hannu Liljeroos Hannu Liljeroos 24.7.2020, 12:31

    Moni kirjoittaa asian vierestä. Koulussa äidinkielen opettaja antoi aina sapiskaa, kun ei kirjoittanut otsikon mukaisesti. Tarvittaessa voi aloittaa uuden viestiketjun.

    Noin 20 v sitten Suomen suurin rahasto sijoitti Amerikan lääketeollisuuteen. Rahastossa oli noin 700 000 piensijoittajaa. Rinnakkaislääkkeiden yleistyttyä rahaston arvo alkoi valua alaspäin. Lopulta se piti lopettaa.

    Kuka ei itse seurannut osuuden arvon kehitystä, ja myynyt ajoissa osuuksiaan, jäi pahasti tappiolle. Julkisuudesta muistanette, kuinka eräs tanssin opettaja vaati oikeudessa pankilta rahojaan takaisin, mutta hävisi.

    Metsäsijoituksen arvo ei voi sulaa vastaavalla tavalla. Metsärahastoilla on kuitenkin eroja eikä pidä liiaksi yleistää. Aika näyttää kuka pärjää ja kuka ei.

    Metsuri motokuski 24.7.2020, 12:37

    Miksi se ei voi sulaa ? Minusta se on täysin mahdollista. Ehkä ei nyt nollaan mutta metsämaan arvo voi paljonkin muuttua arvostuksen mukaan. Kukapa meistä jatkossa tietää puun käyttöarvon pitkällä juoksulla. Ilmeistä on että arvo säilyy mutta siihen en usko että nykyinen nousuvauhti metsätilojen osalta säilyy.

    Sijoittajat kun etsivät mahdollisimman hyvää tuottoa sijoitukselle ja kun se löytyy niin suunta muuttuu metsätilojen osalta.

    Panu Panu 24.7.2020, 12:51

    Itsekin pidän metsää melko turvallisena sijoituksena. Kaikenlaisia uhkakuvia kuitenkin on, esim:

    – Järkevää metsänhoitoa rajoitetaan lailla (esim. avohakkuukielto)

    – Hakkuiden määrää rajoitetaan valtiovallan toimesta (hiilinielu!)

    – Kirjanpainajat tai muut ötökät syövät lähes kaikki kuusikot (tapahtunut joillain alueilla k-euroopassa)

    – Metsäteollisuus näkee toimintaedellytykset paremmiksi muualla ja poistuu Suomesta

    Jean S 24.7.2020, 13:07

    En ole Liljeroosin kanssa samaa mieltä.

    Itsekin olen sijoittanut metsämaahan sillä ajatuksella, että orgaaninen kasvu ei voi kadota tai jos katoaa, siinä vaiheessa tapahtuu jotain sellaista, että tämän foorumin kirjoittajatkin katoavat. Metsälle voi kuitenkin käydä samoin kuin lääkerahastolle, eli se voi menettää arvonsa eri syistä. En nyt tarkoita mitään myrskyjä, jotka tuhoavat yksittäisiä metsiä, tai yksittäisiä suojelupäätöksiä, vaan koko metsäalan vähittäistä hiipumista.

    Jos materiaalien kierrätys kehittyy, tarve uudelle rakennusmateriaalille vähenee. Ylipäätään taloja tehdään muistakin materiaalista. Jos väestönkasvu vähenee niissä maissa, joissa on totuttu asumiseen puisissa rakennuksissa, perinteet katoavat ja trendit muuttuvat. Jos puusta tulee pelkkää biomassaa, voidaan yhtä hyvin käyttää vaikkapa olkia, joita syntyy ruoantuotannon sivutuotteena. Esimerkkejä voi keksiä vaikka miten paljon.

    Suurempi kysymys on yleismaailmallinen kehitys siihen suuntaan, että työ kallistuu ja materiaalit halpenevat. Metsän osalta tämä tarkoittaa sitä, että tuotto on saatava mahdollisimman vähällä työllä ja että erilaiset puunkorjuun nollarajat alkavat liikkua kohti etelää ja teitä, jos puun tarve vähenee ja korjuukustannukset nousevat. Tässä pitää ymmärtää se, että nollaraja voi siirtyä vaikka Suomenlahteen, jos puunkorjuu on merkittävästi halvempaa esimerkiksi Inkerinmaalla.

    Oma kysymyksensä on sitten tuo edellä mainittu polittinen riski. ”Litseenin” Tiinan toisen viestiketjun kommenttiin liittyen näyttää olevan niin, että metsään pystyyn kuollut puu on arvokas hiilinielu, mutta seurakuntatalon seinässä kuolleena jököttävä ei sitä olisi. Elämme aika erikoisia aikoja, tuuli kääntynee parin vuoden kuluttua.

    Jean S 24.7.2020, 13:13

    Ja tähän hakkaamiseen: epämääräisissä olosuhteissa on syytä välttää sitä, että yksittäisessä sijoituksessa on liikaa rahaa kiinni. Jos ei luota toimintaympäristöön, kannattaa riskien vähentämiseksi hakata se, missä on rahaa kiinni. Eniten rahaa on varastoitunut kalliiseen tukkipuustoon. Ounastelen, että lähivuosina tulemme näkemään esimerkiksi turvemaan 03-, 06- ja  04-kehitysluokkien metsien aikaistettuja päätehakkuita.

     

    Panu Panu 24.7.2020, 13:14

    Nythän olemme olleet ”onnekkaita” kun Venäjällä tilanne on mennyt yhä sekavammaksi eikä metsäteollisuudella ole suurta hinkua siirtyä sinne. Myöskään puun ostamiseen Venäjältä ei voi luottaa, puut voivat vaikka jäädä rajalle koska tahansa jostain keksitystä syystä tai niille tulla 100% vientitulli.

    Nämäkin asiat voivat joskus muuttua vaikka muutosta ei tällä hetkellä ole missään määrin näköpiirissä.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 544)
1 2 3 … 11 12 13 … 53 54 55