Keskustelut Metsänomistus Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

Viewing 10 replies - 271 through 280 (of 544 total)
  • Kasvoton metsänomistaja hakkaa minkä irti saa

    MT:ssa oli 8.7. mhy Kanta-Hämeen toimihenkilön kirjoitus, jossa oli oheinen otsikko. Arvostelun kohteena oli sijoitusrahastot. Kirjoittajan mukaan ne vääristävät markkinatilannetta nostamalla metsätilojen hintatasoa. Lisäksi ne hakkaavat kaiken myytävissä olevan puun ja mahdollisesti vähän enemmänkin.

    Millä perusteella joku voi sanoa, että juuri sijoitusrahastot ovat huonoimpia metsänomistajia? Kukaan ei tietääkseni oli tutkinut asiaa.

    Metsänomistajien joukko on hyvin kirjava, samoin metsien käsittelytavat. Yhtä kaikki meillä on metsälaki ja hyvän metsänhoidon suositukset.

    Rahastot ovat syntyneet tällä vuosituhannella tarpeen sanelemana. Niillä on selvästi kysyntää. Sijoitusrahastot ovat yksi omistusmuoto. Toistaiseksi niiden metsäomaisuus on kokonaisuutena varsin vähäinen.

  • jees h-valta

    Jovain, koita nyt ryhdistäytyä. Miten kansa voi syödä liikaa alkutuotannossa?Väitätkö että hakkaamme metsiämme liikaa vai mitä yrität sanoa. Puhu suorempaan kun sinun kielikuvasi vie koko juttusi täysin solmuun.

    A.Jalkanen

    Luen Jovainin viestin niin, että alkutuottajan pitäisi 1. saada kantorahoista suurempi osuus ja 2. saada palvelumarkkinasta (korjuutoiminta) suurempi osuus. Kannatan kohtaa 1 mutta en kohtaa 2.

    Kalle Kehveli

    En ole pitkään aikaan hoitanut taimikoita vasta kuin 5-7 metrin pituudessa porojen ja hirvien takia. Siinä menettää kasvussa ja laadussa paljon. Samoiten, jos metsähehtaari tuottaa kasvuaikanaan (100-120 vuotta) 100-200 m3 puuta (tukkia 50-75 m3), niin uudistamiskuluihin ei paljon kannata satsata. Luontainen uudistus ainoa vaihtoehto. Kuitenkin valtio on vailla orjatyötä julkisensektorin ylläpitämiseksi.

    Tolopainen

    Metsä ja talous on eri asioita Jyväskylän pohjoispuolella. Halvan raaka-aineen kasvatus on täysin kannattamatonta, jos uudistamiskuluille lasketaan yli 3% korko ja omalle metsän hoitotyölle palkka. Etelässä metsämaan hinta on liian korkea, jotta ostometsien puun tuotannolla saisi pääomakulut katettua. Onneksi eurojärjestelmäkin on pelkkää paperinpyöritystä. Eli metsätalouden tulevaa tulosta on mahdoton laskea 50v päähän, onko toiminnassa järkeä vai ei jokainen päättäköön itse.

     

    Jovain

    En kannata nykyistä puukauppaan liittyvää monopolia, en myöskään sitä palvelumarkkinan osalta. Kotiutan kaikki metsätalouden tuotot, sillä mitään ilmaispalveluja ei ole olemassa. Onnistuu hyvin  kauppatapaa muuttamalla.

    Pitää sen verran olla häpyä, että ainakin yrittää puuntuottajien markkinaosuuttaa parantaa. Tiedän myös, että se onnistuu ja kaikki puunostajat eivät aseta rajoja. Eihän puuntuottajat pysty markkinaosuuttaan parantamaan, elleivät laista kantorahasta maksattamista.

    Näätä

    A.Jalkanen: Varmaan minulta puuttuu mielikuvitusta, kun en näe uudistamisrahoille parempaa kohdetta. Ne ovat kantorahoista pieni osuus eli metsän uudistamiseen menee kaikista pääomista pieni osuus.

    Markkinat on täynnä eri sijoitusinstrumentteja. Eikä kannata keskittyä ainoastaan uudistamiskuluihin vaan yleensäkin siihen, että paljonko pääomaa metsässä on kiinni ja saisiko sille jossain vaihtoehtoisessa kohteessa paremman tuoton. Kun otsikossa puhutaan metsärahastoista, niin aika monen kannattaisi miettiä, että pärjääkö oma metsätalouden kannattavuus kisassa rahaston hoitajaa vastaan…

     

    Visakallo: ”Voisiko Näätä selventää, millä tavalla valtio nykyisin määrää yksityisen metsänomistajan metsistään saamaa tuottoa?”

    Metsälaki meni parempaan suuntaan, kun sieltä poistettiin esimerkiksi uudishakkuiden ”minimikriteerit” ja sallittiin metsänomistajalle lisää vapauksia. Kuitenkin edelleen määrätään esimerkiksi uudistamisvelvoite niin aikajakson ja puulajien osalta.

     

    Puuki: ”Rahat uudistamiseen saadaan ko. kuvion päätehakkuun kantorahoista.”

    Olen pitänyt sinua Puuki yhtenä tämän palstan fiksuimmasta kirjoittajasta ja oletan, että itsekin tiedät yllä olevan lainauksen olevan täyttä huuhaata.

     

    Yleisesti ottaen metsätalouden kannattavuuteen; jos on perinyt/ostanut puuhapalstakseen joitakin kymmeniä hehtaaria metsää, ei kannata paljoa pohtia sitä, että kuinka paljon uhraa rahaa metsätalouteen. Konkurssiin ei joudu ja rikastumaan ei pääse. Mutta ne ketkä aloittavat nollasta ja pyrkivät taloudelliseen riippumattomuuteen, heillä ei ole varaa hävitä tai makuuttaa pääomaa pienikorkoisessa tuotossa. Muuten loppuu tiimalasista aika. Ei ole kauan ajasta kun lainaraha maksoi 2-3 %. Jos lähti lainarahalla lyömään taimia maahan johonkin pohjoisen turvemaille, niin pitkä on tie oloneuvokseksi!

    Näätä

    Ei liity mitenkään ketjun aiheeseen, mutta kun en uuttakaan jaksa perustaa. Meinasi mennä kahvi väärään kurkkuun kun luki T&T 14.8 reportaasia. Siinä viitattiin Boston Consultin Groupin laskelmaan, jonka mukaan Suomen metsien arvo on 240-510 miljardia euroa eli 1-2 kertaa arvokkaampi kuin Helsingin pörssin markkina-arvo!

    Tätä kun peilaa siihen faktaan, että vuonna 2019 kantorahatulo metsänomistajille oli 2 307 miljoonaa euroa. Tässä vaiheessa mietin, että jokaisen suomalaisen tuli heti myydä metsänsä pois ja ostaa pörssistä kaiken mitä irti saa.

    Kun jaksoi lukea tuota reportaasia pidemmälle, selvisikin, että Bostonin laskelmissa on otettu huomioon metsien sitoman hiilen vaikutus ilmastoon ja että metsien arvosta jopa 2/3 muodostuukin siitä. Lisäksi oli arvioitu myös metsien sosiaalinen arvo. Mielenkiintoinen uutinen olikin täysi uutisankka. Mutta aikoinaan metsistä saatiin taloudellinen hyöty laivapuina ja tervana, sitten selluna ja ehkä tulevaisuudessa joku on valmis maksamaan sosiaalisista ja ilmastollisista hyödyistä. Ehkä tällöin myös nauravat parhaiten ne ketkä ovat maksimoineen puuntuotannon, mutta itse en ole ainakaan vielä valmis lyömään vetoa sen puolesta.

    Puuki

    ”Rahat uudistamiseen saadaan ko. kuvion päätehakkuun kantorahoista.”

    Minäpä kerron mitä tuo minun mielestä tarkoittaa :  Käytännössä verrattuna vastaavan kasvupaikan jk:n metsänhoitoon (jos se on siinä kohteessa yleensä mahdollista)  uudistamisen tarvittava summa saadaan parempana kantorahatulona joka koostuu edullisemmasta korjuukulusta /motti ja suuremmasta hakkuukertymästä/ha.  Usein jää vielä ylikin sen uud.menon jälkeen, koska jk:n metsän hakkuutulo on pienempi ja pystyyn jäävän puuston pääomakulu on myös olemassa.       Uusittu metsälakihan ei antanut mahdollisuutta jättää metsää kokonaan heitteille päätehakkuun jälkeen vaikka paljon uutta vapautta toikin metsän käsittelyyn.

    Saattaa se aukkometsä toisin olla ostettu paljaanakin jolloin rahat uudistamiseen pitää repiä muualta tai keksiä vaikka  jokin edullisempi uudistamismenetelmä kuin istutus . Siihenkin on  eri variaatioita olemassa. Ja paljaan maan ostajalla jää yleensä joku killinki tähteelle myös menoihin, kun kerran on ostanutkin sitä metsänkasvatuspohjaa kuitenkin melko edullisesti.

    Metsän kasvatuksesta saatavissa oleva pienehkö korko kannattaa suhteuttaa siihen riskiin mikä sijoitukseen liittyy.   (Ainakin NNA-laskennassa metsän riskilisä on ollut 0,5%) .   Myös metsärahastojen arvon nousu voi johtua monesta eri tekijästä eikä ne ole aina tavan mo:n tiedossakaan miten rahastojen arvoja kasvatetaan.  Metsä voidaan esim. arvostaa todellista markkina-arvoa korkeammalle  isojen hakkuiden jälkeenkin (tai hakata paljon ja arvostaa se esim. entiseen arvoonsa).     Niin tehtiin mm. eräässä asuntorahastossa muutama vuosi sitten.

    Tolopainen

    Se on päässälasku, paljonko Suomen metsien arvo on 20 milj ha kertaa 3k€.

    Jätkä

    Puukille kymmenen pistettä ja papukaijamerkki tuosta väittelystä. Tottakai uudistamiskustannukset otetaan kantorahatuloista, eikä hoidettujen talousmetsien päätehakkuun kantorahatuloihin kovin isoa lovea tule, vaikka ne sieltä otetaankin – saahan kulut jopa vähennyksiin.

Viewing 10 replies - 271 through 280 (of 544 total)